Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä olette huumeriippuvaisista?
11.05.2021 |
Usein ihmisiltä saa paljon kommenttia suuntaan ja toiseen, kun tämä tulee puheeksi. Mitä palstalaiset ovat mieltä? Suhtaudutteko ymmärtäväisesti vai jyrkästi? Huumeongelma kasvaa Suomessa etenkin nuorten keskuudessa, joten mielestäni asenteista olisi tärkeää puhua ja samalla miettiä keinoja asian ehkäisemiseen.
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nähnyt läheltä neljän nistin elämää. Heistä vain yhden huumeidenkäytön ymmärrän, hän menetti järkyttävässä onnettomuudessa puolisonsa ja lapsensa. Kolme muuta ovat nykyisin mullan alla ja täysin omaa typeryyttään. Jokaisella oli erinomaiset lähtökohdat elämässään ja kaikki hyvin, mutta uteliaisuuttaan ja kuolemattomuusharhoissaan piti ”vaan vähän kokeilla” viihteilytarkoituksessa, mikä sitten ”täysin yllättäen” johtikin kierteeseen ja lopulta vahingossa otettuun yliannostukseen. Viimeisin oli yrittäjä, jolta lähti juhliminen käsistä tienattuaan vähän isomman omaisuuden yrityskaupoilla. Toinen oli juuri valmistunut nuori aikuinen, joka ei osannut sanoa ei kun kaverit yllytti. Kolmas oli seurustelukumppanini, joka pyhästi vannoi, kun vastustin kokeilua, että hän kokeilee vain tätä yhtä ainetta tämän yhden kerran, ja ettei mitään hätää ole kun hän oli netistä lukenut, että tämän käyttö on ihan turvallista kunhan on varovainen. Alkoi kannabiksesta, sitten tuli sienet, sen jälkeen ekstaasi ja sitten hyppäsikin jo piriin. Tässä kohtaa erosimme, minä en enää kestänyt epäluotettavaksi muuttunutta kumppania ja hän ei enää jaksanut kuunnella minun ”nalkutusta” asiasta. Kun kukaan ei ollut enää estämässä häntä, homma lähti nopeasti lapasesta ja pian tulikin se viimeinen kerta, kun hän annosteli uutta kokeiltavaa ainetta väärin. Tuollaisella puhtaalla idioottimaisuudella hän sai aikaan valtavan trauman lähipiirissään. Hänen äitinsä ja paras ystävänsä eivät ehkä toivu koskaan. Minultakin se vei muutaman vuoden ja vaati terapiaa. Koen, että hän varasti nuo vuodet minulta. Koko aihe tympäisee ja niskakarvani nousevat aina pystyyn, kun joskus näen käyttöä kadulla. Kierrän käyttäjät kaukaa, en halua enää yhtäkään sellaista ihmistä elämääni. En tiedä yhtään miten suhtautuisin, jos oma lapsi hairahtuisi joskus samall polulle.
Melkein toivon että sun lapsesta tulee narkomaani, oppisitpahan vähän empatiaa.
Voi kuule, minä tunnen valtavasti empatiaa — niitä oikeita uhreja kohtaan, joita ovat huumeidenkäyttäjien läheiset, jotka eivät ole voineet valita osaansa. Sellaset ihmiset, joiden kaikesta huumevalistuksesta ja varoituksista huolimatta pitää päästä hölmöilemään huumeiden kanssa kun se on ”jännää” ja sitten heittävät veivinsä sen takia, eivät tarvitse minun empatioitani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään huumeidenkäyttöä en hyväksy, mutta joidenkin ymmärrän (en laske tässä kannabista huumeeksi). Jos on tullut äärimmäisen surkeista oloista, on traumatisoitunut ja runneltu, ymmärrän miksi hän pakenee todellisuutta edes hetkeksi paikkaan, jossa ei koe pelkoa tai kipua.
Mutta sitten sellaiset, jotka tulevat hyvästä perheestä, ovat eläneet hyvän varhaiselämän ja päätyneet silti nisteiksi: sellaiset ovat vain typeryksiä, jotka voivat syyttää päihdeongelmastaan vain itseään. Ja totta kai kaikenlaisen käytön tuomitsen myös alaikäisillä, myöskin sen kannabiksen.
Mitäs järkeä tässä on? Jos joku on saanut hyvän lapsuuden ei heidän silti tarvitse syyttää päihdeongelmastaan vain itseään. Ei sairaudesta kannata kenenkään syyttää itseään.
Ei se hyvistä oloista tuleva sitä typeryyttään tai itsekkyyttään tee, eikä varsinkaan tahallaan. Noin arkijärjellä ajateltuna sillä huonoista oloista olevallahan sen pitäisi olla typerää, koska jo ympäristötekijöiden puolesta tuollainen ihminen ajautuu paljon todennäköisemmin ongelmakäyttäjäksi. Sitten vielä geneettiset riskitekijät, mitkä tyypillisesti ovat tällaisissa tapauksissa myös koholla. Monesti on jo ehditty nähdä nuorena hyvinkin läheltä, mitä päihdeongelma tekee.
Hyvästä perheestä kotoisin olevalle päihdeongelma näkyy elokuvissa, huumevalistuksessa, ja sitten äärimmäisesimerkkejä huomaa katukuvassa - ei se osaa samaistua siihen eikä ymmärrä, että addikteille vain murto-osalla on se ulkoinen habitus josta AV-palstalainenkin tunnistaa sen nistiksi.
Hyvistä oloista lähtöisin oleva päihdeongelmainen on tehnyt saman 'virheen' minkä luultavasti sinäkin: päättänyt kokeilla alkoholia. Suurin osa ihmisistä ainakin kokeilee jotain päihdettä, suurin osa ihmisistä ei tule vakavasti riippuvaisiksi, eikä kukaan huomaa sen ensimmäisen kaljan juotuaan että oho, olen alkoholisti. Sairauden aikainen diagnosointi on käytännössä mahdotonta, kun testiä ei ole - oireista sen näkee. Kun oireita alkaa ilmenemään, niin silloin ollaan jo sairaita.
Noita kuulee kyllä noita "olin alkoholisti ekasta ryypystä" mutta se on jälkiviisautta, ei niistä kukaan sitä silloin oikeasti ole tajunnut.
Minä en usko päihdeongelman olevan sairaus. Se on valinta. Jos itse tai joku muu on huomannut käytön olevan ongelman, mutta henkilö ei hae apua, se on typeryyttä. Jos suvussa on alttiutta addiktioille, kokeilu on typeryyttä. Jos kaikesta valistuksesta huolimatta päätyy päihdekoukkuun (etenkin kerrasta), se on typeryyttä. Jos narkkaa/juo talonsa ja perheensä, se on typeryyttä. Nykyisessä holhousyhteiskunnassa kaikki pyritään selittämään "sairaudella", kun oikeasti kyse on siitä, että narkki ei halua tosissaan päästää aineista irti, koska nauttii käytöstä. Tätä ei vain kukaan uskalla sanoa suoraan - en minäkään muuten, kuin anonyymisti. Valinnan lisäksi käyttö on lääke, ja käytön tässä kontekstissa sanoinkin jo ymmärtäväni. Ylä- tai edes keskiluokkaisen perheen jäsen, joka eli hyvän lapsuuden mutta jäi myöhemmin huumekoukkuun, on henkilö jolla ei koskaan ollut elämässään mitään ongelmia eikä sellaisia olisi tullutkaan, joten ne piti kehittää muulla tavoin. Typeryyttä, naiiviutta ja kuolemattomuuden luuloa - ja täten vain yksin vastuussa omasta hölmöydestään.
Rantakalliolle ja nappi otsaan. Ovat pahuutta levittäviä syntisiä.
Yleensä alkaa sen takia, koska ei olla menty hoitoon ja aloitetaan huumeiden käyttö koska on paha olla. Ystäväni olisi voinut käydä terapiassa, mutta ei halunnut ja sanoi että mielummin hoitaa itse. Eka alkoi ”miedoimmista” huumeista ja sitten kovempiin siirtyi. Hänellä lapsuudesta traumoja. Minullakin on ja olen käynyt monta vuotta terapiassa, mikä on pelastanut minut tuommoiselta elämältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välttelen niitä viimeiseen asti.
Tunnistat jokaisen ihan tosta vaan?
Epäilen..
Niinpä. Moni on ihan työelämässä eikä se käyttö näy päälle päin.
Moni huumehörhö rahoittaa harrastuksensa erilaisilla rikoksilla kuten varastamalla polkupyöriä ja muilla konnuuksilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakava sairaus, niin kuin alkoholismikin. Valitettavasti myös sellainen sairaus, jota ei voida hoitaa jos sairastuneella ei ole hoitomotivaatiota.
Eikä hoitoon aina pääse, vaikka olisi motivaatiota. Esim. terapiaan ei pääse, jos ei ole puhtaat seulat. Jostain mielen ongelmastahan tuollainen yleensä kielii. Mutta ongelma pitäisi hoitaa ensin omin voimin, ennen kun saat apua, naurettavaa touhua!
Mikä on naurettavaa? Sekö, ettei itseänsä turmeleva tyyppi pääse aina uudestaan ja uudestaan katkaisuhoitoon ja sitten baanalle taas vai se, että yhteiskunta ei ota tiukkaa, laillista otetta asiaan.
Pakkohoito on ainoa, mikä voisi tehota. Semmoista ei voi tehdä, mutta rahaa voi syytää turhaan terapiaan ym. shittiin.
Hoitokin on parhaimmillaan huumeen vaihto toiseen. Ihan toivotonta touhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli tänään telkkarista. Tossa oli outo tapaus: aloitti narkkaamisen vasta 37-vuotiaana.
Tämä pitäisi esittää kaikille teineille.
Kukaan dokumentin henkilöistä tuskin ajatteli huumeiden käyttöä aloittaessaan päätyvänsä vaeltamaan katuja ahdistuneena siitä mistä saa rahat seuraavaan annokseen. Varastamaan kaikkea mihin pääsee käsiksi ja piikittämään yleiseen vessaan. Elokuvien ja tv-sarjojen luoma glamour-illuusio on kaukana oikeasta elämästä.
Jos joku onnistuu pitämään huumeiden käyttönsä kurissa niin, että voi elää suhteellisen normaalia arkea niin ok. Hyvä hänelle. Mutta kukaan ei voi tietää sitä varmuudella siinä vaiheessa, kun alkaa kokeilla huumeita.
Minä en näe narkomaanien elämäntavassa mitään ihailtavaa, mutta en myöskään halveksittavaa. Toivon vaan, että varsinkin nuoret oppisivat hakemaan elämäänsä elämyksiä muista asioista kuin huumeiden käytöstä.
Tuossa on se raaka todellisuus: subu maksaa 40 € kipale ja subunarkki tarvii 8-10 päivässä. 400 euroa käteistä joka päivä, 12000 € kuukaudessa.
"Huumeet vain sattuvat kuulumaan portfoliooni."
Diilerit pitäisi ihan oikeasti ampua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut kommentteja, mutta oma kokemus on miehen veljen päihteiden käytöstä yli 30 vuoden ajalta.
Ikinä ei ole ottanut tämä tyyppi vastuuta mistään eikä nuorenakaan välittänyt yhtään miltä toisista tuntuu eli omaan napaansa on koko ikänsä tuijottanut.
Nyhtänyt rahaa kaikilta ja äidiltään edelleenkin vaikka köyhä on äitinsäkin.
Varastanut ja istunut usein vankilassa.
Jäänyt törkeistä rateista kiinni usein ja naiset vaihtuneet eikä tietoa onko lapsia kuinkskin monta, mutta huostaanotettuja on näiden naisten lapset.
Käytännössä palkkatyötä ei ole tehnyt
ainakaan 25 vuoteen ja yhteiskunta elättää.
Kaikkein pahin on nyt, kun raitistui muutama vuosi sitten ja paasaa omaa loistavuuttaan päivät pitkät Facebookissa ym.
Pyrkii politiikkaan näillä hörhökuvitelmilla kuinka meille rajojen takaa tulevat vie meidän rahat.
Ihminen on aineilla tuhonnut itsensä sen verran hyvin ettei näe kuinka tyhmä on.
Mitäköhän mieltä olen näistä käyttäjistä?
No hyysäämään näitä ei pidä alkaa vaan alusta alkaen joko tai asenne.
Kierrän kaukaa. Arvaamattomia, itsekkäitä ja epäluotettavia.
No, säälittäviä myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ovat osansa valinneet. Ei ole olemassa ongelmaa, jota ei narkkaamalla saisi pahennettua.
Vierailija kirjoitti:
Kierrän kaukaa. Arvaamattomia, itsekkäitä ja epäluotettavia.
No, säälittäviä myös.
Näin. Kaikkea hyvää heille, toivottavasti saavat apua ongelmiinsa, mutta minä pysyttelen heistä kaukana. Eräässäkin kotimaisessa huumedokumentissa haastateltiin narkkareita ja yksi heistä puhkesi oikein vuolaaseen itsesäälivään vuodatukseen siitä kuinka ns. tavalliset ihmiset karttelevat ja halveksuvat häntä eivätkä kohtele ihmisarvoisesti ja byhyy. Nimeltämainitsematon juontaja taisi tirauttaa vielä oikein itkutkin päälle, että on se niin väärin kuinka kylmiä me olemme näitä raukkoja kohtaan. No, tunnistin tuon narkkarin sillä olin muutama kk aikaisemmin ollut metrovaunussa, missä hän räyhäsi aivan aineissa ja uhkaili hiirenhiljaa istuvia kanssamatkustajia väkivallalla.
Ihme ja kumma kun ihmiset pelkäävät ja inhoavat. Jos haluaa tulla kohdelluksi ihmisenä, täytyy käyttäytyä kuin sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli tänään telkkarista. Tossa oli outo tapaus: aloitti narkkaamisen vasta 37-vuotiaana.
Tämä pitäisi esittää kaikille teineille.
Kukaan dokumentin henkilöistä tuskin ajatteli huumeiden käyttöä aloittaessaan päätyvänsä vaeltamaan katuja ahdistuneena siitä mistä saa rahat seuraavaan annokseen. Varastamaan kaikkea mihin pääsee käsiksi ja piikittämään yleiseen vessaan. Elokuvien ja tv-sarjojen luoma glamour-illuusio on kaukana oikeasta elämästä.
Jos joku onnistuu pitämään huumeiden käyttönsä kurissa niin, että voi elää suhteellisen normaalia arkea niin ok. Hyvä hänelle. Mutta kukaan ei voi tietää sitä varmuudella siinä vaiheessa, kun alkaa kokeilla huumeita.
Minä en näe narkomaanien elämäntavassa mitään ihailtavaa, mutta en myöskään halveksittavaa. Toivon vaan, että varsinkin nuoret oppisivat hakemaan elämäänsä elämyksiä muista asioista kuin huumeiden käytöstä.
Tuossa on se raaka todellisuus: subu maksaa 40 € kipale ja subunarkki tarvii 8-10 päivässä. 400 euroa käteistä joka päivä, 12000 € kuukaudessa.
"Huumeet vain sattuvat kuulumaan portfoliooni."
Diilerit pitäisi ihan oikeasti ampua.
Ei subunarkki tarvii 8-10 päivässä. Itselleni 1 subu riittää viikoksi, jotkut vetää vähän enemmän mut kyllä sillä useamman päivän vetää.
Niille pitäis olla joku saari, jossa olis nappeja ja piikkejä joka lähtöön niin paljon kuin haluaa. Ja matkaa mantereelle 10 kilometriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huumeet tuo yleensä helpotusta oireisiin niille ketkä eivät ole saaneet diagnoosia esim Adhd:seen, tämän takia tulisi jo lapsesta asti hoitaa hyvin neurologiset pulmat jottei murrosiässä tarvis turvautuu oireiden omaan hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään huumeidenkäyttöä en hyväksy, mutta joidenkin ymmärrän (en laske tässä kannabista huumeeksi). Jos on tullut äärimmäisen surkeista oloista, on traumatisoitunut ja runneltu, ymmärrän miksi hän pakenee todellisuutta edes hetkeksi paikkaan, jossa ei koe pelkoa tai kipua.
Mutta sitten sellaiset, jotka tulevat hyvästä perheestä, ovat eläneet hyvän varhaiselämän ja päätyneet silti nisteiksi: sellaiset ovat vain typeryksiä, jotka voivat syyttää päihdeongelmastaan vain itseään. Ja totta kai kaikenlaisen käytön tuomitsen myös alaikäisillä, myöskin sen kannabiksen.
Mitäs järkeä tässä on? Jos joku on saanut hyvän lapsuuden ei heidän silti tarvitse syyttää päihdeongelmastaan vain itseään. Ei sairaudesta kannata kenenkään syyttää itseään.
Ei se hyvistä oloista tuleva sitä typeryyttään tai itsekkyyttään tee, eikä varsinkaan tahallaan. Noin arkijärjellä ajateltuna sillä huonoista oloista olevallahan sen pitäisi olla typerää, koska jo ympäristötekijöiden puolesta tuollainen ihminen ajautuu paljon todennäköisemmin ongelmakäyttäjäksi. Sitten vielä geneettiset riskitekijät, mitkä tyypillisesti ovat tällaisissa tapauksissa myös koholla. Monesti on jo ehditty nähdä nuorena hyvinkin läheltä, mitä päihdeongelma tekee.
Hyvästä perheestä kotoisin olevalle päihdeongelma näkyy elokuvissa, huumevalistuksessa, ja sitten äärimmäisesimerkkejä huomaa katukuvassa - ei se osaa samaistua siihen eikä ymmärrä, että addikteille vain murto-osalla on se ulkoinen habitus josta AV-palstalainenkin tunnistaa sen nistiksi.
Hyvistä oloista lähtöisin oleva päihdeongelmainen on tehnyt saman 'virheen' minkä luultavasti sinäkin: päättänyt kokeilla alkoholia. Suurin osa ihmisistä ainakin kokeilee jotain päihdettä, suurin osa ihmisistä ei tule vakavasti riippuvaisiksi, eikä kukaan huomaa sen ensimmäisen kaljan juotuaan että oho, olen alkoholisti. Sairauden aikainen diagnosointi on käytännössä mahdotonta, kun testiä ei ole - oireista sen näkee. Kun oireita alkaa ilmenemään, niin silloin ollaan jo sairaita.
Noita kuulee kyllä noita "olin alkoholisti ekasta ryypystä" mutta se on jälkiviisautta, ei niistä kukaan sitä silloin oikeasti ole tajunnut.
Minä en usko päihdeongelman olevan sairaus. Se on valinta. Jos itse tai joku muu on huomannut käytön olevan ongelman, mutta henkilö ei hae apua, se on typeryyttä. Jos suvussa on alttiutta addiktioille, kokeilu on typeryyttä. Jos kaikesta valistuksesta huolimatta päätyy päihdekoukkuun (etenkin kerrasta), se on typeryyttä. Jos narkkaa/juo talonsa ja perheensä, se on typeryyttä. Nykyisessä holhousyhteiskunnassa kaikki pyritään selittämään "sairaudella", kun oikeasti kyse on siitä, että narkki ei halua tosissaan päästää aineista irti, koska nauttii käytöstä. Tätä ei vain kukaan uskalla sanoa suoraan - en minäkään muuten, kuin anonyymisti. Valinnan lisäksi käyttö on lääke, ja käytön tässä kontekstissa sanoinkin jo ymmärtäväni. Ylä- tai edes keskiluokkaisen perheen jäsen, joka eli hyvän lapsuuden mutta jäi myöhemmin huumekoukkuun, on henkilö jolla ei koskaan ollut elämässään mitään ongelmia eikä sellaisia olisi tullutkaan, joten ne piti kehittää muulla tavoin. Typeryyttä, naiiviutta ja kuolemattomuuden luuloa - ja täten vain yksin vastuussa omasta hölmöydestään.
Ja kuvittelet ilmeisesti, että heti kun vaan hakee apua, niin päihdeongelma paranee sormia napsauttamalla? Todella iso osa päihderiippuvaisista on hakenut apua. Aina se apu ei tepsi, eikä se silloin välttämättä ole kiinni typeryydestä.
"Tätä ei kukaan uskalla sanoa ääneen" - vau, oletpa rohkea, kun esität sen yleisimmän mielipiteen. Varsinainen itsenäinen ajattelija! Tuohan on nimenomaan se mitä kaikki sanoo ääneen, se klassisin öyhötys. "Oma vika, mitäs läksit".
Tässä viestissä tulee useampi peruste pitää sinua melkoisen typeränä.
henkilöt jotka kärisvät huumeriippuvuudesta tarvitsevat tukea tästä ylipääsemiseen...
Pitäisi saada kelakorvaukset takaisin hyvälle tasolle, että ihmiset voisi käyttää privaattipalveluita. Terveysasemat ovat kuormittuneet eikä oikeaan sairaanhoitoon riitä raha. Perusoikeus päästä lääkärille. Kaikkeen humpuukiin syydetään rahaa, mutta tärkein unohdetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välttelen niitä viimeiseen asti.
Tunnistat jokaisen ihan tosta vaan?
Epäilen..
Niinpä. Moni on ihan työelämässä eikä se käyttö näy päälle päin.
Moni huumehörhö rahoittaa harrastuksensa erilaisilla rikoksilla kuten varastamalla polkupyöriä ja muilla konnuuksilla.
Ei kai?
Minä taas olen kuullut, että jotkut narkkarit ovat KELAn asiakkaita. Eivät siis käy edes töissä! Tupakkaakin osa kuulemma polttaa.
Tykittäkööt itseensä ihan mitä pjaskaa haluavat, mutta sit ei pitäis olla oikeuksia käyttää terveyspalveluja.
Pitäisin etäisyyttä jos tietäisin että on riippuvainen, samoin teen alkoholistien kanssa. Mm. oma isä. Elleivät sitten tunnusta addiktiotaan ja aktiivisesti yritä parantua siitä.
Syyt:
- seura voi tehdä kaltaisekseen, en toivo itselleni samaa
- en kestä kuunnella kun aletaan ruinata rahaa tai valitetaan rahan puutetta kun kerran addikti on ainoa joka tilanteen voi muuttaa
- addiktio menee kaiken edelle, ystävyys heidän kanssaan ei siis koskaan ole palkitsevaa
-