Lauri Ylösen perhekeskeisyys Havaijilla
Jäin kyllä Iltalehden jutun Lauri Ylösestä ja hänen perhekeskeisyydestä Havaijilla luettuani, että miltä mahtaa esikoisesta tuntua isänsä meininki.
iltalehti.fi/musiikki/a/85dcafcd-d035-4ce3-aae7-ba51fb9a5af7
Jutussa Ylönen kertoo, miten chillailee päivittäin kuopuksensa kanssa ja miten perhekeskeisyys on tärkeää. Nyt sitten on tullut tekemään musiikkia Suomeen kesäksi ja siinä samalla aikoo viettää aikaansa Suomessa asuvan esikoisensa kanssa. Ei kovin hehkeältä minusta tuntuisi.
Eikö perhekeskeisyyttä ole se, että lapset on samanarvoisia? Eikö silloin ratkaisut tehdä lasten ehdoilla, eikä sen mukaan, että tuntui vaan siistiltä muuttaa Havaijille=
Kommentit (36)
Onneksi esikoisella hyvä äiti, mutta Ylönen voisi vähän miettiä lausuntojaan. Esikoinen ei paljoa vaikuta kiinnostavan, itsekästä menoa.
”On aika lähteä kolmevuotiaan Oliver-pojan, 4, kanssa skeittaamaan.”
Niin siis kumpi? Oikolukeeko kukaan näitä juttuja vai ostetaanko ne suoraan vaan julkaisuun jostakin.
Järkyttävän itsekästä. Muutetaan yhtäkkiä maailman toiselle puolelle, kun oli niin rento paikka. Sitten jää kouluikäinen esikoinen Suomeen vaille isää. Hehkutetaan meininkiää uuden perheen ja lapsen kanssa. Voi jee. Pisteet laski. Paulan puolestaan nousi.
Vierailija kirjoitti:
”On aika lähteä kolmevuotiaan Oliver-pojan, 4, kanssa skeittaamaan.”
Niin siis kumpi? Oikolukeeko kukaan näitä juttuja vai ostetaanko ne suoraan vaan julkaisuun jostakin.
Jos sillä on 4 3v Oliveriä.
"
Sitä ennen Lauri Ylönen myi 2,2, miljoonalla eurolla hulppean Sipoon-kodin, johon hänen oli alun perin tarkoitus asettua Katriina-rakkaansa kanssa asumaan.
Pariskunta matkusti kolme vuotta sitten lomalle O’ahulle – siitä syntyi spontaani täyskäännös elämälle.
– Mietittiin, että täällähän voisi asua. Pakattiin kamat ja lähdettiin. Tämä on seikkailu – parempaa selitystä mulla ei ole!
Lauri Ylönen osti perheelle kodin tornitalosta rannalta. Koti on trendikkäällä ja kasvavalla alueella sopivan matkan päässä turistikeskuksesta.
– On chillimpää kuin Los Angelesissa. Havaijilla on isoja perheitä grillaamassa, reggae soi ja jengi surffaa. Jos Los Angelesissa puhutaan säästä, Havaijilla puhutaan surffisäästä, Kaliforniassa pitkään asunut Lauri vertaa."
"
haninta Havaijissa on perheen kanssa yhdessä vietetty aika.
– Oliver-pojan kanssa pitää mennä joka päivä skeittaamaan, hän vetää potkulaudalla ja mä vedän skeittilaudalla perässä. Joka ilta mennään katsomaan auringonlaskua rannalle.
Se on saanut Ylösenkin ajattelemaan elämänarvojaan.
– Havaijilla perhe on isommassa roolissa. Ollaan enemmän yhdessä. Tyydytään vähempään suosioon ja tulotasoon, mutta ollaan perheen kanssa. Se on ollut opettavaista, että mikäs tässä elämässä onkaan tärkeintä. Se, että painat miljoonia tilille vai se, että vietät aikaa perheesi kanssa.
Hän on joutunut kuitenkin hyvästelemään hetkeksi kotiväen.
Havaijin rannat ja palmupuut ovat vaihtuneet nyt Helsingin-hälinään.
Lauri Ylönen kertoo tulleensa kesäksi Suomeen tekemään musiikkia.
Samalla pääsee lähemmäs 13-vuotiasta Julius-poikaa.
– Tulin työreissulle, mutta yritän nähdä Julius-poikaani mahdollisimman paljon. Koronan takia jouduimme olemaan pitkään erossa. Se oli hirveän raskas juttu. Nyt on ihanaa, kun saadaan hengata kahdestaan, Lauri suunnittelee."
Että näin...
Mikähän pakko tuolla pariskunnalla on asua kaukana Suomesta ja Laurin esikoisesta. Rahaa löytyy ja Lauri voisi tehdä töitään Suomessa ja eikö uusi puolisokin ole ihan suomalainen. Mutta näinhän se usein menee kun löytyy uusi puoliso ja tehdään uusi rakkauspakkaus. Lauri varmasti rakastava ja huolehtiva isä esikoiselleenkin mutta oma napa edellä menee kun mahdollisuus olisi järjestää elämä niin että olisi lähellä poikaa.
Vierailija kirjoitti:
”On aika lähteä kolmevuotiaan Oliver-pojan, 4, kanssa skeittaamaan.”
Niin siis kumpi? Oikolukeeko kukaan näitä juttuja vai ostetaanko ne suoraan vaan julkaisuun jostakin.
Jos oliver on 3 kun lähdetään, mutta täytti neljä kun päästiin skeittipaikalle.
Siis miten kuvittelee olevansa osa esikoispoikansa elämää, jos asuu Havaijilla?! Varmaan raskasta pojalle, saa nyt kesällä luotua jonkinlaisen siteen isäänsä, kunnes isä taas lähtee maapallon toiselle puolelle toisen perheensä kanssa. Tosiaan, jos on lapsia niin kyllä niitäkin pitäisi miettiä siinä kohtaa kun tekee ratkaisuja. Eikä niin, että muutanpa havaijille kun siellä on niin kiva rento meininki.
Ei paljon nappaa asua täällä kylmässä Suomessa. Taidanpa muuttaa syksyllä Aruballe ja jättää lapseni ja puolisoni Suomeen. Morjens.
Joo, aika outoa. Varsinkin kun uusi puoliso on myös suomalainen ja sieltä LA:sta joka tapauksesta lähdettiin, niin noloa puhua perhekeskeisyydestä tuollaisilla valinnoilla.
Ilman koronaa käy sentään kuitenkin säännöllisesti Suomessa tapaamassa poikaa. Mutta silti..
Vierailija kirjoitti:
Siis miten kuvittelee olevansa osa esikoispoikansa elämää, jos asuu Havaijilla?! Varmaan raskasta pojalle, saa nyt kesällä luotua jonkinlaisen siteen isäänsä, kunnes isä taas lähtee maapallon toiselle puolelle toisen perheensä kanssa. Tosiaan, jos on lapsia niin kyllä niitäkin pitäisi miettiä siinä kohtaa kun tekee ratkaisuja. Eikä niin, että muutanpa havaijille kun siellä on niin kiva rento meininki.
Ihmetyttää myös, eikö poikaa ole kutsuttu kesän viettoon ja muina loma-aikoina sinne Havaijille?
On eroja ja eroja. Entinen puolisoni asuu alle kilometrin päässä, samoin nykyinen kumppani omasta lapsestaan. Parisuhteet voivat joskus katketa yrityksestä huolimatta, mutta en haluaisi olla miehen kanssa, joka on valmis jättämään lapset samalla.
Alkaa ymmärtää miks eivät olleet ikuisesti yhdessä.
Mun ex muutti pois 5 km päähän . Oli läsnä koko lasten lapsuusajan ja sitten eron jälkeen alkoi tavata lapsia 2 krt vuodessa pari tuntia kerrallaan. Minun sydämeni on hajonnut tuhansiksi palasiksi lasten vuoksi.
Tuli mieleen, että onkohan jotkut Vesalan biisien sanat omasta elämästä? Esim Meillä kummittelee.
En ymmärrä miksi tunkee tänne tekemään huonoja kämppiä ja huonoja viisuja.En ymmärrä tuota hypetystä kuka niitä edes kuuntelee?
Eikö tämä ole normitilanne? Ei siis Havaijin osalta, vaan siten, että nuori mies tekee lasten ollessa paljon töitä, ja alkaa ymmärtää perhe-elämää vasta keski-ikäisenä toisella kierroksella.
Minunkin 55 v veljeni itkee tällä hetkellä sitä, että ei ollut lastensa kanssa silloin, kun nämä olivat pieniä.
Vierailija kirjoitti:
Mun ex muutti pois 5 km päähän . Oli läsnä koko lasten lapsuusajan ja sitten eron jälkeen alkoi tavata lapsia 2 krt vuodessa pari tuntia kerrallaan. Minun sydämeni on hajonnut tuhansiksi palasiksi lasten vuoksi.
Off topic, mutta olen niin eroja vastaan, kun lapset ovat pieniä. Erot ovat täysin venäläistä rulettia. Ikinä ei tiedä etukäteen, mitä lisäongelmia siitä seuraa. Tai mitä parannusta.
Mun isä teki itsarin kun olin 14
Siihen verrattuna Lauri on superiskä
Ootte vaan kateellisia..
Lisäks mt-äitini hakkas ja piti nälässä
Onhan Vesala sanonut jossain haastattelussa, että hän aika lailla yksinhuoltaja.