Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Siirryin koulumaailmaan töihin (en ole opettaja), olen järkyttynyt opettajien käytöksestä
21.05.2021 |
Heti alkuun huomio, en leimaa kaikkia opettajia! Mutta noin joka neljäs heistä katsoo lävitseni, kuin minua ei olisikaan. Törmäämme koulun käytävillä joka päivä, joka päivä tervehdin heitä iloisesti hymyillen vaikka he välttelevät katsettani. Tervehdittyäni he selkeästi vaivaantuvat ja tervehtivät pikaisesti "hei". Ja viilettävät nopeasti pois paikalta. Osa heistä on oppinut että tervehdin joka tapauksessa ja ovat alkaneet pikku hiljaa ottaa jopa katsekontaktia :D Koulusihteeri kävelee ohitseni kylmän viileästi ja huikkaan hänen peräänsä MOIKKA, hän pysähtyy ja kääntyy ja katsoo kuin idioottia 😀
Jotenkin hauska ollut seurata koko kevätlukukausi että he edelleen kuvittelevat olevansa minua ylempänä vain koska ovat opettajia. Se, mitä he eivät tiedä, niin mikä olin ammatiltani ennen koronaa ja ennen lomautusta ja irtisanomista... ja nyt siis uuden äärellä.
Toki on näitä ihania opeja jollaisia toivon omien lasteni koulutielle. He ovat kultaa ja saavat uskomaan koko ammattikuntaan ❤
Ja tiedän, ihan jo sivusta seuranneena että ala on hemmetin RANKKA. Mutta se ei tarkoita että niitä käytöstapoja ei tarvitsisi noudattaa 🙂
Kommentit (137)
Mahtava keskustelun aloitus ! Itse myös kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. Lapseni myös kertoi, ettei entinen luokanopettaja tervehdi käytävällä.
On myös hyväkäytöksisiä opettajia, mutta kyllähän tuo jotakin kertoo opettajan arvomaailmasta , ettei edes yksinkertaiseen tervehdykseen riitä halua, jaxua ja tajua.
Sanotaan, että koulumaailma on yhteiskunta pienoiskoossa ; sitä se todellakin on tässäkin mielessä. Elämme niin itsekästä ja yksinäistä yhteisötöntä, eriytettyä elämää.
Emme me ole mikään yhtenäinen kansa, että se siitä Suomesta !
Toisaalta koulumaailmahan voisi tehdä jonkun opetusministeriön jättirahoituksen avulla itselleen uuden arvopohjan, joka peilaa enemmän nyky- yhteiskuntaa.
1. Älä tervehdi alempiarvoista.
2. Kaikki ihmiset eivät ole samanarvoisia.
3. Tee mitä haluat- tää on sun elämä- ja sun työpaikka.
4. Ole vain sellaisten ihmisten kanssa, joista on sinulle hyötyä.
5. Puhu pahaa selän takana.
6. Älä edes yritä ymmärtää ketään.
7. Eriytä ihmiset jo taaperoina eri lokeroihin.
8. Älä auta muita.
9. Ole itsekäs.
10. Ihmisarvosi on sama, kuin sinun omistama rahamäärä ja omaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt puhutaan opettajien kuormituksesta ettei jaksa edes tervehtiä. Ihan samaan tapaan ne kouluavustajat ovat kuormittuneita ja heidän vastuullaan ovat yleensä vielä ne vaikeimmat tapaukset. He kumminkin jaksavat tervehtiä. Nyt logiikka ontuu.
Nuori ope jaksaa ja uusi avustaja jaksaa. Ainakin yläkoulussa ne avustajat ovat tiheästi vaihtuvia, monet nuoria ihmisiä, jotka ovat vain kääntymässä.
Lisäksi se avustajan työ ei oikeasti useimmiten ole ollenkaan niin raskasta kuin opettajan, jolla se vastuu on. Poikkeuksiakin toki on riippuen työpaikasta.
Kyllä minunkin tunneillani käy yksi tyttö pyörimässä, mutta en todellakaan koe, että samaa työtä tekisimme tai että hänestä minulle mitään apua olisi. Toivottavasti sille oppilaalle, jota varten hän siellä teoriassa on, mutta epäilen. Kyllä hänelle silti pyrin aina juttelemaan ja olemaan ystävällinen. Fakta on kuitenkin, että hän tulee minun suunnittelemalleni tunnille, jonka ohjelmasta ja kulusta minä yksin vastaan ja jonka jälkityöt ja arvioinnit minä hoidan. Meidän töistämme ei voi puhua samana päivänäkään.
Tämä kuuluisa opettajien ”pedagoginen vastuu” on kaupunkilegendoista hilpeimpiä. Mitään kouriintuntuvaahan se ei ole. Edes teorian tasolla. Suomessahan ei ole edes käytössä mitään standardisoituja testejä, joilla voisi seurata oppimista omassa viiteryhmässään. Vastuuta ei ole eikä sitä oteta. Kunhan selitetään ja vedotaan ”vastuuseen”. Kuuluu samaan kategoriaan poliitikkojen ”vastuunkannon” kanssa. Tyhjiä sanoja ilman merkitystä.
Ohjaajasta ei sinulle mitään apua tarvitse ollakaan. Hän on siellä ohjaamassa ja auttamassa oppilaita. Ei ole tarkoitus olla mikään open pikku apulainen, joka hoitaa juoksevat asiat ja toimii kopiokoneen käyttöliittymänä. Toki sitähän 99% opettajista toivoo ja toimii sen oletuksen mukaan. Pikku sihteeri, joka antaa opettajille aikaa ”vastuunkantoon” ja valitukseen. Valmistelee materiaalin tunnille ja laittaa luokan kuntoon. Vaikka niistä oikeasti maksetaankin opettajalle ja kuuluu opettajan työhön.
Arviointiin ei monikaan opettaja ohjaajaa huoli, vaikka ohjaajalla voi olla kymmenen kertaa pitempi kokemus oppilastyöskentelystä, kuin opettajalla.
Mikään ole hauskempaa, kuin p a s k a n t ä r k e ä tuore openplanttu, joka luulee tietävänsä ja osaavansa enemmän kuin kymmenen vuotta erilaisten oppilaiden ja opettajien kanssa työskennellyt ohjaaja.
Opettajat eivät muista, että ihminen oppii matkimalla ja kun vuosikymmenenkin seuraat erilaisten kansankynttilöiden edesottamuksia virtuaaliselle kateederilla, tiedät aika paljon pedagogiikasta vaikka et olekaan sitä päivääkään yliopistossa opiskellut.Opettajat ovat keskimäärin aika rasittava ammattiryhmä. Valittavia ja kitiseviä, helposti kuormittuvia. Kaiken kaikkiaan tylsiä ihmisiä.
Tässä esimerkkiä millaisten ihmisten kanssa opettajat joutuu päivittäin toiminaan. Onneksi aika pieni osa huoltajista on tälläisiä itse syystä tai toisesta koulumaailmalle katkeroituneita. Sitten tällaiset näkemykset ja asenteet siirretään niille omille lapsille.
Se on ihan normaalia että työpaikalla on arvojärjestys. Johtajan pitää ymmärtää että hän on johtaja eikä yksi muista. Työntekijöiden tulee kunnioittaa johtajaa ja hänen mielipiteitäänm
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä opettajainhuone voi olla sosiaalisesti paljon rankempi paikka kuin luokkahuone...
Nuorten kanssa pärjää aina, mutta ei välttämättä kollegojen. Kilpailu viroista ja rehtorin suosiosta voi olla kovaa, siinä voi saada puukosta selkään.
Akkalaumassa vallitsee kanaparvien nokkimisjärjestyskamppailu.
Naisena huomannut just tämän. Siksi on helpompaa hankkiutua miesvaltaisiin työyhteisöihin.
Nimeätkö vielä miesvaltaisen alan, jossa on hyvä työilmapiiri?
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan normaalia että työpaikalla on arvojärjestys. Johtajan pitää ymmärtää että hän on johtaja eikä yksi muista. Työntekijöiden tulee kunnioittaa johtajaa ja hänen mielipiteitäänm
Ovatko opettajat johtajia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettajat ovat keskimäärin aika rasittava ammattiryhmä. Valittavia ja kitiseviä, helposti kuormittuvia. Kaiken kaikkiaan tylsiä ihmisiä.
Älä niputa ja yleistä. Opettajia on monenlaisia ja oppilaitoksia on monenlaisia. Esimerkiksi alakoulun ja yliopisto-opettajan vertaaminen on aika älytöntä. Ja ihmisinäkin opettajat ovat persoonia ja eri tavoin koulutettujakin. Enemmistö opettajista on vain maistereita, mutta kyllä yliopistolla ja jonkun verran lukioissakin on lisensiaatteja sekä tohtoreita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkärien kesken on sellainen sutkaus, että opettaja ei ole ammatti, se on diagnoosi.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärien kesken on sellainen sutkaus, että opettaja ei ole ammatti, se on diagnoosi.
Kertoo enemmän lääkäreistä kun opettajista se sutkaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ovatko opettajat johtajia?
Opettajat johtavat luokkaa.
Rehtorina toimiva henkilö johtaa henkilökuntaa. Opettaja hänkin on.
Nautitko saivartelusta? Teetkö useinkin niin? Tunnetko nyt olosi huomioiduksi, kun kysymykseesi on reagoitu?
Vierailija kirjoitti:
Lääkärien kesken on sellainen sutkaus, että opettaja ei ole ammatti, se on diagnoosi.
Hyvä tietää, vaihdan asennetta lääkäreihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaupungintalolla on ihan samanlaista, toiset luimistelee toiset tervehtii, niin se on jokapaikassa. Ja täytyy kyllä sanoa, että vaikka itse aina tervehdin, kaltaisesi ylipirteät ovat rasittavia, joskus tahtoisi vain keskittyä töihinsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt puhutaan opettajien kuormituksesta ettei jaksa edes tervehtiä. Ihan samaan tapaan ne kouluavustajat ovat kuormittuneita ja heidän vastuullaan ovat yleensä vielä ne vaikeimmat tapaukset. He kumminkin jaksavat tervehtiä. Nyt logiikka ontuu.
Nuori ope jaksaa ja uusi avustaja jaksaa. Ainakin yläkoulussa ne avustajat ovat tiheästi vaihtuvia, monet nuoria ihmisiä, jotka ovat vain kääntymässä.
Lisäksi se avustajan työ ei oikeasti useimmiten ole ollenkaan niin raskasta kuin opettajan, jolla se vastuu on. Poikkeuksiakin toki on riippuen työpaikasta.
Kyllä minunkin tunneillani käy yksi tyttö pyörimässä, mutta en todellakaan koe, että samaa työtä tekisimme tai että hänestä minulle mitään apua olisi. Toivottavasti sille oppilaalle, jota varten hän siellä teoriassa on, mutta epäilen. Kyllä hänelle silti pyrin aina juttelemaan ja olemaan ystävällinen. Fakta on kuitenkin, että hän tulee minun suunnittelemalleni tunnille, jonka ohjelmasta ja kulusta minä yksin vastaan ja jonka jälkityöt ja arvioinnit minä hoidan. Meidän töistämme ei voi puhua samana päivänäkään.
Tämä kuuluisa opettajien ”pedagoginen vastuu” on kaupunkilegendoista hilpeimpiä. Mitään kouriintuntuvaahan se ei ole. Edes teorian tasolla. Suomessahan ei ole edes käytössä mitään standardisoituja testejä, joilla voisi seurata oppimista omassa viiteryhmässään. Vastuuta ei ole eikä sitä oteta. Kunhan selitetään ja vedotaan ”vastuuseen”. Kuuluu samaan kategoriaan poliitikkojen ”vastuunkannon” kanssa. Tyhjiä sanoja ilman merkitystä.
Ohjaajasta ei sinulle mitään apua tarvitse ollakaan. Hän on siellä ohjaamassa ja auttamassa oppilaita. Ei ole tarkoitus olla mikään open pikku apulainen, joka hoitaa juoksevat asiat ja toimii kopiokoneen käyttöliittymänä. Toki sitähän 99% opettajista toivoo ja toimii sen oletuksen mukaan. Pikku sihteeri, joka antaa opettajille aikaa ”vastuunkantoon” ja valitukseen. Valmistelee materiaalin tunnille ja laittaa luokan kuntoon. Vaikka niistä oikeasti maksetaankin opettajalle ja kuuluu opettajan työhön.
Arviointiin ei monikaan opettaja ohjaajaa huoli, vaikka ohjaajalla voi olla kymmenen kertaa pitempi kokemus oppilastyöskentelystä, kuin opettajalla.
Mikään ole hauskempaa, kuin p a s k a n t ä r k e ä tuore openplanttu, joka luulee tietävänsä ja osaavansa enemmän kuin kymmenen vuotta erilaisten oppilaiden ja opettajien kanssa työskennellyt ohjaaja.
Opettajat eivät muista, että ihminen oppii matkimalla ja kun vuosikymmenenkin seuraat erilaisten kansankynttilöiden edesottamuksia virtuaaliselle kateederilla, tiedät aika paljon pedagogiikasta vaikka et olekaan sitä päivääkään yliopistossa opiskellut.Opettajat ovat keskimäärin aika rasittava ammattiryhmä. Valittavia ja kitiseviä, helposti kuormittuvia. Kaiken kaikkiaan tylsiä ihmisiä.
Tässä esimerkkiä millaisten ihmisten kanssa opettajat joutuu päivittäin toiminaan. Onneksi aika pieni osa huoltajista on tälläisiä itse syystä tai toisesta koulumaailmalle katkeroituneita. Sitten tällaiset näkemykset ja asenteet siirretään niille omille lapsille.
Aina vika muissa. Opettaja on erehtymätön ja pyyteetön kansanvalistaja.
Kun opettajat elävät siinä omassa kuplassaan kaltaistensa kanssa, niin horisontti ja ymmärrys ulkomaailmasta hämärtyy. Näennäisesti ollaan avarakatseisia humanisteja, mutta oikeasti olla pikkumaisia selkäänpuukottajia. Poliittisesti usein vihreään kallellaan ja ”s u v a i t s e v a i s u u s” lajityypillistä. Vain samankaltaiset asenteet ja elämänmalli hyväksytään. Tekopyhiä mora. alipos. eer. ajia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ollut 80-90 luvun taitteessa niin hyviä opettajia että muistelen heitä lämmöllä vieläkin ❤️ olin ujo tyttö mutta tunsin kuuluvani joukkoon. Irmeli, satu, Pirjo, Leena ja Eikka 🤗
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt puhutaan opettajien kuormituksesta ettei jaksa edes tervehtiä. Ihan samaan tapaan ne kouluavustajat ovat kuormittuneita ja heidän vastuullaan ovat yleensä vielä ne vaikeimmat tapaukset. He kumminkin jaksavat tervehtiä. Nyt logiikka ontuu.
Nuori ope jaksaa ja uusi avustaja jaksaa. Ainakin yläkoulussa ne avustajat ovat tiheästi vaihtuvia, monet nuoria ihmisiä, jotka ovat vain kääntymässä.
Lisäksi se avustajan työ ei oikeasti useimmiten ole ollenkaan niin raskasta kuin opettajan, jolla se vastuu on. Poikkeuksiakin toki on riippuen työpaikasta.
Kyllä minunkin tunneillani käy yksi tyttö pyörimässä, mutta en todellakaan koe, että samaa työtä tekisimme tai että hänestä minulle mitään apua olisi. Toivottavasti sille oppilaalle, jota varten hän siellä teoriassa on, mutta epäilen. Kyllä hänelle silti pyrin aina juttelemaan ja olemaan ystävällinen. Fakta on kuitenkin, että hän tulee minun suunnittelemalleni tunnille, jonka ohjelmasta ja kulusta minä yksin vastaan ja jonka jälkityöt ja arvioinnit minä hoidan. Meidän töistämme ei voi puhua samana päivänäkään.
Tämä kuuluisa opettajien ”pedagoginen vastuu” on kaupunkilegendoista hilpeimpiä. Mitään kouriintuntuvaahan se ei ole. Edes teorian tasolla. Suomessahan ei ole edes käytössä mitään standardisoituja testejä, joilla voisi seurata oppimista omassa viiteryhmässään. Vastuuta ei ole eikä sitä oteta. Kunhan selitetään ja vedotaan ”vastuuseen”. Kuuluu samaan kategoriaan poliitikkojen ”vastuunkannon” kanssa. Tyhjiä sanoja ilman merkitystä.
Ohjaajasta ei sinulle mitään apua tarvitse ollakaan. Hän on siellä ohjaamassa ja auttamassa oppilaita. Ei ole tarkoitus olla mikään open pikku apulainen, joka hoitaa juoksevat asiat ja toimii kopiokoneen käyttöliittymänä. Toki sitähän 99% opettajista toivoo ja toimii sen oletuksen mukaan. Pikku sihteeri, joka antaa opettajille aikaa ”vastuunkantoon” ja valitukseen. Valmistelee materiaalin tunnille ja laittaa luokan kuntoon. Vaikka niistä oikeasti maksetaankin opettajalle ja kuuluu opettajan työhön.
Arviointiin ei monikaan opettaja ohjaajaa huoli, vaikka ohjaajalla voi olla kymmenen kertaa pitempi kokemus oppilastyöskentelystä, kuin opettajalla.
Mikään ole hauskempaa, kuin p a s k a n t ä r k e ä tuore openplanttu, joka luulee tietävänsä ja osaavansa enemmän kuin kymmenen vuotta erilaisten oppilaiden ja opettajien kanssa työskennellyt ohjaaja.
Opettajat eivät muista, että ihminen oppii matkimalla ja kun vuosikymmenenkin seuraat erilaisten kansankynttilöiden edesottamuksia virtuaaliselle kateederilla, tiedät aika paljon pedagogiikasta vaikka et olekaan sitä päivääkään yliopistossa opiskellut.Opettajat ovat keskimäärin aika rasittava ammattiryhmä. Valittavia ja kitiseviä, helposti kuormittuvia. Kaiken kaikkiaan tylsiä ihmisiä.
Tässä esimerkkiä millaisten ihmisten kanssa opettajat joutuu päivittäin toiminaan. Onneksi aika pieni osa huoltajista on tälläisiä itse syystä tai toisesta koulumaailmalle katkeroituneita. Sitten tällaiset näkemykset ja asenteet siirretään niille omille lapsille.
Aina vika muissa. Opettaja on erehtymätön ja pyyteetön kansanvalistaja.
Kun opettajat elävät siinä omassa kuplassaan kaltaistensa kanssa, niin horisontti ja ymmärrys ulkomaailmasta hämärtyy. Näennäisesti ollaan avarakatseisia humanisteja, mutta oikeasti olla pikkumaisia selkäänpuukottajia. Poliittisesti usein vihreään kallellaan ja ”s u v a i t s e v a i s u u s” lajityypillistä. Vain samankaltaiset asenteet ja elämänmalli hyväksytään. Tekopyhiä mora. alipos. eer. ajia
Mikä sut on näin pahasti katkeroittanut?
Vierailija kirjoitti:
Poliittisesti usein vihreään kallellaan ja ”s u v a i t s e v a i s u u s” lajityypillistä.
Jaa? Hieman ylempänä joku tiesi, että opettajat äänestävät Kokoomusta, koska ovat porvareita.
Opettajat ovat todella kivoja työkavereita. Kun jään eläkkeelle, jään kaipaamaan fiksuja työkavereita ja mukavia nuoria. On ollut suuri ilo saada tehdä töitä älykkäiden, lämminsydämisten, asiantuntevien ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä nyt puhutaan opettajien kuormituksesta ettei jaksa edes tervehtiä. Ihan samaan tapaan ne kouluavustajat ovat kuormittuneita ja heidän vastuullaan ovat yleensä vielä ne vaikeimmat tapaukset. He kumminkin jaksavat tervehtiä. Nyt logiikka ontuu.
Nuori ope jaksaa ja uusi avustaja jaksaa. Ainakin yläkoulussa ne avustajat ovat tiheästi vaihtuvia, monet nuoria ihmisiä, jotka ovat vain kääntymässä.
Lisäksi se avustajan työ ei oikeasti useimmiten ole ollenkaan niin raskasta kuin opettajan, jolla se vastuu on. Poikkeuksiakin toki on riippuen työpaikasta.
Kyllä minunkin tunneillani käy yksi tyttö pyörimässä, mutta en todellakaan koe, että samaa työtä tekisimme tai että hänestä minulle mitään apua olisi. Toivottavasti sille oppilaalle, jota varten hän siellä teoriassa on, mutta epäilen. Kyllä hänelle silti pyrin aina juttelemaan ja olemaan ystävällinen. Fakta on kuitenkin, että hän tulee minun suunnittelemalleni tunnille, jonka ohjelmasta ja kulusta minä yksin vastaan ja jonka jälkityöt ja arvioinnit minä hoidan. Meidän töistämme ei voi puhua samana päivänäkään.
Onpa harvinaisen ylimielinen tapa suhtautua. Ensinnäkin tämä "tyttö" lienee ihan täysi-ikäinen aikuinen, kun on siellä töissä eikä käy koululla vain "pyörimässä". Ihan työtään hänkin varmasti tekee. Oli sitten kyse harjoittelijasta, tai koulunkäyntiavustajasta. Hekin kun ovat oman alansa koulutettja ammattilaisia, vaikka työnkuva on eri kuin opettajalla. Yhtään opettajan työtä väheksymättä.
Minkä takia te ette keskenänne pidä palaveria siitä, millä tavoin toimimalla hän voisi parhaiten tukea oppituntien sujuvuutta? Sen sijaan, että seläntakana avaudut miten turhaa toisen työ on.
Meille tulee ainakin väkisin työllistettyjä ohjaajia, jotka eivät halua siinä hommassa olla. Ja kyllä se on taivaan tosi, että välillä ohjaajasta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Jos on tosi raskas erkkaluokka niin siinä ei todellakaan jaksa eikä ehdi enää kädestä pitäen toiselle aikuiselle neuvoa ja opastaa kaikkea.
Luuletko oikeasti ettei näiden kanssa oltaisi keskusteltu ja palaveerattu siitä mitä luokassa pitäisi tehdä. Yläasteen erkkaluokka ei vaan todellakaan ole kaikille sopiva työpaikka.Hyviä ohjaajiakin tietysti on, mulla on nyt juuri sellainen, kerron ja osoitan kaikin tavoin sen kuinka arvokas hän minulle on. Hän on täysin tasavertainen aikuinen kanssani luokassa. Kertakaikkiaan niin mahtava tyyppi, että toivoisin hänen jatkavan erityisopettajan opintoihin, koska olisi aivan superhyvä tyyppi siihen.
Ohjaajat ei todellakaan ole tasalaatuisia senkään vertaa kuin opettajat. Valitettavan monista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Nämä nuoret ja työllistetyt on lähinnä kuin yksi oppilas lisää luokassa. Lisäksi lapset ei pääosin pidä ohjaajista ja sen kyllä huomaa. Yksi syy, miksi en ota tunnille kuin yhden meidän neljästä ohjaajasta (joka onkin aarre), koska koen myötähäpeää siitä tavasta, millä nuoret kohtelee näitä aikuisia ihmisiä. En myöskään halua tunnille ihmistä, joka riitelee oppilaiden kanssa. Alakoulussa tilanne on varmaan toinen.
Itse tervehdin kaikkia. Täytyy kuitenkin muistaa, että kun työskentelee 600 oppilaan ja 70 kollegan myllyssä, niin sitä ei aina tajua moikkailla kaikkia joka välissä. Työ on äärimmäisen sosiaalisesti kuormittavaa ja oppilaitakin pitäisi tervehtiä, mutta ei vaan koko aikaa jaksa heippailla sinne tai tänne. Itse olen suhteellisen hyvä näissä hommissa, mutta välillä aina tulee valitettavasti käveltyä jonkun ohi, kun ei vaan huomaa/rekisteröi/tajua sanoa mitään.
Opettajainhuone on monesti kuin kidutuskammio. Opettajat piilonälvivät ja vähättelevät toisiaan, juoruavat toisistaan ja oppilaista.
Alue: Aihe vapaa
En lukenut koko ketjua. Mutta sananen opettajan ammatista. Se on hyvin tyypillinen akateeminen aloituspaikka. Eli ihminen joka on lähtöisin ei-akateemisesta perheestä/suvusta, ei usein edes tiedä juuri muita korkeaa koulutusta vaativia ammatteja. Sen vuoksi opettajaksi hakeutuu paljon alemmista sosiaaliryhmistä lähtöisin olevia ihmisiä.
Ja tämä selittää osittain sen, että peruskäytöstavat eivät ole kaikille opettajille tuttuja.