Kun parikymppisten vela-sukupolvi tulee keski-ikään, mielenterveysongelmat räjähtävät!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi taas puhutaan vain naisista, entäs miehet jotka eivät halua lapsia tai ovat kyllä tehneet lapsia mutta hyljänneet heidät täysin äidin kasvatettavaksi. Varma psykoosi edessä vai?

 

Todella harva mies haluaa olla oikeasti lapseton. Lapsen kasvattaminen ja perhe-elämä ovat sitten asia erikseen.

Mikäli keski-ikäinen mies on lapseton niin se johtuu siitä, että hän ei ole saanut lapsia. Eikä siitä siitä, että hän ei olisi halunnut.

T. keski-ikäinen mies joka on puhunut muiden miesten kanssa vaikeistakin asioista elämänsä aikana.

Harvempi, jos puhutaan keski-ikäisistä tai vanhemmista miehistä.

Mutta jos puhutaan Gen Y ja Z, velaus alkaa olla jo melko yleistä.

Vierailija kirjoitti:

Tuntemistani mt-ongelmaisista naisista kaikki ovat äitejä. Yksi sairastui niin pahaan synnytyksen jälkeiseen masennukseen, että oli tosissaan perhesurmankin kanssa, koska koki että kaikki vihaavat hänen vauvaansa ja vain näyttelevät innostunutta ja onnellista hänelle. Väitän, etten velana kyllä yllä samanlaiseen suoritukseen mitenkään, jos hulluudesta lähdetään kilpailemaan.

Sama

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten hankintahan automaattisesti poistaa kaikki mielenterveysongelmat...

Tämä on kyllä todella outo oletus. 🤨 eikö päinvastoin voisi ajatella, että lapsen hankiminen on riskitekijä, koska se on todella iso muutos ihmisen elämässä ja vaikuttaa todella paljon ihmisen psyykeen.

Se on positiivinen muutos. Saa seurata pienen ihmisen kasvua ja kehitystä. Nähdä omat piirteensä hänessä. Tietää, että jättää jotakin itsestään jälkeensä. Elämä ei ollutkaan vielä tässä, vaan yhdistyy osaksi laajempaa sukupolvien ketjua. Merkityksellisyys.

Tätä ajatusta en ole ikinä ymmärtänyt. Mielestäni minussa ei ole mitään niin mahtavaa ja hienoa, että haluaisin jatkaa geenejäni ja jättää jotain itsestäni jälkeeni. Päin vastoin pidän siitä ajatuksesta, että kun aika minusta jättää, niin minusta jäisi mahdollisimman vähän jäljelle, vaikka en erityisen "vihreä" olekaan.

Voisiko joku äiti tai isä valaista tuota ajatusta siitä, miksi "jälkensä jättäminen" lapsien muodossa on tärkeää? Ihan mielenkiinnosta kysyn, ei millään pahalla.

Kunpa lapsellisia kiinnostaisi omat lapset yhtä paljon kuin tuntemattomien ihmisten lapsien hankkiminen tai hankkimattomuus. Voisitte keskittyä siihen penskojenne kasvatukseen, aika heikolta näyttää kun uutta sukupolvea katsoo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten hankintahan automaattisesti poistaa kaikki mielenterveysongelmat...

Tämä on kyllä todella outo oletus. 🤨 eikö päinvastoin voisi ajatella, että lapsen hankiminen on riskitekijä, koska se on todella iso muutos ihmisen elämässä ja vaikuttaa todella paljon ihmisen psyykeen.

Se on positiivinen muutos. Saa seurata pienen ihmisen kasvua ja kehitystä. Nähdä omat piirteensä hänessä. Tietää, että jättää jotakin itsestään jälkeensä. Elämä ei ollutkaan vielä tässä, vaan yhdistyy osaksi laajempaa sukupolvien ketjua. Merkityksellisyys.

Tätä ajatusta en ole ikinä ymmärtänyt. Mielestäni minussa ei ole mitään niin mahtavaa ja hienoa, että haluaisin jatkaa geenejäni ja jättää jotain itsestäni jälkeeni. Päin vastoin pi

Itsekin aina suuresti naureskellut näille minun geeneilleni. Geenejä lilluu siellä poolissa, tulee ja menee ja maailma aivan varmasti pärjää ilman MUH KALLISARVOISIA GEENEJÄ!

.

Kaikkihan me ollaan käytännössä sukua toisillemme, eli samat geenit siellä etenee toisten ipanoissa.

Vierailija kirjoitti:

Kunpa lapsellisia kiinnostaisi omat lapset yhtä paljon kuin tuntemattomien ihmisten lapsien hankkiminen tai hankkimattomuus. Voisitte keskittyä siihen penskojenne kasvatukseen, aika heikolta näyttää kun uutta sukupolvea katsoo.

Niin mistä lapset oppii esimerkiksi velafobiset ennakkoluulot elleivät kotonaan kasvatuksen kautta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten hankintahan automaattisesti poistaa kaikki mielenterveysongelmat...

Tämä on kyllä todella outo oletus. 🤨 eikö päinvastoin voisi ajatella, että lapsen hankiminen on riskitekijä, koska se on todella iso muutos ihmisen elämässä ja vaikuttaa todella paljon ihmisen psyykeen.

Se on positiivinen muutos. Saa seurata pienen ihmisen kasvua ja kehitystä. Nähdä omat piirteensä hänessä. Tietää, että jättää jotakin itsestään jälkeensä. Elämä ei ollutkaan vielä tässä, vaan yhdistyy osaksi laajempaa sukupolvien ketjua. Merkityksellisyys.

Tätä ajatusta en ole ikinä ymmärtänyt. Mielestäni minussa ei ole mitään niin mahtavaa ja hienoa, että haluaisin jatkaa geenejäni ja jättää jotain itsestäni jälkeeni. Päin vastoin pi

Niinpä, jälkensä voi jättää tähän maailmaan monella tavalla: perustamalla säätiön, kirjoittamalla kirjan, tekemällä hyviä tekoja jne

Lapsen hankkiminen siksi että jättää jäljen maailmaan ei ole kovin tehokas vaihtoehto koska suurin osa ei muista edes omien isoisovanhempiensa nimiä.