Siirryin koulumaailmaan töihin (en ole opettaja), olen järkyttynyt opettajien käytöksestä
Heti alkuun huomio, en leimaa kaikkia opettajia! Mutta noin joka neljäs heistä katsoo lävitseni, kuin minua ei olisikaan. Törmäämme koulun käytävillä joka päivä, joka päivä tervehdin heitä iloisesti hymyillen vaikka he välttelevät katsettani. Tervehdittyäni he selkeästi vaivaantuvat ja tervehtivät pikaisesti "hei". Ja viilettävät nopeasti pois paikalta. Osa heistä on oppinut että tervehdin joka tapauksessa ja ovat alkaneet pikku hiljaa ottaa jopa katsekontaktia :D Koulusihteeri kävelee ohitseni kylmän viileästi ja huikkaan hänen peräänsä MOIKKA, hän pysähtyy ja kääntyy ja katsoo kuin idioottia 😀
Jotenkin hauska ollut seurata koko kevätlukukausi että he edelleen kuvittelevat olevansa minua ylempänä vain koska ovat opettajia. Se, mitä he eivät tiedä, niin mikä olin ammatiltani ennen koronaa ja ennen lomautusta ja irtisanomista... ja nyt siis uuden äärellä.
Toki on näitä ihania opeja jollaisia toivon omien lasteni koulutielle. He ovat kultaa ja saavat uskomaan koko ammattikuntaan ❤
Ja tiedän, ihan jo sivusta seuranneena että ala on hemmetin RANKKA. Mutta se ei tarkoita että niitä käytöstapoja ei tarvitsisi noudattaa 🙂
Kommentit (188)
Vierailija kirjoitti:
Vasemmalla olevat opettajat tervehtivät kaikkia.
Nykyään on yleistä että opettajissakin on sellaisia jotka äänestävät oikeistopuolueita. Ajatella...
Kuitenkin sosialistinen ammattikunta kuten armeijan henkilöstökin on. Saavat leipänsä veronmaksajien elatuksesta.
Minulle tuli mieleen kun telkkarissa tänään haastateltiin jotain lukion rehtoria ilmeisesti joka siinä hehkutti kuinka nuoret oppivat että miten omalla tekemisellä pärjää ja sitten tuli haastateltavaksi kaksi ylioppilaaksi valmistunutta ja sitten toinen paukautti että menee Aalto yliopistoon ja toinen että menee lääkikseen ja sitten rehtori high fivet näiden kanssa. Haastattelija hätkähti kun sanoivat nämä jatko-opiskelupaikat. Onko näin että tätä oikeisto juttua kouluissakin että ei mitään normaaleja oppilaita taas hehkuteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlainen kokemus kun olin pari vuotta sitten kouluavustajana. Edes opettajanhuoneessa puolet opettajista ei vastannut tervehdykseen. Ja nämä opettavat käytöstapoja lapsillemme.
Tämä tervehdykseen vastaamattomuus on muuten jotain todella outoa. En missään muualla ole törmännyt tähän.
Höpö höpö, nykyään erittäin yleistä niin aikuistenkin nuortenkin keskuudessa. Itse tervehdin pari kertaa ja jos ei tule vastausta, en tervehdi enää. On käynyt niinkin, että ihminen, joka ei tervehdi takaisin on valittanut jollekin toiselle, että olen lopettanut tervehtimisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä opettajainhuone voi olla sosiaalisesti paljon rankempi paikka kuin luokkahuone...
Ainakin ison ex-kouluni (työpaikka) opehuoneessa oli kummia jännitteitä.
X-aineenopettaja kävi kairaamassa naisrehtoria, joka oli ja ilmeisesti on naimisissa toisen koulun opettaja B kanssa.
Kyseinen X-aineenopettaja erosi ja hänen sittemmin ex-vaimonsa (Y-opettaja) meni kimppaan Z-opettajan kanssa. Tuntui, että eikö mitään muuta keksitä parisuhdemarkkinoilla kuin että opettajan pitää olla opettajan kanssa??
Virkistyspäivien ja pikkujoulujen jälkeen oli seuraava maanantai aina mielenkiintoinen. Ja siitä laivaseminaareista ei voi tänne kirjoittaa…
Opettajan on helppo olla opettajan kanssa, kun arvot ovat yleensä samat ja kontaktiin voi päästä ilman mitään tindersäätöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasemmalla olevat opettajat tervehtivät kaikkia.
Nykyään on yleistä että opettajissakin on sellaisia jotka äänestävät oikeistopuolueita. Ajatella...
Kuitenkin sosialistinen ammattikunta kuten armeijan henkilöstökin on. Saavat leipänsä veronmaksajien elatuksesta.
Minulle tuli mieleen kun telkkarissa tänään haastateltiin jotain lukion rehtoria ilmeisesti joka siinä hehkutti kuinka nuoret oppivat että miten omalla tekemisellä pärjää ja sitten tuli haastateltavaksi kaksi ylioppilaaksi valmistunutta ja sitten toinen paukautti että menee Aalto yliopistoon ja toinen että menee lääkikseen ja sitten rehtori high fivet näiden kanssa. Haastattelija hätkähti kun sanoivat nämä jatko-opiskelupaikat. Onko näin että tätä oikeisto juttua kouluissakin että ei mitään normaaleja oppilaita taas hehkuteta.
Lukio antaa valmiuden yliopisto-opintoihin. Tietenkin se saa myös näkyä.
Kun aloitin opettajana noin vuonna 2010, koululla kävi erityisopettaja yhtenä päivänä viikossa eli 6h viikossa.
Nyt on 2xpuolikas erityisopettaja, kuraattori, koulunkäynninohaaja x 2 ja psykologi vakituisina.
Lisäksi ns käypäläisia asiantuntijoita, ketä mistäkin käymässä silloin tällöin.
Arvaapa miten paljon kirjaamista ja palaveria on tullut? Ja viestittelyä. Perusidea kaikissa palavereissa on, että miten saadaan haluton janipetteri opiskelemaan vaikka sana kerrallaan, kun koealueen sisältöä ei voida kerralla vaatia ja voiko jotenkin helpottaa, että saa sen armoviitosen, kun ei mitään viitsi itse tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä opettajainhuone voi olla sosiaalisesti paljon rankempi paikka kuin luokkahuone...
Ainakin ison ex-kouluni (työpaikka) opehuoneessa oli kummia jännitteitä.
X-aineenopettaja kävi kairaamassa naisrehtoria, joka oli ja ilmeisesti on naimisissa toisen koulun opettaja B kanssa.
Kyseinen X-aineenopettaja erosi ja hänen sittemmin ex-vaimonsa (Y-opettaja) meni kimppaan Z-opettajan kanssa. Tuntui, että eikö mitään muuta keksitä parisuhdemarkkinoilla kuin että opettajan pitää olla opettajan kanssa??
Virkistyspäivien ja pikkujoulujen jälkeen oli seuraava maanantai aina mielenkiintoinen. Ja siitä laivaseminaareista ei voi tänne kirjoittaa…
Tulin Tukholmasta laivalla, jolla oli joku iso OAJtapahtuma. Voi luoja niitä nelikymppisiä naisopettajia viihteellä.
Vierailija kirjoitti:
Ohjaajasta ei sinulle mitään apua tarvitse ollakaan. Hän on siellä ohjaamassa ja auttamassa oppilaita. Ei ole tarkoitus olla mikään open pikku apulainen, joka hoitaa juoksevat asiat ja toimii kopiokoneen käyttöliittymänä. Toki sitähän 99% opettajista toivoo ja toimii sen oletuksen mukaan. Pikku sihteeri, joka antaa opettajille aikaa ”vastuunkantoon” ja valitukseen. Valmistelee materiaalin tunnille ja laittaa luokan kuntoon. Vaikka niistä oikeasti maksetaankin opettajalle ja kuuluu opettajan työhön.
Tämä! Pahinta on, kun osa opettajista todella luulee, että ohjaaja on hänen pikkuapuri, johon käyttää valtaa vielä. Minua on kutsuttukin avustajaksi! Yksi opettaja kysyi toiselta opelta kerran, että onko sulla ollenkaan avustajaa🙄
Kyllä pääkaupunkiseudulla on ollut ihan viime vuosiin saakka ohjaajat koulunkäyntiavustaja-nimikkeellä. Ja ihan normaali kysymyshän tuo on silloin, onko sinulla avustajaa.
On hyvin harvinaista, että kouluissa olisi yleisopetuksen puolella enää ohjaajia, pienryhmissä vain. Ja jos on, ja opella on joku todella haasteellinen porukka, niin varmaan tulee mieleen heti, että onko siellä sitä toista aikuista.
Kun jään eläkkeelle, voisin mennä koulunkäyntiavustajaksi, että olisi päivisin jotain tekemistä. Mitään koulutusta ei kaiketi tarvita. Olisi varmaan mukavaa, kevyttä puuhailua.
Olet ilmeisesti koulunkäyntiavustaja. Tervetuloa epätasa-arvoiseen työelämään. Itse olen ollut töissä isoissa yrityksissä, pk-yrityksissä ja julkisella puolella asiantuntija tehtävissä ja tuntui, että pk-yritys oli tasapuolisin työympäristä kaikki tervehtivät ja keskustelivat kaikkien kanssa, jopa siivooja tuli välillä kahville kanssamme.
Isossa yrityksessä ei moikattu käytävillä, työntekijöitä oli tuhansia. Julkisella henkilökuntaa satoja ja tervehditään, mutta ei sosialisoida kun oman tiimin kanssa.
Tervehtiikö opettajat niitä satoja oppilaita käytävien varsilla, jokaista erikseen? Ehkä ihan kaikille vastaantulijoille ei vain koko ajan voi olla sanomassa moi moi moimoimoimoi.
Vierailija kirjoitti:
Kun jään eläkkeelle, voisin mennä koulunkäyntiavustajaksi, että olisi päivisin jotain tekemistä. Mitään koulutusta ei kaiketi tarvita. Olisi varmaan mukavaa, kevyttä puuhailua.
Joo, käyhän kokeilemassa. Muista laittaa säärisuojat ja puruhiha. Kamppailulajien harrastamisesta on hyötyä myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun jään eläkkeelle, voisin mennä koulunkäyntiavustajaksi, että olisi päivisin jotain tekemistä. Mitään koulutusta ei kaiketi tarvita. Olisi varmaan mukavaa, kevyttä puuhailua.
Joo, käyhän kokeilemassa. Muista laittaa säärisuojat ja puruhiha. Kamppailulajien harrastamisesta on hyötyä myös.
Ei se nyt pahempaa voi olla kuin nykyinen työ
Vierailija kirjoitti:
Osa opettajista myös sysää kaiken ikävän tapoelyäun ym luokassa ohjaajan vastuulle.
Ihan fiksua. Tappelut yms ovat enemmän ohjaajan maailmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa opettajista myös sysää kaiken ikävän tapoelyäun ym luokassa ohjaajan vastuulle.
Ihan fiksua. Tappelut yms ovat enemmän ohjaajan maailmaa.
Jeps, sen takia se ohjaaja siellä on, että ope saa sysättyä ongelmat sille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa opettajista myös sysää kaiken ikävän tapoelyäun ym luokassa ohjaajan vastuulle.
Ihan fiksua. Tappelut yms ovat enemmän ohjaajan maailmaa.
Jeps, sen takia se ohjaaja siellä on, että ope saa sysättyä ongelmat sille
Oppilaillekin on parempi että luokassa on eri yhteiskuntaluokkia edustavia aikuisia. Kaikki hyötyvät kun yhdellä on akateemista ymmärrystä ja toisella street smartia.
Vierailija kirjoitti:
Kun aloitin opettajana noin vuonna 2010, koululla kävi erityisopettaja yhtenä päivänä viikossa eli 6h viikossa.
Nyt on 2xpuolikas erityisopettaja, kuraattori, koulunkäynninohaaja x 2 ja psykologi vakituisina.
Lisäksi ns käypäläisia asiantuntijoita, ketä mistäkin käymässä silloin tällöin.
Arvaapa miten paljon kirjaamista ja palaveria on tullut? Ja viestittelyä. Perusidea kaikissa palavereissa on, että miten saadaan haluton janipetteri opiskelemaan vaikka sana kerrallaan, kun koealueen sisältöä ei voida kerralla vaatia ja voiko jotenkin helpottaa, että saa sen armoviitosen, kun ei mitään viitsi itse tehdä.
Palaveria palaverin perään. Tuttujuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä opettajainhuone voi olla sosiaalisesti paljon rankempi paikka kuin luokkahuone...
Ainakin ison ex-kouluni (työpaikka) opehuoneessa oli kummia jännitteitä.
X-aineenopettaja kävi kairaamassa naisrehtoria, joka oli ja ilmeisesti on naimisissa toisen koulun opettaja B kanssa.
Kyseinen X-aineenopettaja erosi ja hänen sittemmin ex-vaimonsa (Y-opettaja) meni kimppaan Z-opettajan kanssa. Tuntui, että eikö mitään muuta keksitä parisuhdemarkkinoilla kuin että opettajan pitää olla opettajan kanssa??
Virkistyspäivien ja pikkujoulujen jälkeen oli seuraava maanantai aina mielenkiintoinen. Ja siitä laivaseminaareista ei voi tänne kirjoittaa…
Puolestaan yläkoulu D.
Nuori urheilullinen miesaineenopettaja sai keski-ikäiseltä naimisissa olleelta naisrehtorilta henkilökohtaisen palkanlisän suositukset pariin kertaan. Naisrehtori sai puolestaan jotain muuta. Oli yhteisiä seminaarimatkoja ja tutustumisreissua. Jatkui avoimesti muutamia vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Tervehtiikö opettajat niitä satoja oppilaita käytävien varsilla, jokaista erikseen? Ehkä ihan kaikille vastaantulijoille ei vain koko ajan voi olla sanomassa moi moi moimoimoimoi.
Vaikka 1000 oppilaan koulu ja viisi välituntia päivässä: moi moi moi moi
Vierailija kirjoitti:
Ainakin yläkoulun opettajan työssä on valtava ihmissuhdekuormitus.
Itse jaksoin uran alussa olla kiinnostunut kaikista opehuoneen hahmoista ja muistella entisiä oppilaita. Noh, nyt 20 vuoden jälkeen ja yli tuhat oppilasta myöhemmin en vain jaksa enää.
En jaksa panostaa yhtään ylimääräistä aikaa johonkuhun sijaiseen tai kouluavustajaan, joka kuitenkin häipyy puolen vuoden päästä. Yritän keskittyä luokkahuonetyöhön ja siihen, että muistaisin edes oppilaiden nimet. Siitä ei ole kyse, että pitäisin itseäni ylempänä. Keskityn olennaiseen, jotta jaksaisin hektiset päivät ja jaksaisin kohdata ne sata oppilasta, jotka joka päivä ovat luokassani.
Noh, tervehdykseen kyllä vastaan aina.
Einkai se sijaisen tms. tervehtiminen nyt niin kauheaa panostusta vaadi?
Osa opettajista myös sysää kaiken ikävän tapoelyäun ym luokassa ohjaajan vastuulle.