Jos varakkaampi osapuoli vaatii avioehtoa tehtäväksi ennen häitä ja
köyhempi osapuoli vastustaa, mitä tehdä ja kumpi osapuolista on joustamaton ja itsekäs?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Avioehdon voi tehdä monella eri tapaa. Voi esim. Supjata aiemmin hankitun ja perutyn omaisuuden, mutta avioliiton aikana hankittu omaisuus on yhteistä. Eli vastaus riippuu avioehdon luonteesta ja molempien perinnöistä.
Itsekäs on se, joka voittaa eron tullessa enemmän. Vähemmän itsekäs on se, joka suojaa vain omaansa.
Olen itse siinä mielessä erikoinen tapaus, että mielestäni ennen avioliittoa kerätty omaisuus on omaa mutta avioliiton aikana kerätty omaisuus pitäisi olla yhteistä. Näin meidän suvussa on aina ollut. Vaikka itse tienaisi paljon enemmän kuin kumppani niin minusta siitä ei tule mitään että on "omat" varat avioliitossa. Yhdessä mennään syteen tai saveen kun aamenet ollaan sanottu ;D
Käyttäjä370599 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehdon voi tehdä monella eri tapaa. Voi esim. Supjata aiemmin hankitun ja perutyn omaisuuden, mutta avioliiton aikana hankittu omaisuus on yhteistä. Eli vastaus riippuu avioehdon luonteesta ja molempien perinnöistä.
Itsekäs on se, joka voittaa eron tullessa enemmän. Vähemmän itsekäs on se, joka suojaa vain omaansa.
Olen itse siinä mielessä erikoinen tapaus, että mielestäni ennen avioliittoa kerätty omaisuus on omaa mutta avioliiton aikana kerätty omaisuus pitäisi olla yhteistä. Näin meidän suvussa on aina ollut. Vaikka itse tienaisi paljon enemmän kuin kumppani niin minusta siitä ei tule mitään että on "omat" varat avioliitossa. Yhdessä mennään syteen tai saveen kun aamenet ollaan sanottu ;D
Meillä juuri näin myös. Aiemmin hankittu sekä peritty omaisuus on omaa.
Mies ehdotti tätä. Minulla on juuri tuota perittyä omaisuutta, mutta mies tienaa enemmän - tosin kaikki raha menee, mikä tulee. Mutta hän onkin vanhan koulun mies. Maksoi myös treffeillä.
Käyttäjä370599 kirjoitti:
Avioehto pitää aina tehdä. Ihan perussettiä eikä se oikein toteutettuna aiheuta minkäänlaista draamaa. Itse kerätty ja perinnöksi saatu varallisuus on kunkin omaa omaisuutta. Yhdessä kerätty varallisuus on taas yhteistä. Varsinkin jos on saanut tai tulee saamaan isohkon perinnön niin avioehto on ainoa vaihtoehto, ihan jo periaatteesta ja kunnioituksesta sen perinnön eteen töitä paiskineiden kohtaan.
Laiskat ovat aina närppimässä ja vaatimassa tasajakoa. Lokkeilu on helppoa kun ei tarvitse maata kyntää.
Tilanne, jossa ei ole avioehtoa voi olla täysin kohtuuton. Tuttu lypsykarjan emäntä peri kotitilansa, avioitui, sai 5 lasta. Mies alkoi juoda, joinakin keväinä piti maksaa ulkopuoliselle työvoimalle, että pellot saatiin kylvetyksi ennen EU-takarajaa.
Oli humalassa ajoa, meni ajokortti. Kaikki tietää, mitä alkoholismi tuo perheeseen.
Siis avioero. Koska mies on osallistunut karjatilan töihin koko avioliiton ajan, omaisuus meni puoliksi. Kumpikaan ei pystynyt yksin lunastamaan arvokasta maatilaa, molemmilta meni toimeentulo.
Kuka kehtaa edes vaatia ettei avioehtoa tehdä? Täytyy olla kovasti pokkaa?
Vierailija kirjoitti:
Kuka kehtaa edes vaatia ettei avioehtoa tehdä? Täytyy olla kovasti pokkaa?
Henkilö jolla on aikomus erota. Ja haluaa hyötyä siitä osaansa enemmän.
Itse olen toivottavasti osannut lapsilleni opettaa, että naimisiin ei mennä, jos toinen ei suotu avioehtoon (en tosin tiedä pitäisikö jo nykyään olla myös avoehto, eikä se ole niin, että kun tarpeeksi kauan eletään susiparina kertyy niitä aviollisia oikeuksia heillekin?
Samaa mieltä muuten kuin moni muukin täällä, avioehto aikaisempaan omaisuuteen ja perintöihin, avioliiton aikainen varallisuuskertymä yhteistä ja eron sattuessa reilusti jakoon.
Avioehto on OK jos se on samanlainen kumpaankin suuntaan. Katsokaas varakkaampi voi yllättäen köyhtyä ja köyhempi vaurastua.
Vierailija kirjoitti:
Avioehto on OK jos se on samanlainen kumpaankin suuntaan. Katsokaas varakkaampi voi yllättäen köyhtyä ja köyhempi vaurastua.
Häh? Onko sellaisiakin ehtoja, että ”minun rahani ei kuulu erossa toiselle, mutta hänen rahansa ovat yhteisiä”?
Avioehdon voi aina tehdö, mutta se pitää tehdä oikeudenmukaiseksi. Jos esim muutetaan ulkomaille tai muuten paikkaan, missä toinen ei voi tienata omalla koulutuksellaan yhtä hyvin, se pitää huomioida. Samoin se, kumpi on pidempään lasten kanssa kotona, pitää huomioida, jotta tulonmenetys lasten kohdalla menee tasan.
Vierailija kirjoitti:
Avioehdon voi aina tehdö, mutta se pitää tehdä oikeudenmukaiseksi. Jos esim muutetaan ulkomaille tai muuten paikkaan, missä toinen ei voi tienata omalla koulutuksellaan yhtä hyvin, se pitää huomioida. Samoin se, kumpi on pidempään lasten kanssa kotona, pitää huomioida, jotta tulonmenetys lasten kohdalla menee tasan.
Siksi usein se on reiluin, että yhdessä hankitut rahat ovat yhteisiä.
mailmassa 3,2 miljardia rakoa kirjoitti:
mies totee että halvemmalla saa rakoa kadultakin. yli hinnoiteltu tavara
Niin saa, ihmiskaupan ja hyväksikäytön, pakkotilanteen uhreilta. Häpeä.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä370599 kirjoitti:
Avioehto pitää aina tehdä. Ihan perussettiä eikä se oikein toteutettuna aiheuta minkäänlaista draamaa. Itse kerätty ja perinnöksi saatu varallisuus on kunkin omaa omaisuutta. Yhdessä kerätty varallisuus on taas yhteistä. Varsinkin jos on saanut tai tulee saamaan isohkon perinnön niin avioehto on ainoa vaihtoehto, ihan jo periaatteesta ja kunnioituksesta sen perinnön eteen töitä paiskineiden kohtaan.
Tämän omien perintöjen suojaamisen mekin teimme 20 vuotta sitten mieheni kanssa. Meidän molempien vanhemmilta on tulossa näillä näkymin mökkiä, taloa ja muuta omaisuutta, joka ei kuulu aviopuolisolle mitenkään periaatteessa, jos avioero tulee. Avioehtohan tehdään avioeron varalta, ei muuten.
Avioehto astuu voimaan kun avioliitto päättyy ja kaikki avioliitot päättyvät. Ellei erikseen avioehdossa mainita, niin se koskee avioeroa ja kuolemaa.
mailmassa 3,2 miljardia rakoa kirjoitti:
mies totee että halvemmalla saa rakoa kadultakin. yli hinnoiteltu tavara
Tuollainen mies kun jättää niin se on kuin väistäisi luodin. On sellainen totuus olemassa, että jos et tuonut mitään suhteeseen Niin kun viet sen tyhjäsi pois, toinen ei menetä sinussa yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Mä en menisi naimisiin niin rikkaan tyypin kanssa, että täytyisi avioehto tehdä.
Kun en ole koskaan saamassa mitään omaisuuttakaan, niin tuntuisi oudolle sopia yksipuolisesti vain toisen puolison omaisuuden ja perinnön suojaamisesta.
Ja tuntuisihan se jokseenkin loukkaavallekin.
Niin eli pakottaisit sen toisen olemaan tekemättä avioehtoa.
Voithan sinäkin ryhtyä yrittäjäksi, saada kaukaisen perinnön tai voittaa lotossa.
Miten avioehto olisi sinulta pois? Olisiko kiva viedä toisen vanhuyden vararahasto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehdon voi aina tehdö, mutta se pitää tehdä oikeudenmukaiseksi. Jos esim muutetaan ulkomaille tai muuten paikkaan, missä toinen ei voi tienata omalla koulutuksellaan yhtä hyvin, se pitää huomioida. Samoin se, kumpi on pidempään lasten kanssa kotona, pitää huomioida, jotta tulonmenetys lasten kohdalla menee tasan.
Siksi usein se on reiluin, että yhdessä hankitut rahat ovat yhteisiä.
Joku kohtuullistamispykälä siihen, ettei köyhemmän tarvitse tasata yhteistä rahaa, jos rikas on downshiftaillut oman suojatun omaisuutensa varassa.
Avioehto on normaalia ja kertoo, että liitto perustuu rakkauteen.
Avioehdon voi tehdä monella eri tapaa. Voi esim. Supjata aiemmin hankitun ja perutyn omaisuuden, mutta avioliiton aikana hankittu omaisuus on yhteistä. Eli vastaus riippuu avioehdon luonteesta ja molempien perinnöistä.
Itsekäs on se, joka voittaa eron tullessa enemmän. Vähemmän itsekäs on se, joka suojaa vain omaansa.