maailma on ihan p.aska jumalaa ei ole ..ihmiset tekevät satunnaisia hyviä tekoja
Minä asuin maatilalla
Yksi yö isä a.mpui itsensä
Aamulla ruumis oli jo viety pois
En itkenyt hautajaisissa.
Minulta kysyttiin miksi et itke?
3 viikkoa myöhemmin äiti toi uuden isän.
Meno muuttui
Jouduin tekemään paljon tilan töitä
Jos en tehnyt minua lyötiin
Äiti jätti laskut maksamatta , joten en saanut laskuun kyläkaupasta leipää
Söin mustikoita pakastimesta, olin laiha.
16 vuotiaana muutin soluhuoneeseen ja lukioon toiselle paikkakunnalle.
Äiti ei järjestänyt jouluja ym
Eli olin yksin siellä kämpässä kun muut meni koteihinsa.
Aloin syödä lääkkeitä ja viinaa
Sitten päässä napsahti
Halusin elämän
Lukion viimeisellä opiskelin hullun lailla
Menin ammattikouluun
soluasuminen jatkui
Löysin puolisoni..
maailma on ihan p.aska jumalaa ei ole ..ihmiset tekevät satunnaisia hyviä tekoja
Sitä se on. Lisäisin sinun elämäntuska-kirjoitukseesi sen, että ihmiset tekevät satunnaisia hyviä tekoja itsekkäistä vaikuttimistä. Niistä tulee hyvän teon tekijälle itselleen hyvä olo, sellainen "minä olen hyvä ihminen" -tunne. Ainakin hetkeksi.