Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä olette huumeriippuvaisista?
11.05.2021 |
Usein ihmisiltä saa paljon kommenttia suuntaan ja toiseen, kun tämä tulee puheeksi. Mitä palstalaiset ovat mieltä? Suhtaudutteko ymmärtäväisesti vai jyrkästi? Huumeongelma kasvaa Suomessa etenkin nuorten keskuudessa, joten mielestäni asenteista olisi tärkeää puhua ja samalla miettiä keinoja asian ehkäisemiseen.
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakava sairaus, niin kuin alkoholismikin. Valitettavasti myös sellainen sairaus, jota ei voida hoitaa jos sairastuneella ei ole hoitomotivaatiota.
Eikä hoitoon aina pääse, vaikka olisi motivaatiota. Esim. terapiaan ei pääse, jos ei ole puhtaat seulat. Jostain mielen ongelmastahan tuollainen yleensä kielii. Mutta ongelma pitäisi hoitaa ensin omin voimin, ennen kun saat apua, naurettavaa touhua!
Psykoterapiasta ei ole apua, jos hnkilö edelleen pakenee pahaa oloaan huumeisiin. Huumeista vieroitus ensin. Vasta sitten psykoterapiaa, jos on tarvetta. Ei kaikki alkoholistitkaan tarvitse psykoterapiaa, paranemiseen riittää alkoholinkäytön lopettaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli tänään telkkarista. Tossa oli outo tapaus: aloitti narkkaamisen vasta 37-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme että kasvaa. Ongelmiin on syynsä. Hoitoa ei saa ennen kuin ongelmat ovat jo niin pahat että niistä ei aina edes selviä.
Jo lapsena pitäisi saada riittävästi tukea, oikea diagnoosi ja lääkitys.
Vaikka molemmilla vanhemmilla on adhd niin joutuu tappelemaan jotta lapsi saisi diagnoosin ja lääkityksen. Ensimmäinen luokka kohta ohi, lapsi tuntee itsensä tyhmäksi kun ei osaa yhtä hyvin kuin muut lapset tehtäviä, mutta adhd diagnoosia vaan ei ole vieläkään koululääkäri suostunut antamaan, lähinnä siksi että opettaja ei näitä oireita tunnista, eikä vanhempia yksin voida tietenkään riittävästi kuulla.Ei koululääkärillä ole valtuuksia asettaa neuropsykiatrisia diagnooseja. Hakeutukaa erikoislääkärille ja jos on vaikeuksia saada lähetettä niin sitten yksityiselle. Koululääkäri varmaan itsekin ihmettelee miksi ette ole hakeutuneet tutkimuksiin!
Voi kuule kun täällä olisi yksityinen joka ottaisi lapsia asiakkaaksi näiden diagnoosien osalta.
Julkiselta on saatu pari eri diagnoosia neuropolin puolelta jonne emme ole asiakkaana enää. Tässä kaupungissa adhd diagnoosin saa vasta 7v täytettyä julkisella puolella.
Joo ja koululääkäri/psylogi olisi voinut periytyvyyden takia lääke kokeilun antaa, kun määrittämätön autismi on nyt yksi työnimistä mitä löytyy, hän itseasiassa jo ehdotti että lääke kokeilu voisi olla hyvä, kunnes opettaja avasi suunsa, hänen mielestään tytöllä ei voi olla adhd kun ei käyttäänny kuin luokan adhd pojat. Tällä hetkellä odotan josko saisimme tukijakson erityiskoulusta, se sisältäisi mm psykologin tutkimukset.
niin lapsesta tulee automaattisesti narkomaani?
Vierailija kirjoitti:
Narkit kuuluu saunan taakse.
Kandee mennä Hanski myy siel saunan takana pirii
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuli tänään telkkarista. Tossa oli outo tapaus: aloitti narkkaamisen vasta 37-vuotiaana.
Tämä pitäisi esittää kaikille teineille.
Kukaan dokumentin henkilöistä tuskin ajatteli huumeiden käyttöä aloittaessaan päätyvänsä vaeltamaan katuja ahdistuneena siitä mistä saa rahat seuraavaan annokseen. Varastamaan kaikkea mihin pääsee käsiksi ja piikittämään yleiseen vessaan. Elokuvien ja tv-sarjojen luoma glamour-illuusio on kaukana oikeasta elämästä.
Jos joku onnistuu pitämään huumeiden käyttönsä kurissa niin, että voi elää suhteellisen normaalia arkea niin ok. Hyvä hänelle. Mutta kukaan ei voi tietää sitä varmuudella siinä vaiheessa, kun alkaa kokeilla huumeita.
Minä en näe narkomaanien elämäntavassa mitään ihailtavaa, mutta en myöskään halveksittavaa. Toivon vaan, että varsinkin nuoret oppisivat hakemaan elämäänsä elämyksiä muista asioista kuin huumeiden käytöstä.
Kenenkään huumeidenkäyttöä en hyväksy, mutta joidenkin ymmärrän (en laske tässä kannabista huumeeksi). Jos on tullut äärimmäisen surkeista oloista, on traumatisoitunut ja runneltu, ymmärrän miksi hän pakenee todellisuutta edes hetkeksi paikkaan, jossa ei koe pelkoa tai kipua.
Mutta sitten sellaiset, jotka tulevat hyvästä perheestä, ovat eläneet hyvän varhaiselämän ja päätyneet silti nisteiksi: sellaiset ovat vain typeryksiä, jotka voivat syyttää päihdeongelmastaan vain itseään. Ja totta kai kaikenlaisen käytön tuomitsen myös alaikäisillä, myöskin sen kannabiksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä mitä mieltä olet skitsofreenikoista tai naisista tai milloin mistäkin - aloitukset ovat järjettömiä. Huumeriippuvaiset eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä. Heillä ei ole mitään muuta yhteistä nimittäjää kuin huumeongelma. Kaikki ihmiset pitäisi kohdata ensisijaisesti yksilöinä, ihmisinä joilla on oma tarinansa.
No minä osaan sanoa, että en luota huumeriippuvaiseen yhtään, sillä hän myy vaikka äitinsä saadakseen huumeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä ne on, ja moninainen, kirjava joukko. Toki iso osa ns elämän koulun käyneitä mutta harvemmin oma vika, suurimmalla osalla lähtökohdat mitkä on annettu on melko huonot.
Itse olen entinen huumeriippuvainen. Olen myös juristi, eikä minua tunnistaisi kadulla narkomaaniksi. Varsinkaan nykyään. 8kk olen ollut ilman mitään päihteitä.
Huumeisiin syntyy kemiallinen, psyykkinen ja fyysinen riippuvuus sillä että altistaa itseään huumeille, mutta valtaosalla vakavasti riippuvaisista on addiktiosairaus (sama kuin alkoholismi). Se on krooninen ja parantumaton.
Huumeriippuvaiset ovat suurin osa sairaita ihmisiä, joita tulisi hoitaa eikä vieroksua ja rangaista. Osa heistä näyttää aivan taviksilta ja käy töissä. Onpa heitä näkynyt viime vuosina Linnan juhlissakin.
Hyvä kommentti. Kiitos, että toit realistisen näkemyksen asiasta esiin. Monella ihmisellä on mielikuva huumeriippuvaisista yhteiskunnan pohjasakkana ja enempää väärässä ei voisi olla.
Toinen asia on suhtautuminen alkoholiin ja ainainen kysymys "eikö viina riitä, kun pitää huumeita ottaa?". Alkoholi on kuitenkin toiseksi vaarallisin päihde heroiinin jälkeen, mutta totuus ei kelpaa.
Asenteet on kaikkein haitallisin ongelma, koska ne estävät keskustelun välittömällä leimaamisella ja syyttämisellä. Ja jos asiasta ei saa keskustella rehellisesti, tietämättömyys ja asenteet pysyvät luutuneina. Ja nämä asenteet on liian usein syy, miksi ihminen ei hae apua ongelmaansa.
Ihan ensin pitäisi ymmärtää, että ei ole olemassa alkoholi vs. huumeet. Ne kaikki on päihteitä ja se mitä puolustetaan on erittäin vaarallinen päihde. En puolusta, enkä suosittele päihteiden käyttöä, mutta se mitä haluaisin, olisi sivistynyt keskustelu asiasta, koska se mahdollistaisi apuun hakeutumisen ilman leimaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään huumeidenkäyttöä en hyväksy, mutta joidenkin ymmärrän (en laske tässä kannabista huumeeksi). Jos on tullut äärimmäisen surkeista oloista, on traumatisoitunut ja runneltu, ymmärrän miksi hän pakenee todellisuutta edes hetkeksi paikkaan, jossa ei koe pelkoa tai kipua.
Mutta sitten sellaiset, jotka tulevat hyvästä perheestä, ovat eläneet hyvän varhaiselämän ja päätyneet silti nisteiksi: sellaiset ovat vain typeryksiä, jotka voivat syyttää päihdeongelmastaan vain itseään. Ja totta kai kaikenlaisen käytön tuomitsen myös alaikäisillä, myöskin sen kannabiksen.
Mitäs järkeä tässä on? Jos joku on saanut hyvän lapsuuden ei heidän silti tarvitse syyttää päihdeongelmastaan vain itseään. Ei sairaudesta kannata kenenkään syyttää itseään.
Ei se hyvistä oloista tuleva sitä typeryyttään tai itsekkyyttään tee, eikä varsinkaan tahallaan. Noin arkijärjellä ajateltuna sillä huonoista oloista olevallahan sen pitäisi olla typerää, koska jo ympäristötekijöiden puolesta tuollainen ihminen ajautuu paljon todennäköisemmin ongelmakäyttäjäksi. Sitten vielä geneettiset riskitekijät, mitkä tyypillisesti ovat tällaisissa tapauksissa myös koholla. Monesti on jo ehditty nähdä nuorena hyvinkin läheltä, mitä päihdeongelma tekee.
Hyvästä perheestä kotoisin olevalle päihdeongelma näkyy elokuvissa, huumevalistuksessa, ja sitten äärimmäisesimerkkejä huomaa katukuvassa - ei se osaa samaistua siihen eikä ymmärrä, että addikteille vain murto-osalla on se ulkoinen habitus josta AV-palstalainenkin tunnistaa sen nistiksi.
Hyvistä oloista lähtöisin oleva päihdeongelmainen on tehnyt saman 'virheen' minkä luultavasti sinäkin: päättänyt kokeilla alkoholia. Suurin osa ihmisistä ainakin kokeilee jotain päihdettä, suurin osa ihmisistä ei tule vakavasti riippuvaisiksi, eikä kukaan huomaa sen ensimmäisen kaljan juotuaan että oho, olen alkoholisti. Sairauden aikainen diagnosointi on käytännössä mahdotonta, kun testiä ei ole - oireista sen näkee. Kun oireita alkaa ilmenemään, niin silloin ollaan jo sairaita.
Noita kuulee kyllä noita "olin alkoholisti ekasta ryypystä" mutta se on jälkiviisautta, ei niistä kukaan sitä silloin oikeasti ole tajunnut.
Kai täytyy olla jotenkin vähä-älyinen että alottaa. Eikö elämä ole ihan tarpeeksi monimutkaista muutenkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai täytyy olla jotenkin vähä-älyinen että alottaa. Eikö elämä ole ihan tarpeeksi monimutkaista muutenkin?
Tutkitusti itse asiassa erilaisten päihteiden kokeilulla on yhteys hiukan keskimääräistä korkeampaan älykkyyteen. Älykkäät ihmiset ovat uteliaita ja ennakkoluulottomia.
Tilastollisesti on kenen tahansa kohdalla epätodennäköistä, että ihmisestä tulee addikti. Todennäköisyydet ovat kohtuukäytön puolella. Onhan se tietynlaista älyä että pelaa niin varman päälle ettei koskaan maista edes alkoholia, mutta valtaosa voi ihan perustellusti ajatella, että minusta tuskin tulee alkoholista/huumeaddiktia.
Onko kaikki vähänkään alkoholia juovat vähä-älyisiä? Vai pelkästään alkoholistit? Mistä ne alkoholistit olisivat etukäteen tienneet, ettei kannata aloittaa?
Halveksin ja säälin. Kaikki tieto on tarjolla ja on oma valinta aloittaako. Silkkaa typeryyttä jos aloittaa. Sama toki alkoholin, tupakan ja ylensyönnin kanssa. Helppo sanoa, kun itse ei ole mihinkään riippuvuuteen taipuvainen.
Toisaalta se, mitä aiheesta olen lukenut, niin sairauksiahan nuo riippuvuudet ovat. Se taas on toinen juttu, että auttaisiko raippa paremmin kuin ainainen ymmärtäminen ja pään silitys. Nykyisen hallinnon huumemyönteisyyttä pidän haitallisena, koska se lisää huumeiden käyttöä ja niiden aiheuttamia haittoja.
Olen nähnyt läheltä neljän nistin elämää. Heistä vain yhden huumeidenkäytön ymmärrän, hän menetti järkyttävässä onnettomuudessa puolisonsa ja lapsensa. Kolme muuta ovat nykyisin mullan alla ja täysin omaa typeryyttään. Jokaisella oli erinomaiset lähtökohdat elämässään ja kaikki hyvin, mutta uteliaisuuttaan ja kuolemattomuusharhoissaan piti ”vaan vähän kokeilla” viihteilytarkoituksessa, mikä sitten ”täysin yllättäen” johtikin kierteeseen ja lopulta vahingossa otettuun yliannostukseen. Viimeisin oli yrittäjä, jolta lähti juhliminen käsistä tienattuaan vähän isomman omaisuuden yrityskaupoilla. Toinen oli juuri valmistunut nuori aikuinen, joka ei osannut sanoa ei kun kaverit yllytti. Kolmas oli seurustelukumppanini, joka pyhästi vannoi, kun vastustin kokeilua, että hän kokeilee vain tätä yhtä ainetta tämän yhden kerran, ja ettei mitään hätää ole kun hän oli netistä lukenut, että tämän käyttö on ihan turvallista kunhan on varovainen. Alkoi kannabiksesta, sitten tuli sienet, sen jälkeen ekstaasi ja sitten hyppäsikin jo piriin. Tässä kohtaa erosimme, minä en enää kestänyt epäluotettavaksi muuttunutta kumppania ja hän ei enää jaksanut kuunnella minun ”nalkutusta” asiasta. Kun kukaan ei ollut enää estämässä häntä, homma lähti nopeasti lapasesta ja pian tulikin se viimeinen kerta, kun hän annosteli uutta kokeiltavaa ainetta väärin. Tuollaisella puhtaalla idioottimaisuudella hän sai aikaan valtavan trauman lähipiirissään. Hänen äitinsä ja paras ystävänsä eivät ehkä toivu koskaan. Minultakin se vei muutaman vuoden ja vaati terapiaa. Koen, että hän varasti nuo vuodet minulta. Koko aihe tympäisee ja niskakarvani nousevat aina pystyyn, kun joskus näen käyttöä kadulla. Kierrän käyttäjät kaukaa, en halua enää yhtäkään sellaista ihmistä elämääni. En tiedä yhtään miten suhtautuisin, jos oma lapsi hairahtuisi joskus samall polulle.
Mä en näe alkoholismia tai huumeaddiktiota sairautena. Jos se olis sairaus, se voisi puhjeta kelle vaan, tuosta vaan, ja siitä voisi parantua. Alkoholismi tai huumeaddiktio on nimenomaan addiktio, riippuvuus, ei sairaus. Onko tupakointi, tupakoinnin himo sairaus? Onko liiallinen karkin syönti sairaus? Ei, vaan riippuvuus. Ominaisuus, joka joillain ihmisillä on, koukuttua erilaisiin hyvää oloa tuoviin aineisiin.
Tuo Ylen dokkari oli häiritsevä, mutta kuvasi niin hyvin addiktiota. Se heppu, joka oli aloittanut narkkaamisen vasta 37-vuotiaana, piti elämän tärkeimpänä asiana sitä, että on hauskaa. Ja hauskaahan se narkkaaminen tosiaan näytti olevan..
Vierailija kirjoitti:
Olen nähnyt läheltä neljän nistin elämää. Heistä vain yhden huumeidenkäytön ymmärrän, hän menetti järkyttävässä onnettomuudessa puolisonsa ja lapsensa. Kolme muuta ovat nykyisin mullan alla ja täysin omaa typeryyttään. Jokaisella oli erinomaiset lähtökohdat elämässään ja kaikki hyvin, mutta uteliaisuuttaan ja kuolemattomuusharhoissaan piti ”vaan vähän kokeilla” viihteilytarkoituksessa, mikä sitten ”täysin yllättäen” johtikin kierteeseen ja lopulta vahingossa otettuun yliannostukseen. Viimeisin oli yrittäjä, jolta lähti juhliminen käsistä tienattuaan vähän isomman omaisuuden yrityskaupoilla. Toinen oli juuri valmistunut nuori aikuinen, joka ei osannut sanoa ei kun kaverit yllytti. Kolmas oli seurustelukumppanini, joka pyhästi vannoi, kun vastustin kokeilua, että hän kokeilee vain tätä yhtä ainetta tämän yhden kerran, ja ettei mitään hätää ole kun hän oli netistä lukenut, että tämän käyttö on ihan turvallista kunhan on varovainen. Alkoi kannabiksesta, sitten tuli sienet, sen jälkeen ekstaasi ja sitten hyppäsikin jo piriin. Tässä kohtaa erosimme, minä en enää kestänyt epäluotettavaksi muuttunutta kumppania ja hän ei enää jaksanut kuunnella minun ”nalkutusta” asiasta. Kun kukaan ei ollut enää estämässä häntä, homma lähti nopeasti lapasesta ja pian tulikin se viimeinen kerta, kun hän annosteli uutta kokeiltavaa ainetta väärin. Tuollaisella puhtaalla idioottimaisuudella hän sai aikaan valtavan trauman lähipiirissään. Hänen äitinsä ja paras ystävänsä eivät ehkä toivu koskaan. Minultakin se vei muutaman vuoden ja vaati terapiaa. Koen, että hän varasti nuo vuodet minulta. Koko aihe tympäisee ja niskakarvani nousevat aina pystyyn, kun joskus näen käyttöä kadulla. Kierrän käyttäjät kaukaa, en halua enää yhtäkään sellaista ihmistä elämääni. En tiedä yhtään miten suhtautuisin, jos oma lapsi hairahtuisi joskus samall polulle.
Melkein toivon että sun lapsesta tulee narkomaani, oppisitpahan vähän empatiaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä en näe alkoholismia tai huumeaddiktiota sairautena. Jos se olis sairaus, se voisi puhjeta kelle vaan, tuosta vaan, ja siitä voisi parantua. Alkoholismi tai huumeaddiktio on nimenomaan addiktio, riippuvuus, ei sairaus. Onko tupakointi, tupakoinnin himo sairaus? Onko liiallinen karkin syönti sairaus? Ei, vaan riippuvuus. Ominaisuus, joka joillain ihmisillä on, koukuttua erilaisiin hyvää oloa tuoviin aineisiin.
Tuo Ylen dokkari oli häiritsevä, mutta kuvasi niin hyvin addiktiota. Se heppu, joka oli aloittanut narkkaamisen vasta 37-vuotiaana, piti elämän tärkeimpänä asiana sitä, että on hauskaa. Ja hauskaahan se narkkaaminen tosiaan näytti olevan..
"Ominaisuus, joka joillain ihmisillä on" - niin, ei se ole mikään ominaisuus jonka ne valitsee. Diabeteskin on vaan sellainen ominaisuus, ettei keho tuota normaalisti insuliinia.
Ei noista kukaan päätä, eikä kukaan tiedä etukäteen. Se sairaus ei ilmene jos ei käytä päihteitä mutta aika monella se on synnynnäistä ja puhkeaa väistämättä jos sille antaa mahdollisuuden.
Liiallinen alkoholinkäyttö ei ole sairaus, mutta alkoholismi on. Ne ovat eri asioita.
Ihmisiä ne on, ja moninainen, kirjava joukko. Toki iso osa ns elämän koulun käyneitä mutta harvemmin oma vika, suurimmalla osalla lähtökohdat mitkä on annettu on melko huonot.
Itse olen entinen huumeriippuvainen. Olen myös juristi, eikä minua tunnistaisi kadulla narkomaaniksi. Varsinkaan nykyään. 8kk olen ollut ilman mitään päihteitä.
Huumeisiin syntyy kemiallinen, psyykkinen ja fyysinen riippuvuus sillä että altistaa itseään huumeille, mutta valtaosalla vakavasti riippuvaisista on addiktiosairaus (sama kuin alkoholismi). Se on krooninen ja parantumaton.
Huumeriippuvaiset ovat suurin osa sairaita ihmisiä, joita tulisi hoitaa eikä vieroksua ja rangaista. Osa heistä näyttää aivan taviksilta ja käy töissä. Onpa heitä näkynyt viime vuosina Linnan juhlissakin.