Only in Finland- asiat - Luetellaan suomalaisia tapoja/outouksia

Vierailija kirjoitti:

Only in Finland.

Jos on sovittu tapaaminen kello 09.00, paikalle saavutaan 8.50. Viimeistään. 

Parempi 10 min etuajassa kuin 10 min myöhässä. Itse tähtään siihen että olen paikalla muutamaa minuuttia ennen.

Vierailija kirjoitti:

Politiikassa kuvitellaan vieläkin, että henkilöä äänestämällä voisi vaikuttaa oman kunnan asioihin. Äänet menee ensisijaisesti puolueille - sitten ne jyvitetään. Yleinen harhaluulo.

Ja millä perusteella puolueen tai tietyn ryhmittymän edustajat valitaan? Arvalla?

Tuli tuosta aloituksesta mieleen, että joskus kun sanoin exälle että kiitos, kun hän kehui paitaani, vastaus oli ilmeisesti väärä kun hän alkoi tenttaamaan että sitä paitaa minä kehuin enkä sinua, oletko muka tehnyt paidan itse. :D monet miehet muuten ahdistuu ja pitää narttuna jos he kehuvat ulkonäköä eikä kehuihin suhtaudu vaatimattomasti vaan on itsevarmasti samaa mieltä. No meni vähän offtopiciksi.

Vain Suomessa ollaan kateellisia toimeentulotuen nostajille ja tukien varassa eläville.

Kuksat, ulkoilu säällä kuin säällä, perfektionismi, ei katsota silmiin, ei jutella bussipysäkillä.

Suomen valtion vastaisesta toiminnasta saa tuomiot sitten . Että sen mukaan .

Vierailija kirjoitti:

Pillupuhelin joka vessassa, todella hyvä keksintö.

Bidesuihku on hyvä mutta on niitä jo muuallakin.

Ruma kielenkäyttö kuten sinulla on Suomessa turhan tavallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Only in Finland.

Jos on sovittu tapaaminen kello 09.00, paikalle saavutaan 8.50. Viimeistään. 

Parempi 10 min etuajassa kuin 10 min myöhässä. Itse tähtään siihen että olen paikalla muutamaa minuuttia ennen.

Joo, sovittuun tapaamiseen 5 min etuajassa, mutta kutsuttuna jonkun kotiin 10 min myöhässä. Ulkomailla on tapa toinen. Jossain on tapana tulla ihan pünktlicht ja etuajassakaan ei saa tulla, sitten taas sitten jossain maassa on epäköhteliasta kieltäytyä kutsusta vaikka ei olisi meininkiäkään mennä.

Vierailija kirjoitti:

Hyviä "vain Suomessa"-asioita:

- kenkien riisuminen sisällä

- moninkertaiset ikkunat

- luonnon arvostaminen ja luonnossa viihtyminen,marjastaminen ja sienestäminen ja jokamiehenoikeudet

- turvallisuus ainkin vielä hetken eli koululaiset voivat leikkiä pihoilla keskenään ja kulkea koulumatkat ilman aikuista

- toisten yksityisyyden arvostaminen ja samalla se tilan antaminen niin fyysisesti kuin henkisesti

- neljä vuodenaikaa

- ihmisten rehellisyys ylipäätään ja se että tehdään se mitä luvataan

- aikataulut pitävät

Huonoja asioita:

- heikko itsetunto ja jatkuva aliarviointi ja haukkuminen jos joku uskaltaa olla tyytyväinen elämäänsä ja Suomeen ylipäätään

- metsäläisiksi haukkuminen ja muiden tapojen jatkuva ihannointi. Aina muualla on paremmin, ja ruotsalaisia täytyy kopioida

- negatiivisuus johon liittyy ne ilmeet ja eleet julkisilla paikoilla eli naamat nyrpällään ja selityksenä se, että tämä on vakioilmeeni

- huonojen käytöstapojen ihannointi. Lapsille voi opettaa tervehtimistä ja kiittämistä, suu auki toljottaminen on ikävää käytöstä niin lapsilta kuin aikuisiltakin.

- avoin lapsivihamielisyys ja vanhusvihamielisyys. Nuori mies ilmoitti että hän on maksanut lipun ja istuu bussissa vanhuksille merkityllä paikalla ja antoi surutta rollaattorimummon seistä.

Tuo paljon puhuttu kenkien riisuminen nyt ei todellakaan mikään "vain Suomessa" -juttu ole. Tuohan menee karkeasti ottaen niin, että pohjoisissa ja itäisissä kulttuureissa kenkien riisuminen on yleinen tapa, eteläisissä ja läntisissä taas ei. Tosin tapa on käsittääkseni varsinkin nuorempien keskuudessa hiljalleen yleistymässä myös läntisen Euroopan maissa ja Amerikassa.

Toisen yksityisyyden arvostaminen ja henkilökohtaisen tilan kunnioittaminen lienevät muullekin Pohjois-Euroopalle enemmän tai vähemmän tyypillisiä kulttuuripiirteitä, Suomi vain on tuossa suhteessa kaikkein äärimmäisin tapaus.

Ja vain Suomessako muka on neljä vuodenaikaa? Eikö esim. Norjassa, Ruotsissa, Venäjällä ja Kanadassa ole?

Vierailija kirjoitti:

Keskon ja S-ryhmän duopoli on ainutlaatuinen maailmassa. Suorastaan käsittämätön ilmiö. Kaupat, ravintolat, huoltoasemat jne on jaettu kahden ison ketjun välillä, jotka sasvat myös Alkot. Monopolia monopolin perään.

Suomessa on muutama iso ja menestyva firma siksi, koska on helpompi hyvaksya etta joku iso pamppu tai herlinien suku on rikas ja paatta sun asioista kuin naapurin pekka.

Ajatella saisi viela hienon auton tai muuttaisi kokonaan pois.

Se kateus samanlaista katuuntallaaja kohtaan on mieleton.

Muualla suositaan lahiruokaa ja pikkukauppoja. Autetaan naapuria.

Vierailija kirjoitti:

Laktoosi-intoleranssi

Miten tää on kulttuuri-ilmiö?

Juu täällä juodaan paljon maitoa verrattuna muihin maihin niin siksi sille laktoosittomuudelle on kysyntää.

Mutta itse laktoosi-intoleranssi on kyllä ihan geenettinen ja ennen kaikkea normaalitila/alkuperäisgeeni. Laktoosinsieto loppuu tai vähenee aikuisikään mennessä mikäli ei ole tuota mutaatiota, mikä mahdollistaa maitosokerin pilkkoutumisen aikuisenakin.

Aina saa hämmästyä kun joku tarjoaa ratkaisuksi "aitoa lehmänmaitoa", "luomua", tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laktoosi-intoleranssi

Miten tää on kulttuuri-ilmiö?

Juu täällä juodaan paljon maitoa verrattuna muihin maihin niin siksi sille laktoosittomuudelle on kysyntää.

Mutta itse laktoosi-intoleranssi on kyllä ihan geenettinen ja ennen kaikkea normaalitila/alkuperäisgeeni. Laktoosinsieto loppuu tai vähenee aikuisikään mennessä mikäli ei ole tuota mutaatiota, mikä mahdollistaa maitosokerin pilkkoutumisen aikuisenakin.

Aina saa hämmästyä kun joku tarjoaa ratkaisuksi "aitoa lehmänmaitoa", "luomua", tms.

Varsinkin Itä-Aasiassa valtaosalla aikuisista on laktoosi-intoleranssi. Oikeastaan vain Skandinavian maissa ja muualla Luoteis-Euroopassa se on harvinaisempi kuin Suomessa. Suomessa sitä on Itä- ja Pohjois-Suomessa enemmän kuin lounaassa. Nuo alueelliset erot perustuvat siihen, että laktoosin pilkkomisen myös aikuisten ruoansulatuksessa mahdollistava geenimutaatio on yleistynyt eniten niillä alueilla, missä maitotaloustuotteita on kauimmin käytetty ravintona.

Vierailija kirjoitti:

Kuksat, ulkoilu säällä kuin säällä, perfektionismi, ei katsota silmiin, ei jutella bussipysäkillä.

Olen matkustanut jonkun verran ihan ympäri maailmaa ja ei bussipysäkillä vieraat ihmiset ole tulleet puhumaan mitään. Jätetty myös selke'ät hajuraot, ei ole tultu kylkeen seisomaan. Tämä siis ennen koronaa. 

Thaimaassa kun menin bussiin, joka oli täynnä paikallisia, kukaan ei puhunut mitään. Ei edes toisilleen. Jonkun verran minua (ehkä) tuijotettiin. Kaikki istuivat kun tatit ja näpräsivät kännyköitään. Ei se jurous ja hiljaisuus ole vaan suomalainen piirre.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laktoosi-intoleranssi

Miten tää on kulttuuri-ilmiö?

Juu täällä juodaan paljon maitoa verrattuna muihin maihin niin siksi sille laktoosittomuudelle on kysyntää.

Mutta itse laktoosi-intoleranssi on kyllä ihan geenettinen ja ennen kaikkea normaalitila/alkuperäisgeeni. Laktoosinsieto loppuu tai vähenee aikuisikään mennessä mikäli ei ole tuota mutaatiota, mikä mahdollistaa maitosokerin pilkkoutumisen aikuisenakin.

Aina saa hämmästyä kun joku tarjoaa ratkaisuksi "aitoa lehmänmaitoa", "luomua", tms.

Varsinkin Itä-Aasiassa valtaosalla aikuisista on laktoosi-intoleranssi. Oikeastaan vain Skandinavian maissa ja muualla Luoteis-Euroopassa se on harvinaisempi kuin Suomessa. Suomessa sitä on Itä- ja Pohjois-Suomessa enemmän kuin lounaassa. Nuo alueelliset erot perustuvat siihen, että laktoosin pilkkomisen myös aikuisten ruoansulatuksessa mahdollistava geenimutaatio on yleistynyt eniten niillä alueilla, missä maitotaloustuotteita on kauimmin käytetty ravintona.

Jep.

Niille joiden on vaikea ymmärtää laktoosin sietokykyä:

"Laktaasientsyymin puuttuminen aikuisella oli alun perin normaalia. Luonnontilassa elävän ihmisen joi äidinmaitoa vain lapsena, mutta ei saanut maitoa aikuisena lainkaan. Laktaasientsyymi olikin luontaistaloudessa elävällä aikuisella tarpeeton, minkä vuoksi sen vaikutus lakkasi 5–12 vuoden iässä lapsen kasvaessa.

Laktaasientsyymin geenissä on kauan sitten tapahtunut mutaatio, jonka seurauksena entsyymi ei häviäkään aikuistuessa. Kun ihminen alkoi kasvattaa karjaa ja juoda maitoa aikuisena, tämä geenimuoto on ollut edullisempi ja yleistynyt. Afrikkalaisiin ja aasialaisiin alkuperäiskansoihin kuuluvista ihmisistä 90 prosentilla on edelleen ”vanha geenimuoto” eli heillä on laktoosi-intoleranssi aikuisena lähes kaikilla. Pitkään maitotaloudessa elävillä kansoilla, kuten pohjoismaalaisilla, uusi geenimuoto on yleisempi kuin vanha.

Noin 18 prosentilla suomalaisista on edelleen vanha geenimuoto, eli heillä siis laktaasientsyymi häviää kasvun aikana".

Lähde Duodecim terveyskirjasto:

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00038

Toisin sanoen laktoosin pilkkomiskyky on "suomalaista". Eli juuri päinvastoin laktoosi-intoleranssi on yleistä. Monissa maissa ei vain käytetä maitoa ruuissa kovinkaan paljoa ja esim. monet kovat juustot ovat laktoosittomia.

Tuo että kun töihin mennään ajallaan eli tasalta tai puolelta niin muut mulkoilee. Sitten kun työaika loppuu tasalta tai puolelta niin alkaa marina varttia ennen että kun IKINÄ ei pääse AJOISSA kotiin. 

Mitä aikaisemmin niin siitä parempi. Jos on joustava työaika niin on arvostetumpaa tehdä 7.30-15.30 kun vaikka 9.30-17.30. Ja vielä jos lapset on päiväkodissa ja ne haetaan viimeisenä, apua!

Kaikki päivän ruoka-annokset pitää kiskoa alas ennen klo 16. Aamulla pitää tankata, lounasaika on viimeistään klo 11 ja taivas varjele, iltaruoka klo 16 jotta voidaan vatsa piukkana kaahata harrastuksiin. Ymmärrän heitä jotka tekevät fyysistä työtä 6-14 ja noudattavat tätä rytmiä, mutta toimistotyössä en käsitä. Kuka jaksaa tehdä töitä kun on ennen puolta päivää ahtanut vatsan äärimmilleen? 

Lasten jatkuva lahjominen ja uhkailu. Karkit uhataan kymmenen kertaa viedä kassalta pois jos ei nyt sitä tai tätä. Sama peli hotellin aamupalalla. Jos et nyt syö sitä tai tätä niin sitten ei tuota. 

Lasten pitkä nukuttaminen. Oikeasti, vanhemmat juoksee tunnin tai enemmän olohuoneen ja lastenhuoneen väliä. Kun sitten yö on rauhallisempi. Onko?

Pomojen ja korkeammassa asemassa olevien mollaaminen. Tähänkin on joitain kirjoittamattomia sääntöjä joita useammassa kulttuurissa asunut tollo (minä) en tunnista. En jaksa haukkua pomoa tai taloyhtiön isännöitsijää, olen tylsä tyyppi. 

Vierailija kirjoitti:

Tuli tuosta aloituksesta mieleen, että joskus kun sanoin exälle että kiitos, kun hän kehui paitaani, vastaus oli ilmeisesti väärä kun hän alkoi tenttaamaan että sitä paitaa minä kehuin enkä sinua, oletko muka tehnyt paidan itse. :D monet miehet muuten ahdistuu ja pitää narttuna jos he kehuvat ulkonäköä eikä kehuihin suhtaudu vaatimattomasti vaan on itsevarmasti samaa mieltä. No meni vähän offtopiciksi.

Vain Suomessa ollaan kateellisia toimeentulotuen nostajille ja tukien varassa eläville.

Ei tarvitse olla selvännäkijä tietääkseeni miksi sun exästä on tullut exä.

Nuoriso (nähty sisarusteni kodeissa Suomessa) : kun tulevat kylään, hiipivät eteisessä seinän viertä kaverin (talon lapsen) huoneeseen suorastaan peläten sitä että joutuu kavereiden vanhempia näkemään tai - herraisä - suorastaan tervehtimään. Sukulaiseni Suomessa ihmettelivät suuresti meidän puolisuomalaisia nuoria, jotka tulivat reilusti moikkaamaan ja sanomaan: „Hei me tultiin nyt sieltä puistosta ja ollaan Nikon huoneessa kitaroiden kanssa!“

Ja toinen juttu vielä: tutuilla oli täällä Saksassa yhtäikaa suom. Au-pair kuin meillä, ja minua harmitti ihan vietävästi kun kuulin että heidän au-pairinsa oli kertonut että Suomessa kirjakielessä oli kyllä periaatteessa sana „kiitos“ jota kuitenkin kukaan ei muka käyttänyt. Että sanottiin vain OK. Oli maine mennä!

Eikä käsitystäni suom. käytöstavoista ole kyllä nostanut sekään keskustelu täällä, jossa joku tumpelo oikeasti kysyi, kuuluuko kiittäessä katsoa silmiin....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Only in Finland.

Jos on sovittu tapaaminen kello 09.00, paikalle saavutaan 8.50. Viimeistään. 

Parempi 10 min etuajassa kuin 10 min myöhässä. Itse tähtään siihen että olen paikalla muutamaa minuuttia ennen.

Aivan. Haaskatun ajan määrä on aivan valtava niissä kulttuureissa, joissa tapaamisten alkamisajankohdat ovat suuntaa-antavia. 

On melko kattavasti kevyen liikenteen väyliä. Pyöräilijät ja kävelijät on otettu huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pillupuhelin joka vessassa, todella hyvä keksintö.

Bidesuihku on hyvä mutta on niitä jo muuallakin.

Ruma kielenkäyttö kuten sinulla on Suomessa turhan tavallista.

Minä samaistun niin tähän! Miksi ihmiset käyttävät niin rumia sanoja? Onko se jotain raatorehellistä puhua rumasti ja hienostelua puhua vähän hillityimmillä sanoilla? Meillä, jos sitä ollenkaan tarvitsee sanoa, niin vessassa käydään kakalla ja pissalla.Myös yli viisikymppinen mieheni käyttää noita sanoja. Kiroilua ei ole tarvinnut kuunnella kenenkään meillä. Pahin on vattu, jonka koen olevan hauska korvike poikani puheessa. Pirskatti on toinen hyvä. Tosin sängyssä jutellaan ehkä vähän härskistikin miehen kanssa, mutta se on meidän kahdenkeskistä aikaa.

Briteissä huomasi melko nopeasti, että sikäläisten itsetunto on hyvin paljon korkeammalla kuin suomalaisilla. Se näkyi mm. siinä, kuinka kanssaihmiset otettiin huomioon, siis yleensä kohteliaasti. Itseään arvostava ihminen ei kohtele muitakaan  huonosti, eli ei salli itselleen mitä tahansa käytöstä.

 Meillä suomalaisilla on näitä sanontoja, joita taotaan päähän jo pikkulapsille, kuten rumat ne vaatteilla koreilee, oma kehu haisee, ylpeys käy lankeemuksen edellä jne. loputtomiin. Kohtelias käytös tulkitaan usein lipevyydeksi ja herättää ainoastaan epäluuloja. 

Historiastamme tämä kaiketi johtuu, olemme aina olleet  toisen luokan kansalaisia omassa maassamme verrattuna muihin kansoihin ja ihme ja kumma, sama meno jatkuu nykyäänkin. Vaikka vieras tulisi mistä tahansa takapajulasta, on hänen kulttuurinsa kuitenkin parempi.