Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies lasten kanssa kotona, aaarrgh
19.05.2021 |
Tiedän, että tästä herää myrsky ja tiedän, että kyse on paljolti siitä miten asioihin suhtautuu ja lisäksi vielä siitä, että itsepä olet paikkasi valinnut, mutta kerronpa silti tarinani. Eli meillä mieheni kanssa taapero ja vauva. Minä olen äitiyslomalla ja mies käy töissä, miehen työt koneella istumista, palavereja, etätöissä tällä hetkellä on. Minä hoidan kodin lastenhoidon ohessa pääsääntöisesti täysin, miehen saan välillä väännettyä johonkin kotihommaan käskyttäen. Illat mies lepäilee ja kerää voimia töihin. Vauva valvottaa minua öisin ja päivät menee vauvan ja taaperon tarpeita tyydyttää ja vasemmalla kädellä kotia hoitaen. Otin viikonlopuksi työvuoron itselleni, osittain ihan siksi, jotta mies näkisi mitä päiväni sisältävät. Miehen mielestä ihan hyvä idea, kun menen töihin ja ei nähnyt asiassa mitään ongelmaa. Tietenkin valvoin yön lasten kanssa ennen töitä, eihän miehelle tullut mieleen, että siinä olisi mitään outoa? Kun lapset alkoivat elämöimään yöllä mies vähän heilutteli kättään heidän suuntaan ja hymyili?? Minä sitten vaihdoin vaippaa, juotin, hyssyttelin, nukuttelin. No aamulla aikaisin lähdin töihin ja mietin silmät ristissä, että kohta kotona alkaa myrsky ja kuinkahan mies pärjää? Palasin iltapäivällä kotiin ja mies tyrkkäsi lapset minulle miltei ovella, eikä koko iltana enää koskenut lapsiin, eikä ole nyt kahteen viikkoon pistänyt tikkua ristiin lasten tai kodin hoitoon liittyen, vetoaa siihen yhteen päivään kun hoiti kaiken! Kuitenkin muistaa lisätä, että lastenhoito on kyllä paljon kevyempää hommaa kuin hänen vaativa työnsä, mikä vie kaiken energian ja iltaisin hänen täytyy saada levätä!! Ja sanottakoon vielä, että sinä päivänä, kun hän lapsia hoiti, mitään muuta hän ei tehnyt. Lapsilla oli samat vaatteet koko päivän päällä, vaikka vauva oli niille puklannut ja taapero sotkenut täysin ruualla, tietysti. Ja keittiö oli täyden kaaoksen vallassa, minä siivosin lasten roikkuessa minussa. Ja kaikki muukin oli rempallaan ja taaperon ruokailu oli ollut epämääräistä, koska on kovaa hommaa saada hänet syömään järkeviä asioita monipuolisesti, tiedän. En tiedä mitä ovat tehneet ajankuluksi, ilmeisesti vain tuijottaneet tvtä, vaikka minä yritän välttää tvn näyttämistä lapsille viimeiseen asti ja tästä ollaan puhuttu miehen kanssa monta kertaa. Tiedän toki, että se on helppo keino saada lapset hiljaiseksi ja rauhalliseksi. Olen räjähtämispisteessä asian kanssa, mutta pidän suuni vielä kiinni ja yritän kerätä järkeviä argumentteja mitkä esittää miehelle. Mitäs mieltä suuri yleisö on?
Kommentit (331)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lähipiirissä on tapaus jossa mies ei ollenkaan osallistunut lastenhoitoon. Kävin lasten äidin kanssa lukuisia keskusteluja. Tultuaan töistä mies vetäytyi omiin oloihinsa eikä häntä saanut häiritä. Äiti ei päässyt yksin minnekään jos ei itse hommannut jotain sukulaista/ystävää auttamaan. No, lopulta tuli ero. Tilanne on nyt se että lasten äiti on täysin yh. Lasten isä ei ota lapsia luokseen ollenkaan.
Ei voi kuin ihmetellä. Kysin suoraan lasten äidiltä että miksi teki miehen kanssa useamman lapsen kun jo ensimmäisen synnyttyä tuli selväksi että mies ei osallistu lainkaan. Hän oletti että mies alkaisi myöhemmin osallistumaan.
Jos haluaa lapselle sisaruksia, pitää miettiä, tekeekö niitä nykyisen vai jonkun toisen miehen kanssa.
Monestihan isät antavat ymmärtää, että lapset alkavat kiinnostaa enemmän sitten kun ne kasvavat vähän isommiksi ja niiden kanssa voi puuhastella aktiivisesti enemmän. En tiedä kuinka usein näin käy. Jotenkin ajattelisi, että mies jota oma lapsi ei kiinnosta vauvana ei ole kykeneväinen kiinnostumaan siitä silloinkaan, kun se on jo isompi ihminen. Varsinkin kun oman puolison ja lasten äidin asiat ja hyvinvointikaan ei tunnu usein kiinnostavan.
Joo ja joku nainen vielä uskoo tuohon skeidaan. Pikkulapsiajan äiti vetää hermorauniona hampaat irvessä yksin koko perhe-elämän ja lohduttelee itseään sillä, että kyllä se mies sitten muuttuu, kun lapset kasvaa 😂 ei luoja mitä touhua... Saa kyllä olla kiitollinen, että oma mies on hoitanut kodin ja lapset mukisematta ja pelleilemättä. Hänelle lapset on kaikki kaikessa eikä IKINÄ ole valittanut tai vältellyt vastuuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa terottaa myös miehelle sitä, että tämä on aikaa jolloin rakennetaan hyvä ja läheinen suhde lapsiin, joka kantaa tulevaisuudessakin. Se vaatii aikaa ja vaivannäköä mutta siitä hyötyvät ihan kaikki osapuolet.
Lepäilevä isä kyllä voi rakentaa lapsiin myönteisen suhteen, kun päiväunien jälkeen välillä leikittävä ja hauskuuttaa. Väsynyt äiti puolestaan voi lasten näkökulmasta olla kireä, ryytynyt ja kiukkuinenkin.
En saanut kommentistasi mitään tolkkua. Tottakai levännyt jaksaa paremmin mitä väsynyt. Vanhemmuus on paljon muutakin kuin lasten hauskuuttamista eikä se toimi niin, että toinen vanhemmista hauskuttaa ja toinen hoitaa velvollisuudet.
Vierailija kirjoitti:
0/5 taas näitä miesten haukkumista.
Niin just. Tuotakin miestä olisi voinut kehua, kun on osannut siittää lapsia ja kerran niitä hoitanut vähän.
Isyysvapaalla opin miten helppoa lasten hoitaminen on, joten tämä on joko provo tai kyseessä on poikkeuksellisen huonon elämänhallinnan omaava perhe.
Päivässä mulla meni maks 2 tuntia ruuan tekemiseen, siivoamiseen, lapsen pukemiseen yms. Muun ajan sain viettää aivan vapaasti lapsen kanssa ulkoillen, leikkien, käydä kaupungilla, retkillä, harrastamassa yms. Elämäni helpoin ja.mukavin 2 kuukautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lähipiirissä on tapaus jossa mies ei ollenkaan osallistunut lastenhoitoon. Kävin lasten äidin kanssa lukuisia keskusteluja. Tultuaan töistä mies vetäytyi omiin oloihinsa eikä häntä saanut häiritä. Äiti ei päässyt yksin minnekään jos ei itse hommannut jotain sukulaista/ystävää auttamaan. No, lopulta tuli ero. Tilanne on nyt se että lasten äiti on täysin yh. Lasten isä ei ota lapsia luokseen ollenkaan.
Ei voi kuin ihmetellä. Kysin suoraan lasten äidiltä että miksi teki miehen kanssa useamman lapsen kun jo ensimmäisen synnyttyä tuli selväksi että mies ei osallistu lainkaan. Hän oletti että mies alkaisi myöhemmin osallistumaan.
Jos haluaa lapselle sisaruksia, pitää miettiä, tekeekö niitä nykyisen vai jonkun toisen miehen kanssa.
Monestihan isät antavat ymmärtää, että lapset alkavat kiinnostaa enemmän sitten kun ne kasvavat vähän isommiksi ja niiden kanssa voi puuhastella aktiivisesti enemmän. En tiedä kuinka usein näin käy. Jotenkin ajattelisi, että mies jota oma lapsi ei kiinnosta vauvana ei ole kykeneväinen kiinnostumaan siitä silloinkaan, kun se on jo isompi ihminen. Varsinkin kun oman puolison ja lasten äidin asiat ja hyvinvointikaan ei tunnu usein kiinnostavan.
Lähipiirissä on tällainen pari. Lapsi 2. Erosta on jo puhuttu ääneen meille muillekin, molemmat ovat ilmeisesti lakanneet kunnioittamasta toisiaan. Sääli, mutta ei ihme tuolla asetelmalla.
Sepä se, juuri tuo kunnioituksen häviäminen puolisoa ja hänen toimintatapojaan kohtaan. Siitä ei enää helposti rakenneta hyvää parisuhdetta. Tämä on tuttavapiirissäni niin monen avioeron taustalla, jossa nainen on ollut aloitteentekijä eroamisen suhteen. Niin omassanikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lähipiirissä on tapaus jossa mies ei ollenkaan osallistunut lastenhoitoon. Kävin lasten äidin kanssa lukuisia keskusteluja. Tultuaan töistä mies vetäytyi omiin oloihinsa eikä häntä saanut häiritä. Äiti ei päässyt yksin minnekään jos ei itse hommannut jotain sukulaista/ystävää auttamaan. No, lopulta tuli ero. Tilanne on nyt se että lasten äiti on täysin yh. Lasten isä ei ota lapsia luokseen ollenkaan.
Ei voi kuin ihmetellä. Kysin suoraan lasten äidiltä että miksi teki miehen kanssa useamman lapsen kun jo ensimmäisen synnyttyä tuli selväksi että mies ei osallistu lainkaan. Hän oletti että mies alkaisi myöhemmin osallistumaan.
Jos haluaa lapselle sisaruksia, pitää miettiä, tekeekö niitä nykyisen vai jonkun toisen miehen kanssa.
Monestihan isät antavat ymmärtää, että lapset alkavat kiinnostaa enemmän sitten kun ne kasvavat vähän isommiksi ja niiden kanssa voi puuhastella aktiivisesti enemmän. En tiedä kuinka usein näin käy. Jotenkin ajattelisi, että mies jota oma lapsi ei kiinnosta vauvana ei ole kykeneväinen kiinnostumaan siitä silloinkaan, kun se on jo isompi ihminen. Varsinkin kun oman puolison ja lasten äidin asiat ja hyvinvointikaan ei tunnu usein kiinnostavan.
Moni ei varsinkaan ensimmäisen lapsen kohdalla osaa ajatella, että eihän se lapsi halua olla sellaisen ihmisen kanssa, joka on jäänyt vieraaksi. Vaikka iskää kiinnostaisi tehdä jotain lapsen kanssa, lapsi ei haluakaan. Lapsi juoksee äidin luo ja mies murjottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lähipiirissä on tapaus jossa mies ei ollenkaan osallistunut lastenhoitoon. Kävin lasten äidin kanssa lukuisia keskusteluja. Tultuaan töistä mies vetäytyi omiin oloihinsa eikä häntä saanut häiritä. Äiti ei päässyt yksin minnekään jos ei itse hommannut jotain sukulaista/ystävää auttamaan. No, lopulta tuli ero. Tilanne on nyt se että lasten äiti on täysin yh. Lasten isä ei ota lapsia luokseen ollenkaan.
Ei voi kuin ihmetellä. Kysin suoraan lasten äidiltä että miksi teki miehen kanssa useamman lapsen kun jo ensimmäisen synnyttyä tuli selväksi että mies ei osallistu lainkaan. Hän oletti että mies alkaisi myöhemmin osallistumaan.
Jos haluaa lapselle sisaruksia, pitää miettiä, tekeekö niitä nykyisen vai jonkun toisen miehen kanssa.
Monestihan isät antavat ymmärtää, että lapset alkavat kiinnostaa enemmän sitten kun ne kasvavat vähän isommiksi ja niiden kanssa voi puuhastella aktiivisesti enemmän. En tiedä kuinka usein näin käy. Jotenkin ajattelisi, että mies jota oma lapsi ei kiinnosta vauvana ei ole kykeneväinen kiinnostumaan siitä silloinkaan, kun se on jo isompi ihminen. Varsinkin kun oman puolison ja lasten äidin asiat ja hyvinvointikaan ei tunnu usein kiinnostavan.
Niin, todellisuudessa nämä miehet ovat kiinnostuneita jostain ruusuisesta haavekuvasta, jossa he potkivat palloa lasten kanssa tai jotain vastaavaa ja kaikki nauravat ja ovat iloisia. Totuus vaan on se, että lapset ei ole semmoisia, vaan heillä on oma tahto, vauvat valvottaa ja isommat kiukuttelee muuten vaan, tulee sotkua ja kaikkea. Semmoinen mies, joka ei osallistu vauvan hoitoon ei kyllä mitenkään automaattisesti osallistu isompienkaan lasten aiheuttamiin haasteisiin. Kyllä, pikkuvauva on enemmän äidissä kiinni, mutta jos isä on osallistuva niin hän sitten tekee kotitöitä ja pitää huolta vaimonsa jaksamisesta. Jos hän jo vauva-aikana jättää kaiken toisen vastuulle niin ei se vaan muutu automaattisesti myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lähipiirissä on tapaus jossa mies ei ollenkaan osallistunut lastenhoitoon. Kävin lasten äidin kanssa lukuisia keskusteluja. Tultuaan töistä mies vetäytyi omiin oloihinsa eikä häntä saanut häiritä. Äiti ei päässyt yksin minnekään jos ei itse hommannut jotain sukulaista/ystävää auttamaan. No, lopulta tuli ero. Tilanne on nyt se että lasten äiti on täysin yh. Lasten isä ei ota lapsia luokseen ollenkaan.
Ei voi kuin ihmetellä. Kysin suoraan lasten äidiltä että miksi teki miehen kanssa useamman lapsen kun jo ensimmäisen synnyttyä tuli selväksi että mies ei osallistu lainkaan. Hän oletti että mies alkaisi myöhemmin osallistumaan.
Jos haluaa lapselle sisaruksia, pitää miettiä, tekeekö niitä nykyisen vai jonkun toisen miehen kanssa.
Monestihan isät antavat ymmärtää, että lapset alkavat kiinnostaa enemmän sitten kun ne kasvavat vähän isommiksi ja niiden kanssa voi puuhastella aktiivisesti enemmän. En tiedä kuinka usein näin käy. Jotenkin ajattelisi, että mies jota oma lapsi ei kiinnosta vauvana ei ole kykeneväinen kiinnostumaan siitä silloinkaan, kun se on jo isompi ihminen. Varsinkin kun oman puolison ja lasten äidin asiat ja hyvinvointikaan ei tunnu usein kiinnostavan.
Joo ja joku nainen vielä uskoo tuohon skeidaan. Pikkulapsiajan äiti vetää hermorauniona hampaat irvessä yksin koko perhe-elämän ja lohduttelee itseään sillä, että kyllä se mies sitten muuttuu, kun lapset kasvaa 😂 ei luoja mitä touhua... Saa kyllä olla kiitollinen, että oma mies on hoitanut kodin ja lapset mukisematta ja pelleilemättä. Hänelle lapset on kaikki kaikessa eikä IKINÄ ole valittanut tai vältellyt vastuuta.
Ja sittenkin se isä hoitaa niitä kivoja juttuja: pelailee futista, pumppaa pyörän kumeihin ilmaa kerran vuodessa, käy kerran kolmessa vuodessa Nuuksiossa telttailemassa ja kerran 10 vuodessa vie lapsen johonkin konserttiin ja ostaa pleikka vitosen. Äiti hoitaa koulun, läksyt, harrastukset, hammaslääkärit, muut terveysasiat, kaverisuhteet jne...
Kysyppä miten meinaa pärjätä kun palaat töihin. Silloinhan vastuut pitäisi mennä 50-50. Ehkä ap:n kannattaa ottaa enemmänkin noita työvuoroja jo nyt, että saa mies harjoitella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isyysvapaalla opin miten helppoa lasten hoitaminen on, joten tämä on joko provo tai kyseessä on poikkeuksellisen huonon elämänhallinnan omaava perhe.
Päivässä mulla meni maks 2 tuntia ruuan tekemiseen, siivoamiseen, lapsen pukemiseen yms. Muun ajan sain viettää aivan vapaasti lapsen kanssa ulkoillen, leikkien, käydä kaupungilla, retkillä, harrastamassa yms. Elämäni helpoin ja.mukavin 2 kuukautta.
Miten sinä noin nopsaan selvisit lapsen pukemisesta? Lapsen raajat heiluu kuin tuulimyllyssä, kun saa sukat jalkaan on lapaset jo lattialla. Ja yleistä oli sekin, kun lapsella oli ulkovaatteet päällä alkoi lapsi äkistää kakkaa. Ei muuta kuin kaikki pois ja vaipanvaihtoon. Puoli tuntia pukemisen aloittamisesta ulospääsyyn oli ihan tavallista.
Määrää vain miten kotona pitää elää, toki uhriudu ja ole oikein kunnolla marttyyri. Vähän ajan päästä huomaat olevasi yksin lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isyysvapaalla opin miten helppoa lasten hoitaminen on, joten tämä on joko provo tai kyseessä on poikkeuksellisen huonon elämänhallinnan omaava perhe.
Päivässä mulla meni maks 2 tuntia ruuan tekemiseen, siivoamiseen, lapsen pukemiseen yms. Muun ajan sain viettää aivan vapaasti lapsen kanssa ulkoillen, leikkien, käydä kaupungilla, retkillä, harrastamassa yms. Elämäni helpoin ja.mukavin 2 kuukautta.
Miten sinä noin nopsaan selvisit lapsen pukemisesta? Lapsen raajat heiluu kuin tuulimyllyssä, kun saa sukat jalkaan on lapaset jo lattialla. Ja yleistä oli sekin, kun lapsella oli ulkovaatteet päällä alkoi lapsi äkistää kakkaa. Ei muuta kuin kaikki pois ja vaipanvaihtoon. Puoli tuntia pukemisen aloittamisesta ulospääsyyn oli ihan tavallista.
Miten ihmeen avuton olet jos et osaa edes pukea lasta? Vinkki, ei vaikeaa, menee kesällä n 5 minuuttia, talvella 10 minuuttia.
Uskomattomia nämä nykyajan uusavuttomat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isyysvapaalla opin miten helppoa lasten hoitaminen on, joten tämä on joko provo tai kyseessä on poikkeuksellisen huonon elämänhallinnan omaava perhe.
Päivässä mulla meni maks 2 tuntia ruuan tekemiseen, siivoamiseen, lapsen pukemiseen yms. Muun ajan sain viettää aivan vapaasti lapsen kanssa ulkoillen, leikkien, käydä kaupungilla, retkillä, harrastamassa yms. Elämäni helpoin ja.mukavin 2 kuukautta.
Miten sinä noin nopsaan selvisit lapsen pukemisesta? Lapsen raajat heiluu kuin tuulimyllyssä, kun saa sukat jalkaan on lapaset jo lattialla. Ja yleistä oli sekin, kun lapsella oli ulkovaatteet päällä alkoi lapsi äkistää kakkaa. Ei muuta kuin kaikki pois ja vaipanvaihtoon. Puoli tuntia pukemisen aloittamisesta ulospääsyyn oli ihan tavallista.
En tiedä, mutta ei meillä ole tuollaista ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuliko sulle ollenkaan mieleen että asunto on myös miehesi koti, hän saa olla lasten kanssa sillä tavalla kun haluaa, eikä vain sinun ohjeidesi mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Määrää vain miten kotona pitää elää, toki uhriudu ja ole oikein kunnolla marttyyri. Vähän ajan päästä huomaat olevasi yksin lasten kanssa.
Surullistahan tässä kaikessa on se, että monesti naisella on ihan yhtä helppoa tai jopa helpompaa olla lasten kanssa yksin, kuin sen täysin itsekeskeisen ja osallistumattoman puolison kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa terottaa myös miehelle sitä, että tämä on aikaa jolloin rakennetaan hyvä ja läheinen suhde lapsiin, joka kantaa tulevaisuudessakin. Se vaatii aikaa ja vaivannäköä mutta siitä hyötyvät ihan kaikki osapuolet.
Lepäilevä isä kyllä voi rakentaa lapsiin myönteisen suhteen, kun päiväunien jälkeen välillä leikittävä ja hauskuuttaa. Väsynyt äiti puolestaan voi lasten näkökulmasta olla kireä, ryytynyt ja kiukkuinenkin.
Ratkaisu tuntuu itsestään selvältä. Isä pärjää tuossa tilanteessa vähemmälläkin levolla ja äiti tarvitsee apua väsymykseensä ja päiväunia. Tasaveroinen osallistuminen lasten- ja kodinhoitoon hyödyttää kaikkia.
Ongelma on miten motivoida mies muutokseen, kun hän elää ihanaa unelmaelämää. Tai saattaa vaikka hänkin jostakin syystä olla väsynyt jollakin tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Myöhäistä sit katua, kun on tehnyt itse aina kaiken. Turha olettaa, että isä ottaisi enemmän vastuuta nyt, kun hänen ei ole tarvinnut tehdä sitä ennenkään. Teillä nyt sit mennään näin, paras kriteeri (ja faktakin), että lapset säilyy hengissä ja vahingoittumattomina isänsä hoidossa. Toki voit yrittää nyt kääntää kelkkaa, mutta hidas prosessi se on. Joko jatkat näin tai sit jätät lapset isälleen ensin päiväksi, sit yöksi ja sit viikonlopuksi. Niin makaa kuin petaa.
Tämähän on juurikin yleisin ongelma. Nainen ottaa aluksi vastuun lapsista ja sitten kun hän tahtoisi yllättäen taas jotakin muuta, miehen tulisi olla lasten kanssa yhtä luonteva, hoitaa asiat naisen valitsemalla tavalla ja niin paljon kun nainen sanoo. Monesti sen lapsen lisäksi naiset alkavat tekemään kaikkea tilanteeseen sopimatonta, esim pelastaa maailmaa, konmarittamaan ja sisustamaan ym, sitten se käy liian raskaaksi ja mies on paska. Minun ex valitti kun lapseb kanssa on raskasta ja hän silti ehti katsoa netflixistä monen monta sarjaa ja olemaan netissä päivät pitkät. No tosiaan niin makaa kuin petaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isyysvapaalla opin miten helppoa lasten hoitaminen on, joten tämä on joko provo tai kyseessä on poikkeuksellisen huonon elämänhallinnan omaava perhe.
Päivässä mulla meni maks 2 tuntia ruuan tekemiseen, siivoamiseen, lapsen pukemiseen yms. Muun ajan sain viettää aivan vapaasti lapsen kanssa ulkoillen, leikkien, käydä kaupungilla, retkillä, harrastamassa yms. Elämäni helpoin ja.mukavin 2 kuukautta.
Miten sinä noin nopsaan selvisit lapsen pukemisesta? Lapsen raajat heiluu kuin tuulimyllyssä, kun saa sukat jalkaan on lapaset jo lattialla. Ja yleistä oli sekin, kun lapsella oli ulkovaatteet päällä alkoi lapsi äkistää kakkaa. Ei muuta kuin kaikki pois ja vaipanvaihtoon. Puoli tuntia pukemisen aloittamisesta ulospääsyyn oli ihan tavallista.
Miten ihmeen avuton olet jos et osaa edes pukea lasta? Vinkki, ei vaikeaa, menee kesällä n 5 minuuttia, talvella 10 minuuttia.
Uskomattomia nämä nykyajan uusavuttomat!
Mistä päättelit minun iän? Onhan sillä eroa, pukeeko vastasyntynyttä, puolivuotiasta tai vuoden ikäistä lasta. Kymmenessä minuutissa ei selviä mitenkään, jos lapsi pitää riisua ulkovaatteista vaippasilleen ja taas pukea taas päälle. Jos taapero on sitä mieltä, että hän ei halua ulos, vanhemmalle tulee pukiessa hiki. Ilmeisesti sinä tukistat lapsesi hiljaiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Määrää vain miten kotona pitää elää, toki uhriudu ja ole oikein kunnolla marttyyri. Vähän ajan päästä huomaat olevasi yksin lasten kanssa.
Surullistahan tässä kaikessa on se, että monesti naisella on ihan yhtä helppoa tai jopa helpompaa olla lasten kanssa yksin, kuin sen täysin itsekeskeisen ja osallistumattoman puolison kanssa.
Onko lastenhoito joku peli jossa jaetaan pisteitä? Sitten ei auta valittaa kun jonain päivänä mies on savustettu ulos joko perheen toimesta tai lähtenyt itse toisen matkaan, koska leikkii väärin lasten kanssa, ei osaa muka tehdä mitään, mikään ei kelpaa eikä mistään kiitetä. Tällaisella palstalla ei koskaan kuule sen toisen osapuolen näkemystä, ainoastaan katkeran yh-äidin joka on saanut päättää kaikesta.
Alue: Aihe vapaa
Ratkaisu tuntuu itsestään selvältä. Isä pärjää tuossa tilanteessa vähemmälläkin levolla ja äiti tarvitsee apua väsymykseensä ja päiväunia. Tasaveroinen osallistuminen lasten- ja kodinhoitoon hyödyttää kaikkia.