Lue keskustelun säännöt.
Lapsiperheen kesästä selviää halvallakin
Lapsiperheen kesäsätä selviää halvallakin. Jos siis vähän viitsii tehdä asioiden eteen. Kerään tähän ketjuun edullisia vinnkejä kivn kesän viettoon pienellä budjetilla.
Eilen ostettiin Frisbeegolfkiekot tarjouksesta (3kpl kiekkoja) 8€.
Sattumalta löytynyt Frisbeegol kiekkojen kujetus kassi (kirpputorilta) 2€
Limsaa 0,75l 2,05€
Kävellen frisbee golf radalle 0€
Rahaa meni 12,05€. Toistamiseen ei tule haninta kuluja.
Kommentit (266)
181/266
|
15.05.2021 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan ihan hyvätuloisia mutta kesään kuuluu silti se max 1 huvipuisto/muumimaailma reissu. Paikalliseen kotieläinpuistoon pääsee viiden hengen perhe 20€ ja siitä on lapsille riemua pitkäksi aikaa. Käydään uimassa, ongella, tehdään kansallispuistoihin lyhyitä telttayöretkiä jotka on leikki-ikäisten mielestä ihan parasta. Tänä kesänä mennään Lappiin telttailemaan jotta lapset saa kokea yöttömän yön.
Käydään pyörällä jäätelöllä, rakennetaan jämälaudoista takapihalle majaa, kylvetään kasvimaata ja tehdään ulkona ruokaa. Viikon reissu miehen isovanhemmille maalle missä muksut pääsee traktorin kyytiin ja ihmettelemään lehmiä. Nukutaan siellä koko perhe teltassa/saunakamarissa mutta on kyllä niin palauttavaa meille kuin lapsillekin maiseman vaihto hetkeksi.
Tärkeintä on omasta mielestäni nimenomaan se lasten kanssa vietetty aika. Omat vanhempani olivat yrittäjiä ja töissä ympäri vuoden. Käytiin kyllä viikonloppuisin huvipuistoissa yms mutta muuten oltiin keskenämme pieninä. Illalla huudettiin kilpaa huomiota väsyneiltä vanhemmilta.Kuulostaa kivalta. Mutta eihän tuo ole mitään sellaista, mitä tässä ketjussa on tarkoitettu sillä, ettei tehdä mitään erikoista. Onhan tässä teidänkin kesässänne yksi huvipuistokäynti, kotieläinpuisto, elämysmatka Lappiin, reissuja eri paikkakunnilla sijaitseviin kansallispuistoihin, sekä matka isovanhempien luo maalle.
Veikkaan, että ne kirjoittajat, jotka harmittelivat sitä, ettei ole varaa edes siihen yhteen huvipuistoreissuun, eivät myöskään reissaa kotimaassa Lappiin, eri paikkakunnille ja isovanhempien luo maalle.
On vähän eri asia sanoa, että "tärkeintä on lasten kanssa vietetty aika", jos se tarkoittaa kesäloman aikana useita reissuja ympäri Suomea ja kaikenlaisia elämyksiä, kuin jos se tarkoittaa pelkkää ilmaista tekemistä kotipaikkakunnalla (kun ei edes välttämättä ole omaa pihaa, johon ostaa kaikkea viihdykettä).
Tulin kirjoittamaan samaa. Lisäksi on kyse leikki-ikäisistä. Harva leikki-ikäinen pääsee yhden kesän aikana kaikkeen mitä teillä: huvipuistoon, useille lyhyille telttaretkille, pitkälle Lapin reissulle ( Vaikka lähtisi Oulusta, niin lapselle siitä tulee pitkä.) kaikilla ei ole takapihaa, jonne rakentaa majaa, ei ole kasvimaata, vaikka olisi kunnan palstaa anonut. Puhumattakaan viikon maatalovierailusta, jossa pääsee ihmettelemään eläimiä ja traktorin kyytiin. Olkoonkin mummola, mutta monella on mummolana lähiöyksiö, ja itse asuu lähiökaksiossa. Molemmat ilman parveketta.
Ihan jo pelkästään se takapiha, teltta ja bensat autoon maksavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi lapsen kasvattamisesta on tehty suoriutumista? Kun kyselin töissä lapsilta, että mikä lomassa on kivaa, niin monen vastauksessa korostui vanhempien kanssa oleminen ja se, että ei tarvi aamulla lähteä kouluun. Laatuaikaa voi olla vaikka piknikillä lähipuistossa, fillarointi lähirannalle (löytyy hyvin monesta suomalaisesta kunnasta aivan varmasti). Ilmaiset leikkipuistot ovat kivoja kohteita. Mutta tärkeintä kaikesta on se yhdessä olo niin, että vanhempi on oikeasti läsnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on myös vähän siitä, mitä ne lapset ja teinit opetetaan odottamaan. Onko niin, että koko loma pitää juosta tukka putkella paikasta toiseen, syödä ravintoloissa ja vanhemmat kittaa virvokkeita vai riittääkö, että käydään uimarannalla ja grillataan pihassa makkarat.
Mun miehen työkaverit on aina huuli pyöreenä kun mies sanoo, että vietetään loma kotosalla. Se tarkoittaa, että käydään uimassa, saunotaan, käydään kalassa, luontopoluilla, grillataan, soudellaan, poiketaan mummolassa ja serkuilla. Mut ei se käy monelle. Aina pitäisi olla aikataulutettua ja vähintään joku reissu, ennen koronaa ulkomaille ja nyt vähintään Lappiin. Miks pitäis?
Musta kuulostaisi ihanalta viedä lapset mummolaan, serkuille ja soutelemaan. Mutta ei ole mummolaa eikä lapsilla edes serkkuja (yksi eno on, joka asuu pienessä yksiössä). Eikä paikkaa jonne voisi mennä tuosta vaan soutelemaan. Kerrostalosauna sentään löytyy.
Ja sitten vähätellään, että joku haluaisi edes huvipuistoon viedä lapsensa. Tuntuu, että nämä joilla on suku, omakotitalot, mökit/mummolat ja niiden tuomat mahdollisuudet, eivät tajua kuinka rikkaita ovat ja ettei kaikilla ole noita mahdollisuuksia.[/quote
Osta maalta se omakotitalo, niin mekin tehtiin. Ja tuohon rahaan, ei oltu kumpikaan töissä, kun ostaa vanhan vielä jokseenkin asumiskuntoisen röttelön tarpeeksi kaukaa, ei maksa paljoa. Niin pieni lainaerä kk että vuokra oli kaupungissa enemmän nyt reilu kymmenen vuotta asuttu ja talo on oma.
On lapsilla tilaa viettää kesää/talvia.
Pääsee pyörällä, järvelle. Suurin huono puoli tällä on että on pitkä matka kouluun 74km
suuntaansaa ja takaisin tietys sama 74km, kavereitahan täällä ei ole, mutta tekemistä kyllä. Ja kauppaan on tietysti pitkä matka, mutta tulee halvemmaksi kun ei tule pahemmin heräteostoksia, kun käy harvemmin kaupassa, ei sitä tarvi joka viikko kaupassa rampista, jää aikaa tehdä muuta kotona.Ja jos naapureissa on vanhoja mummoja niin niitähän lapset käy moikkaamassa, niin meillä on käynyt, eilen juuri naapurin mummo kyseli että mitäs pojalle kuuluu ei ole kuulemma käynyt pitkään aikaan että pyydäppä poika poikkeemaan hänen luona.
Molemmin puolinen hyöty, lapset saa tietoa entisajasta ja mummo saa seuraa, itselle jää aikaa tehdä jotain yksikseen. Ja ainahan maalla joltain saa venettä lainata tai mennä jokin mukaan vaikka kalaan.Jos ei tee elämästä vaikeaa, ei se välttämättä ole. Käyttöä mielikuvitusta ja tekee rohkeita päätöksiä, avautuu uusia mahdollisuuksia.
Tässäpä oiva säästövinkki kaikille köyhille: Osta omakotitalo ja auto!
Välillä joidenkin kirjoittajien aivokapasiteetti tuntuu kyllä todella olemattomalta.
Mietippä hetki, kummassa menee rahat turhempaan. Vuokralla asuessa, vai omaa maksaessa. Vuokranantajan, kun on saatava vielä voittoa kulujen jälkeen. Ja oma talo/osake on jossain vaiheessa maksettu kokonaan, jonka jälkeen jää taas enemmän rahaa. Meidän omakotitalomme maksoi täällä syrjäkylällä n. 30000e. Maksoimme sitä noin kymmenen vuotta noin 250e/kk. Sähkölasku on keskimäärin 200e/kk, kiinteistöverot jotain 20e/kk. Vesimaksua ei mene. Siis kokonaisuudessaan 470e/kk. Ja nyt kun laina on maksettu kulut on 220e/kk. Missä asut halvemmalla? Ehkä jossain yksiössä, mutta meillä on yli 100m2, ja hehtaarin kokoinen tontti.
Eri
No jos nyt väännän asian sulle rautalangasta. Asunnon ostaminen tulee köyhälle kalliimmaksi. Siinä hän maksaa asunnon hinnan plus lainojen koron. Vuokralla asumisen kulut saattavat köyhälle olla joipa 0 eur /kk, mikäli on niin köyhä, että vuokra kuitataan toimeentulotuesta, tai sitten kulut voivat olla muutaman satasen, jos itsellä on pieniä tuloja ja asumistuesta maksetaan osa vuokrasta. Sitten on tietysti niitä tapauksia, joissa henkilö periaatteessa pystyisi maksamaan jonkinlaista lainanlyhennystäkin, mutta pankki ei anna lainaa, koska ei ole a) alkupääomaa, b) takaajia, c) riittävän isot ja/tai vakituiset tulot.
Tuo mainitsemasi 470 eur /kk voi olla ihan sama summa, minkä pienituloinen (työssäkäyvä, pienipalkkainen) perhe nyt jo maksaa vuokraa asumistuen päälle, sillä erotuksella tosin, että nykyinen asunto sijaitsee samalla paikkakunnalla kuin työpaikka. Ja työtön taas ei voi mitään 30 000 euron taloja ostaa syrjäkyliltä, ellei satu olemaan ylimääräistä rahaa tuon verran, koska pankkilainaa ei tipu.
Itse vähän kyseenalaistan minkään mörskän ostamista halvalla, jos ei itse ole remontointitaitoinen ihminen. Jos talo vaatii jossain vaiheessa ison remontin, tulee siitä aikamoiset kulut. Ja lopultahan syrjäkylillä seisovat talot jäävät perikunnan riesaksi. Joten maalle ei kannata muuttaa vain sillä ajatuksella, että siellä muka saa talon melkein ilmaiseksi - omassa talossa pitää olla aina varaa ostaa uusi jääkaappi hajonneen tilalle jakustantaa talon huoltotyöt, olivat ne sitten savupiipun nuohousta, vesiputkien uusimista tai remontteja. Toki maalle kannattaa muuttaa silloin, jos oikeasti haluaa, ja kokee sen omaksi elämänvalinnakseen, ja talon syrjäkyliltä voi ostaa, jos on siihen oikeasti varaa.
Meidän tuloilla oli. Ja toinen oli silloin peruspäivärahalla. Olet ihan oikeassa, että joskus sossu maksaa vuokran joillekin. Mutta maailmassa on vähätuloisia, jotka kuitenkin joutuvat maksamaan itse vuokransa. Ja tässä tapauksessa se raha menee hukkaan. Korot on tällä hetkellä niin matalat, että lainaa voi ottaa. Korko menee kyllä hukkaan, joo, mutta vuokra menee kokonaan. Unohdin laskuesimerkistäni nuohoojan. 5e/kk. Totta on tuokin, että joutuu itse maksamaan remontit, ja kodinkoneet. Meillä teen kaiken itse, joten työstä ei joudu maksamaan. Kaikilla tätä mahdollisuutta ei ole, mutta he voivat asua vuokralla. Ei siinä mitään. Ajattelin vaan, että koska tämä sopii meille, niin voi sopia jollekin muullekin. Niin, ja reilun kymmenen vuoden aikana on mennyt rikki 0 pesukonetta, 1 jääkaappi, 0 vesivaraajaa, 1 saunan kiuas, 0 pakastinta, pari kyllä ostettu lisää. Mitäs näistä nyt tulee rahallisesti 100e/vuosi?
Aivan, teistä toinen oli peruspäivärahalla - toinen ilmeisesti töissä? On vähän eri asia ostaa talo silloin, kun on palkkatuloja. Ja jos se työpaikka sijaitsee samalla paikkakunnalla, josta saa talon halvalla. Mutta olet oikeassa, tuo ratkaisu sopii joillekin. Silti on vähän omituista alkaa ehdotella joillekin köyhille ja tulottomille talon ostamista, jos tilanne on se, ettei ole rahaa edes yhteen huvipuistolippuun - siitä voisi päätellä sen tulotason ja myös mahdollisuuden lainan saamiseen...
Ei oltu kumpikaan töissä.
Voi olla että tuossa tilanteessa jos ei pysty säätämään huvipuistolippuihin on muutenkin rahan käytössä jotain ongelmaa. Kyllä meillä on säästetty ja tehty kaikkea kivaa lastenkanssa.
Saitteko siis asuntolainan ilman, että kummallakaan oli palkkatuloja? Vai oliko teillä säästössä se tarvittava summa?
Saatiin, ei ollut yhtään säästöjä.
Joko jätät jotain kertomatta, tai sitten keksit omasta päästäsi. Moni ei saa asuntolainaa edes, vaikka tuloja on, jos kyseessä ei ole vakituinen palkkatyö. Takasiko jomman kumman vanhemmat lainan?
Kyllä oli takaajat.
Kaikilla ei ole takaajia, tiedän.
Meilläkään ei ole kaikkea jota taas heillä on.
Elämä on myös valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsen kasvattamisesta on tehty suoriutumista? Kun kyselin töissä lapsilta, että mikä lomassa on kivaa, niin monen vastauksessa korostui vanhempien kanssa oleminen ja se, että ei tarvi aamulla lähteä kouluun. Laatuaikaa voi olla vaikka piknikillä lähipuistossa, fillarointi lähirannalle (löytyy hyvin monesta suomalaisesta kunnasta aivan varmasti). Ilmaiset leikkipuistot ovat kivoja kohteita. Mutta tärkeintä kaikesta on se yhdessä olo niin, että vanhempi on oikeasti läsnä.
Mikä on mielestäsi suoriutumista? Onko mielestäsi kaikki tavallisesta arjesta poikkeava suoriutumista - et siis ukso, että ihmiset oikeasti tykkäävät niistä asioista? Tarkoitan sellaisia kuin mökkeily, matkat, isovanhempien luona käyminen, huvipuistot, muumimaailma, jne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on myös vähän siitä, mitä ne lapset ja teinit opetetaan odottamaan. Onko niin, että koko loma pitää juosta tukka putkella paikasta toiseen, syödä ravintoloissa ja vanhemmat kittaa virvokkeita vai riittääkö, että käydään uimarannalla ja grillataan pihassa makkarat.
Mun miehen työkaverit on aina huuli pyöreenä kun mies sanoo, että vietetään loma kotosalla. Se tarkoittaa, että käydään uimassa, saunotaan, käydään kalassa, luontopoluilla, grillataan, soudellaan, poiketaan mummolassa ja serkuilla. Mut ei se käy monelle. Aina pitäisi olla aikataulutettua ja vähintään joku reissu, ennen koronaa ulkomaille ja nyt vähintään Lappiin. Miks pitäis?
Musta kuulostaisi ihanalta viedä lapset mummolaan, serkuille ja soutelemaan. Mutta ei ole mummolaa eikä lapsilla edes serkkuja (yksi eno on, joka asuu pienessä yksiössä). Eikä paikkaa jonne voisi mennä tuosta vaan soutelemaan. Kerrostalosauna sentään löytyy.
Ja sitten vähätellään, että joku haluaisi edes huvipuistoon viedä lapsensa. Tuntuu, että nämä joilla on suku, omakotitalot, mökit/mummolat ja niiden tuomat mahdollisuudet, eivät tajua kuinka rikkaita ovat ja ettei kaikilla ole noita mahdollisuuksia.[/quote
Osta maalta se omakotitalo, niin mekin tehtiin. Ja tuohon rahaan, ei oltu kumpikaan töissä, kun ostaa vanhan vielä jokseenkin asumiskuntoisen röttelön tarpeeksi kaukaa, ei maksa paljoa. Niin pieni lainaerä kk että vuokra oli kaupungissa enemmän nyt reilu kymmenen vuotta asuttu ja talo on oma.
On lapsilla tilaa viettää kesää/talvia.
Pääsee pyörällä, järvelle. Suurin huono puoli tällä on että on pitkä matka kouluun 74km
suuntaansaa ja takaisin tietys sama 74km, kavereitahan täällä ei ole, mutta tekemistä kyllä. Ja kauppaan on tietysti pitkä matka, mutta tulee halvemmaksi kun ei tule pahemmin heräteostoksia, kun käy harvemmin kaupassa, ei sitä tarvi joka viikko kaupassa rampista, jää aikaa tehdä muuta kotona.Ja jos naapureissa on vanhoja mummoja niin niitähän lapset käy moikkaamassa, niin meillä on käynyt, eilen juuri naapurin mummo kyseli että mitäs pojalle kuuluu ei ole kuulemma käynyt pitkään aikaan että pyydäppä poika poikkeemaan hänen luona.
Molemmin puolinen hyöty, lapset saa tietoa entisajasta ja mummo saa seuraa, itselle jää aikaa tehdä jotain yksikseen. Ja ainahan maalla joltain saa venettä lainata tai mennä jokin mukaan vaikka kalaan.Jos ei tee elämästä vaikeaa, ei se välttämättä ole. Käyttöä mielikuvitusta ja tekee rohkeita päätöksiä, avautuu uusia mahdollisuuksia.
Tässäpä oiva säästövinkki kaikille köyhille: Osta omakotitalo ja auto!
Välillä joidenkin kirjoittajien aivokapasiteetti tuntuu kyllä todella olemattomalta.
Mietippä hetki, kummassa menee rahat turhempaan. Vuokralla asuessa, vai omaa maksaessa. Vuokranantajan, kun on saatava vielä voittoa kulujen jälkeen. Ja oma talo/osake on jossain vaiheessa maksettu kokonaan, jonka jälkeen jää taas enemmän rahaa. Meidän omakotitalomme maksoi täällä syrjäkylällä n. 30000e. Maksoimme sitä noin kymmenen vuotta noin 250e/kk. Sähkölasku on keskimäärin 200e/kk, kiinteistöverot jotain 20e/kk. Vesimaksua ei mene. Siis kokonaisuudessaan 470e/kk. Ja nyt kun laina on maksettu kulut on 220e/kk. Missä asut halvemmalla? Ehkä jossain yksiössä, mutta meillä on yli 100m2, ja hehtaarin kokoinen tontti.
Eri
No jos nyt väännän asian sulle rautalangasta. Asunnon ostaminen tulee köyhälle kalliimmaksi. Siinä hän maksaa asunnon hinnan plus lainojen koron. Vuokralla asumisen kulut saattavat köyhälle olla joipa 0 eur /kk, mikäli on niin köyhä, että vuokra kuitataan toimeentulotuesta, tai sitten kulut voivat olla muutaman satasen, jos itsellä on pieniä tuloja ja asumistuesta maksetaan osa vuokrasta. Sitten on tietysti niitä tapauksia, joissa henkilö periaatteessa pystyisi maksamaan jonkinlaista lainanlyhennystäkin, mutta pankki ei anna lainaa, koska ei ole a) alkupääomaa, b) takaajia, c) riittävän isot ja/tai vakituiset tulot.
Tuo mainitsemasi 470 eur /kk voi olla ihan sama summa, minkä pienituloinen (työssäkäyvä, pienipalkkainen) perhe nyt jo maksaa vuokraa asumistuen päälle, sillä erotuksella tosin, että nykyinen asunto sijaitsee samalla paikkakunnalla kuin työpaikka. Ja työtön taas ei voi mitään 30 000 euron taloja ostaa syrjäkyliltä, ellei satu olemaan ylimääräistä rahaa tuon verran, koska pankkilainaa ei tipu.
Itse vähän kyseenalaistan minkään mörskän ostamista halvalla, jos ei itse ole remontointitaitoinen ihminen. Jos talo vaatii jossain vaiheessa ison remontin, tulee siitä aikamoiset kulut. Ja lopultahan syrjäkylillä seisovat talot jäävät perikunnan riesaksi. Joten maalle ei kannata muuttaa vain sillä ajatuksella, että siellä muka saa talon melkein ilmaiseksi - omassa talossa pitää olla aina varaa ostaa uusi jääkaappi hajonneen tilalle jakustantaa talon huoltotyöt, olivat ne sitten savupiipun nuohousta, vesiputkien uusimista tai remontteja. Toki maalle kannattaa muuttaa silloin, jos oikeasti haluaa, ja kokee sen omaksi elämänvalinnakseen, ja talon syrjäkyliltä voi ostaa, jos on siihen oikeasti varaa.
Meidän tuloilla oli. Ja toinen oli silloin peruspäivärahalla. Olet ihan oikeassa, että joskus sossu maksaa vuokran joillekin. Mutta maailmassa on vähätuloisia, jotka kuitenkin joutuvat maksamaan itse vuokransa. Ja tässä tapauksessa se raha menee hukkaan. Korot on tällä hetkellä niin matalat, että lainaa voi ottaa. Korko menee kyllä hukkaan, joo, mutta vuokra menee kokonaan. Unohdin laskuesimerkistäni nuohoojan. 5e/kk. Totta on tuokin, että joutuu itse maksamaan remontit, ja kodinkoneet. Meillä teen kaiken itse, joten työstä ei joudu maksamaan. Kaikilla tätä mahdollisuutta ei ole, mutta he voivat asua vuokralla. Ei siinä mitään. Ajattelin vaan, että koska tämä sopii meille, niin voi sopia jollekin muullekin. Niin, ja reilun kymmenen vuoden aikana on mennyt rikki 0 pesukonetta, 1 jääkaappi, 0 vesivaraajaa, 1 saunan kiuas, 0 pakastinta, pari kyllä ostettu lisää. Mitäs näistä nyt tulee rahallisesti 100e/vuosi?
Aivan, teistä toinen oli peruspäivärahalla - toinen ilmeisesti töissä? On vähän eri asia ostaa talo silloin, kun on palkkatuloja. Ja jos se työpaikka sijaitsee samalla paikkakunnalla, josta saa talon halvalla. Mutta olet oikeassa, tuo ratkaisu sopii joillekin. Silti on vähän omituista alkaa ehdotella joillekin köyhille ja tulottomille talon ostamista, jos tilanne on se, ettei ole rahaa edes yhteen huvipuistolippuun - siitä voisi päätellä sen tulotason ja myös mahdollisuuden lainan saamiseen...
Ei oltu kumpikaan töissä.
Voi olla että tuossa tilanteessa jos ei pysty säätämään huvipuistolippuihin on muutenkin rahan käytössä jotain ongelmaa. Kyllä meillä on säästetty ja tehty kaikkea kivaa lastenkanssa.
Saitteko siis asuntolainan ilman, että kummallakaan oli palkkatuloja? Vai oliko teillä säästössä se tarvittava summa?
Saatiin, ei ollut yhtään säästöjä.
Joko jätät jotain kertomatta, tai sitten keksit omasta päästäsi. Moni ei saa asuntolainaa edes, vaikka tuloja on, jos kyseessä ei ole vakituinen palkkatyö. Takasiko jomman kumman vanhemmat lainan?
Kyllä oli takaajat.
Kaikilla ei ole takaajia, tiedän.
Meilläkään ei ole kaikkea jota taas heillä on.
Elämä on myös valintoja.Hyvä pointti, että elämä on valintoja - kannattaa siis valita itselleen takaajat. Tyhmäähän se on valinta sellainen tilanne, ettei ole takaajia. ja toinen hyvä pointti on se, ettei kaikilla ole kaikkea - jollain on takaajat, jollain huvivene, jollain kesämökki ja jollain vaikka ulkomaanmatkoja. Kaikilla on jotain, eikös vaan? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ketjussa on kyllä uskomattoman vajakeilta kuulostavia kirjoittajia. Vai liekö sama henkilö suoltanut nuo kaikki omituiset tekstit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan käsittämätöntä jos ei vanhemmilla ole sen verran pitkäjänteisyyttä että voisi vuoden mittaan säästää johonkin kivaan kesälomareissuun. Oli se sitten huvipuisto, kylpylä tms. Aina jos joku ihmettelee miksi lapsia on hankittu kun perustarpeisiinkaan ei ole varaa, tulee kommenttia että työttömyys tai sairaus voi tulla kenen kohdalle vaan. Toki näitäkin on, mutta totuus nyt kuitenkin on se että meillä on perheitä jotka sukupolvesta toiseen elää tuilla eikä kiinnostusta opiskeluun tai töiden tekoon ole. Ja sitten vingutaan yhteiskunnalta rahoja lapsiin vedoten. Voisi tosiaan vähän etukäteen miettiä riittääkö omat resurssit lasten hankintaan vai olisiko parempi vastata vain itsestään.
Tämä. Halvempiakin kohteita on ja säästöä saa, kun menee sellaiseen missä voi syödä omia eväitä, vaikka lipun hinta olisikin "kallis". Miten te, jotka ette pysty yhtä muumimaailman reissua tekemään _ikinä_ pärjäätte, kun lapsi kasvaa murrosikään?
Kritiikki ei koske itseäni, mutta kommentoin silti. Aikoinaan kun kävin lasten kanssa Muumimaailmassa (olivat kovia muumifaneja, joten mentiin joka kesä), niin kyllähän ne liput jo maksoivat niin paljon, että on ymmärrettävää, ettei kaikilla vaan riitä niihin raha. Lisäksi tuli juna- tai bussiliput, ja ainakin meidän oli pakko olla yötä jossain - varsinkin päiväkoti-ikäiset väsyvät ihan oikeasti muuten. Mutta vaikkei olisi yötäkään, niin kyllä siitä helposti aika kallis reissu tulee. Vaikka ei edes ostaisi sieltä ruokaa. Liput näyttää maksavan tänä vuonna 31 eur, joten yhden aikuisen ja kahden lapsen liput maksavat reilu 90 eur. Junaliput siihen päälle.
En tiedä, mitä tarkoita tuolla, että miten ikinä voi pärjätä teinien kanssa? Kannattaa muistaa, että esim. lasten ja nuorten harrastuksiin voi saada tukea, eli harrastuksia ainakin pystyy tarjoamaan. Itselläni on 13-vuotias nuori, ja en ole toistaiseksi huomannut massiivista kulujen nousua. Kaikki nuoret eivät ole kiinnostuneita 1000 euron merkkikengistä tai merkkilaukuista, ja kaikki nuoret eivät harrasta shoppailua ja Mäkkäreissä pyörimistä. (Ja toisaalta Mäkkäriruoka on aika halpaa, joten luulisi pienituloisenkin perheen nuoren viikkorahojen riittävän johonkin euron hamppariin tai limuun, ainakin silloin tällöin.)
Muumimaailma oli esimerkki. Mainitsinkin jo, että katsoo sitten sellaisen lomakohteen missä voi vaikka syödä eväitä. Sama pätee matkustamiseen. Ei tarvitse mennä satoja kilometrejä, suht. läheltä löytyy varmasti kaikille jotain niin, että matkustamisen (tai ainakin yöpymisen) voi välttää. Ei tarvitse takapihalla olla koko kesää.
Teineillä tarkoitin lähinnä sitä, että kyllä ne ruoka- ja muut kulut vaan nousee, kun lapset kasvaa. En tarkoita tonnin vaatteita tai kalliita harrastuksia vaan nimenomaan tuota, että miten pärjää, jos nyt jo satasen lisäkulu _vuodessa_ on noin iso juttu... Itselläni on 17 ja 15v nuoret.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7434 kirjoitti:
Monet luulevat, että matkailu tai huvipuistot ovat lapselle se paras juttu, Harvoin näin on. Kannatta muistella, mitä itselle on jäänyt mielen siitä iästä. Monilla se on jotain arjesta poikkeavaa, mitä on kiireettömästi tehty vanhempien kanssa. Esmi Onkireissu, yöpyminen metsässä teltassa t.m.s.
Ja kuten tässäkin ketjussa moni olettaa, että ulkomaanmatka ei olisi lapselle juuri mitään. Omassa lähipiirissä nimen omaan ulkomaan matkat on niitä vau juttuja. Piknikkejä ja metsäretkiä tehdään ihan arkenakin.
Ja sitten, kun kyselee ihmisiltä (niin lapsilta kuin aikuilta) mikä on ollut ulkomaanmatkojen kohokohta niin yleensä nekin liittyvät johonkin yhteiseen pieneen hetkeen . Harvalle joku "nähtiin se suosittu nähtävyys yhessä tuhannen muun turistin kanssa" se paras kokemus . Toki varmasti löytyy toisenlaisiakin kokemuksia.
Voi niitä nähtävyyksiä katsella siinä kivan yhdessäolon ohessa. Jotkut nähtävyydet voivat hyvinkin tehdä vaikutuksen, toiset ei - mutta ei se haittaa, vaikkei jokainen nähtävyys matkan kohokohta olisikaan. matkustamisen voi ottaa rennosti - käydään katsomassa, mitä löytyy, ja nautitaan yhdessäolosta vähän uusissa maisemissa.
Muistan esimerkiksi 10-vuotiaana hurjan ukkosmyrskyn, jota pidimme Vittorio Emmanuelin muistomerkissä, hakaneulan jonka löysimme Romuluksen haudasta ja jolla korjattiin äidin housujen rikkoontunut vetoketju ja kuinka pikkusisareni jäi bussiin kun me muut nousimme siitä pois (saimme hänet takaisin seuraavalla pysäkillä). Toki muistan kyllä tungoksen ja jonotuksen Vatikaanissa, ja kuinka suuri Pietarinkirkko oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan käsittämätöntä jos ei vanhemmilla ole sen verran pitkäjänteisyyttä että voisi vuoden mittaan säästää johonkin kivaan kesälomareissuun. Oli se sitten huvipuisto, kylpylä tms. Aina jos joku ihmettelee miksi lapsia on hankittu kun perustarpeisiinkaan ei ole varaa, tulee kommenttia että työttömyys tai sairaus voi tulla kenen kohdalle vaan. Toki näitäkin on, mutta totuus nyt kuitenkin on se että meillä on perheitä jotka sukupolvesta toiseen elää tuilla eikä kiinnostusta opiskeluun tai töiden tekoon ole. Ja sitten vingutaan yhteiskunnalta rahoja lapsiin vedoten. Voisi tosiaan vähän etukäteen miettiä riittääkö omat resurssit lasten hankintaan vai olisiko parempi vastata vain itsestään.
Tämä. Halvempiakin kohteita on ja säästöä saa, kun menee sellaiseen missä voi syödä omia eväitä, vaikka lipun hinta olisikin "kallis". Miten te, jotka ette pysty yhtä muumimaailman reissua tekemään _ikinä_ pärjäätte, kun lapsi kasvaa murrosikään?
Kritiikki ei koske itseäni, mutta kommentoin silti. Aikoinaan kun kävin lasten kanssa Muumimaailmassa (olivat kovia muumifaneja, joten mentiin joka kesä), niin kyllähän ne liput jo maksoivat niin paljon, että on ymmärrettävää, ettei kaikilla vaan riitä niihin raha. Lisäksi tuli juna- tai bussiliput, ja ainakin meidän oli pakko olla yötä jossain - varsinkin päiväkoti-ikäiset väsyvät ihan oikeasti muuten. Mutta vaikkei olisi yötäkään, niin kyllä siitä helposti aika kallis reissu tulee. Vaikka ei edes ostaisi sieltä ruokaa. Liput näyttää maksavan tänä vuonna 31 eur, joten yhden aikuisen ja kahden lapsen liput maksavat reilu 90 eur. Junaliput siihen päälle.
En tiedä, mitä tarkoita tuolla, että miten ikinä voi pärjätä teinien kanssa? Kannattaa muistaa, että esim. lasten ja nuorten harrastuksiin voi saada tukea, eli harrastuksia ainakin pystyy tarjoamaan. Itselläni on 13-vuotias nuori, ja en ole toistaiseksi huomannut massiivista kulujen nousua. Kaikki nuoret eivät ole kiinnostuneita 1000 euron merkkikengistä tai merkkilaukuista, ja kaikki nuoret eivät harrasta shoppailua ja Mäkkäreissä pyörimistä. (Ja toisaalta Mäkkäriruoka on aika halpaa, joten luulisi pienituloisenkin perheen nuoren viikkorahojen riittävän johonkin euron hamppariin tai limuun, ainakin silloin tällöin.)
Muumimaailma oli esimerkki. Mainitsinkin jo, että katsoo sitten sellaisen lomakohteen missä voi vaikka syödä eväitä. Sama pätee matkustamiseen. Ei tarvitse mennä satoja kilometrejä, suht. läheltä löytyy varmasti kaikille jotain niin, että matkustamisen (tai ainakin yöpymisen) voi välttää. Ei tarvitse takapihalla olla koko kesää.
Teineillä tarkoitin lähinnä sitä, että kyllä ne ruoka- ja muut kulut vaan nousee, kun lapset kasvaa. En tarkoita tonnin vaatteita tai kalliita harrastuksia vaan nimenomaan tuota, että miten pärjää, jos nyt jo satasen lisäkulu _vuodessa_ on noin iso juttu... Itselläni on 17 ja 15v nuoret.
Jos perhe elää toimeentulotuella, niin sen määrä kasvaa vähän lapsenkin kasvaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä hetkellä on myynnissä euron lippuja Onnibussilla . Niillä on ollut myynnissä monta vuotta , alusta asti.
Varmaan 5 v me käytiin lasten kanssa kolmisin pari viikkoa, 3 vkonloppua ympäri Suomea.
Esikoinen pelasi jalkapalloa ja tehtiin suunnitelmia sen mukaan, nähtiin monta ottelua.
Ex mies, lasten isä, teki silloin reissutyötä ja ilmaisia majoitusvouchereita saatiin, plus aina oli omena hotellilla tarjouksia matkamessuilla.
Ilmaisia jalkapalloilulippuja saatiin, mm osallistumassa seuran FB arpajaisiin, tuttujen kautta jne.
Mulla on vuosikausia ollut kirpparin kanssa sopimus. Mulla on 10 laatikon kiintiö, joka haetaan kotoa. Kirppis hinnoittelee, myy ja tilittää puolet.
Myytävät sain mm lahjoituksina kollegoilta.
Budjetti oli 500 euroa ja joskus rahat tulivat kirppistuloista, osa joka tapauksessa.
Ennen juhannusta käytiin varmaan 10 vuotta risteilyllä Siljalla Tukholmassa. Lapset halusivat promehytin, maksoi max 50 euroa.
Omat ruuat mukana.
Ostin kevään mammuttimarkkinoilta 200 eurolla, jolla sai risteilyalenuksen. Ostin silloin aina mm vuoden hammastahnat, tonnikalaa, vehnäjauhoja jne.
Nämä onnistuivat, koska kaikki suunniteltiin ajoissa, varattiin tarjouksista ja pysyttiin budjetissa.
Köyhän perheen lapsena kesässä oli parasta
- uiminen x miljoona. Suurin osa kesäpäivistä meni tähän, oli ihan parasta ja onneksi ranta oli lähellä
- äidin paistamat letut
- vähän isompana kun sai valvoa myöhään ja katsoa leffaa tai dekkaria
- kirjastossa käynnit ja lukeminen
Tuetulle lomalle päästiin koko lapsuuden aikana pari kertaa. Sisälti leirit sekä yhden huvipuistokäynnin. Koululaisena kuitenkin odotin ihan vaan sitä että saa olla, ei ollut mitään odotuksia siitä mitä lomalla pitäisi olla. Ehkä aikuiset kokee itse painetta tästä, mutta lapset ovat kuitenkin tyytyväisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ole lapsia mut en voi käsittää kommentteja missä sanotaa et älä hanki lapsia jos ei oo varaa.
No onko kaupan kassatädilla varaa? Lähihoitajalla? Kiinteistönhoitajalla? Nekö ei sais hankkia lapsia? Miten luulette et sit käy kun tulee joku yllättävä sairastuminen ja pitää esim uudelleenkouluttautua lähihoitajasta kaupan kassaks?
Että siis vanhaako rahaa pitäs olla et sais hankkia lapsia? Äitin ja iskän rahoillako? Vai vaan korkeakoulutetuille "varmoille aloille" työllistyville lapsia?
Jää yhteiskunnan paskahommat hoitamatta jos näin on, ja jos pidätte tosiaan noita ammatteja paskahommina ja sellaisina ettei ne saa edes lapsia hankkia. Noi työt suurimmaks osaks "periytyy", käykää vaikka katsomassa amiksissa vs lukioissa mikä on varallisuuden taso. Varakkaiden lapset ei ajattele siivousuraa.
Ite en tosiaan oo hankkinut mutta ymmärrän kyllä miks jotkut haluaa hankkia vaikka palkka olis minimi.
Me olemme aina viettäneet kesäloman kotona. Joskus pääsimme käymään mummon ja papan mökillä, joka sijaitsee meren rannalla. Kun lapset olivat pieniä, he kovasti halusivat sinne mökille. Mutta aina oli toisten serkkujen vuoro. Tai sitten mummo sanoi, että on liian kylmä tai sateinen sää. Lopulta ymmärsin, että turha edes puhua lapsille tulevasta mahdollisesta mökkeilystä, koska on todennäköistä, että sitä ei tule. Onneksi kotimme lähellä on hyviä uimapaikkoja ja itsellämme oli intoa viedä lapsia rannalle, kun he olivat pieniä. Ei ollut isovanhemmille vaivaksi. Huomasimme, että kesäloman voi todellakin viettää kotona ja keksiä lähimatkailu- tyyppistä aktiviteettia. Kävimme katsomassa paikallisia nähtävyyksiä mm. automuseossa ja luontopoluilla. Iloinen mieli ja hyvät eväät mukaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt täytyy kyllä, hyvätuloisena, kolmen lapsen vanhempana sanoa, että lapset ei tee mitään huvipuistoilla ja muumimaailmoilla. En ole ikinä itse tykännyt, vaikka omat vanhemmat maksaneet huvipuistot, aina paha olo laitteista ja herkuista. Siinä meni rahat hukkaan. Meidän lapset ei tykkää näistä myöskään ja ihan tyytyväisiä mökkeilyyn ja uintiin mökkirannassa tai muualla. Teinejä jo kaksi ja nämäkin viihtyy parhaiten kavereiden kanssa pienellä herkkurahalla. Ihmettelen todella näitä vähävaraisia vinkujia siitä mihin kaikkeen heidän lapsensa on oikeutettu ja kuinka paljon pitää saada aina rahaa tekemiseen. Meillä raha ansaitaan, lapset myös tekee hommia omansa eteen. Hyvävaraisuus ei auta, jos ei osaa sitä rahaa oikein käyttää. Kesällä tylsyys luo tilaisuuden omaan luovuuteen, ei 24/7 maksullinen huvitus!
Niin että jos sinä et tykkää niin ei voi kukaan muukaan tykätä. Kyllä meillä ainakin Lintsireissu on todella odotettu ja kerran kesässä siellä käydään. En tiedä miten muiden lapset muistavat vain ne metsäretket mutta meidän koululaiset muistelevat huvipuiston lisäksi myös laivareissuja tai kiipeilypuistoa yms.
Metsäretkiä teidän ihan arkenakin, samoin uimareissuja. Ja vaikka nekin on kivoja niin kyllä minä itsekin haluan lomaan jotain erityisempää edes yhdelle päivälle.
Meilläkin retket lähiseudun metsiin ja muihin kohteisiin eväiden kanssa on ihan arkisia siinä mielessä, että niitä tehdään usein vuoden ympäri. Kyllä haluan näiden LISÄKSI tarjota lapsilleni vähän erityisempiäkin elämyksiä. Ulkomaanmatkojakin sitten joskus. Ajattelen, että monipuoliset kokemukset avartavat lapsenkin maailmaa ja kerryttävät esim yleistietoa pienestä pitäen. Ja kyllä, tiedostan myös että kaikkea voi oppia myös kirjoista lukemalla tms. Lisäksi minä itse haluan myös mennä ja kokea. Kaipaan itsekin lomalla sellaisia tekemisiä, jotka aidosti eroaa arjesta, ja pienten lasten äitinä se onnistuu, kun ottaa lapset mukaan ja valitsee kohteet sen mukaan. Meillä ei niin oo rahasta pulaa, mutta kyllä yleensä lähdetään pienemmällekin ulkoilulle omien eväiden kanssa ja se onkin lapsille aina reissun kohokohta. Ja arjessa luksusta on lapsille just joku jätskin ostaminen kaupasta puistoilun yhteydessä. Jos tällaiset ei arkeen kuulu, niin varmasti niistä saa lapsille mukavia lomamuistoja. Kurjaa kun vertaillaan mitä kukin on päässyt lomillaan tekemään. Toisaalta ei kai voi edellyttää, että se Australiaan päässyt olisi hiljaa kokemuksistaan ettei kelleen tuu paha mieli...
En jaksanut lukea koko ketjua mutta miksi ihmeen takia hankitte lapsia jos jo lähtökohtaisesti tiedätte olevanne hyvin vähävaraisia. Onko se silkkaa itsekkyyttä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan käsittämätöntä jos ei vanhemmilla ole sen verran pitkäjänteisyyttä että voisi vuoden mittaan säästää johonkin kivaan kesälomareissuun. Oli se sitten huvipuisto, kylpylä tms. Aina jos joku ihmettelee miksi lapsia on hankittu kun perustarpeisiinkaan ei ole varaa, tulee kommenttia että työttömyys tai sairaus voi tulla kenen kohdalle vaan. Toki näitäkin on, mutta totuus nyt kuitenkin on se että meillä on perheitä jotka sukupolvesta toiseen elää tuilla eikä kiinnostusta opiskeluun tai töiden tekoon ole. Ja sitten vingutaan yhteiskunnalta rahoja lapsiin vedoten. Voisi tosiaan vähän etukäteen miettiä riittääkö omat resurssit lasten hankintaan vai olisiko parempi vastata vain itsestään.
TÄMÄ!!! Just niin ytimessä on tämä kirjoittaja! En voi käsittää, että miksi niitä lapsia hankitaan, jollei sitten niitä pystytä elättämään. Ehkäisy on keksitty jo aikoja sitten. Sitäkään en ymmärrä, että joulu ja koulujen lomat tulee aina yllätyksenä näille vanhemmille. :(
Päätellen siitä, että köyhät lapset ovat elossa, heidät on kyllä pystytty elättämään.
Jos perheessä on 2 työssäkäyvää aikuista, on se kumma, jos lapsille ei voi kesälomalla tarjota muuta, kuin kotona oloa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan turhaa touhua raahata niitä mukuloita ympäriinsä, kun ovat pieniä. Mekin kuljettiin kaikenmaailman kylpylät ja huvipuistot, mutta eihän nuo nyt täysi-ikäisiä muista puoliakaan.
Olen aina ottanut paljon valokuvia. Jos silloin, kun vietiin Anttilaan rulla kehitettäväksi.
Monta vuotta ollaan oltu kesällä matkalla koko kuukausi. Viimeistään lokakuussa olen tehnyt lomasta valokuvakansion. Niitä katsellaan pitkin vuotta.
Näillä ollaan tuettu lapsen muistia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsen kasvattamisesta on tehty suoriutumista? Kun kyselin töissä lapsilta, että mikä lomassa on kivaa, niin monen vastauksessa korostui vanhempien kanssa oleminen ja se, että ei tarvi aamulla lähteä kouluun. Laatuaikaa voi olla vaikka piknikillä lähipuistossa, fillarointi lähirannalle (löytyy hyvin monesta suomalaisesta kunnasta aivan varmasti). Ilmaiset leikkipuistot ovat kivoja kohteita. Mutta tärkeintä kaikesta on se yhdessä olo niin, että vanhempi on oikeasti läsnä.
Suorittamista ?
Me matkustetaan. Halutaan näyttää lapsille maailmaa, halutaan antaa heille elämyksiä ja kokemuksia.
Sinulle laatuaika on piknik puistossa, minusta se on normaalia ajanviettoa perheen kanssa.
Sen lisäksi, että lapsilla on loma, on myös minulla.
Minä haluan lomalla vaihtaa maisemaa ja nähdä paljon enemmän, kuin mihin fillarilla pääsee.
Lapsen kanssa läsnä voi olla myös muualla, kuin kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Meidän lasten viime kesän kohokohta oli se kun mentiin piknikille rannalle. Siitä puhuvat edelleen ja tahtovat tehdä tämän uudestaan. Kävimme itseasiassa myös huvipuistossa ja kylpylässäkin mutta tämä ei ollut heidän mielestään yhtä hienoa ja kivaa kuin se piknik.
No sun lapset ei taida kovin vanhoja olla vielä. Kyllä nekin lähivuosina tajuaa maksullisten menojen viehätyksen.
Totta toki tämäkin. Tosin itse olen saanut myös lapsena kokea huvipuistoreissuja, vesihuvipuistoja ym ja isoimpina juttuina mieleen on jäänyt:
-pihaleikit kavereiden kanssa kodin lähellä olevalla isolla aukiolla (ennen koulua / ala-asteikäisenä)
- kesäreissu suvun maatilalle (joka talvet tyhjillään)
- pyöräretket ystävien kanssa lähirannalle / istuskelu kallioilla iltamyöhään (tämä yläasteikäisenä)Sama.. paljon viety kesäsin joka paikkaan ja sitten hauskimmat muistot pihalla kavereiden kanssa.
Tämä on todellakin totta. Meidän perheemme teki 90-luvulla Amerikan reissun, johon kuului mm. kaksi päivää Orlandon Disney Worldissa. Me aikuiset olimme haltioissamme paikasta, mutta lapselle (7-vuotias) oli varmaan aivan liikaa ohjelmaa, koska hän oli Paras kesämuisto -juttuaan koulussa ottanut aiheekseen onkimatkan isän ja sedän kanssa. Ei halaistua sanaakaan Amerikan matkasta :D