Miksi yliopiston tiedekuntien opiskelijavalinnassa suositaan niin paljon laajaa matematiikkaa? Myös aloilla, joiden opintoihin ei matikka suoranaisesti liity?

Mitä tämä itku matematiikasta nyt?

Pakkoruotsia pitää lukea joka ainoalla opintojen tasolla ala-asteelta yliopistoon saakka. Se on rikkaus ja voimavara eikä ole mistään pois. Eikö sama päde matematiikkaan?

En ymmärrä, miksi lyhyttä matematiikkaa sorsitaan, pidetään ihan turhana jopa. Olen aikuisena kerrannut lukion matematiikat, lyhyt on ihan mainio normaaliin elämään. Ratkaisukaavat, prosentit, talousmatematiikka, geometria, yhtälönratkaisu, todennäköisyys jne.

Opiskelijan on täytynyt panostaa paljon siihen, että on lukenut kaikki pitkän matematiikan kurssit hyvin. Siksi siitä tulee saada kunnon palkkio opiskelijavalinnoissa.

Jos pisteitä annettaisiin vain selvästi hyödyllisistä aineista, esimerkiksi äidinkieli jäisi pois aika usein.

Täähän on EK:n aikaansannos. Ilmeisesti halutaan, että nyt sitten motivaatio opiskella lukiossa matikkaa nousee ja sitä kautta saamme sitten uusia teknologisia innovaatioita tmv. Epäloogista pelleilyä.

Siksi, koska matematiikan (ja äidinkielen) arvosanat ennustavat parhaiten opintomenestystä kaikilla aloilla.

Lukion aikana hankitut esitiedot opiskeltavasta aineesta ovat joka tapauksessa niin vähäiset ja pinnalliset, että niillä ei ole mitään merkitystä. Olennaista on älykkyys ja ahkeruus, joita nuo arvosanat parhaiten mittaavat.

Tietysti pääsykoevalinta olisi vielä paljon parempi mittari, mutta kun sitä ei saa käyttää, niin tuo on toiseksi paras vaihtoehto.

Jotenkin tuntuu, että nämä matematiikkakiihkoiset ovat niitä putkiaivosuorittajia, jotka haluavat vain kivan ja turvatun elämän, kaikki ennalta mässättyä suorittamista. Mutta sitten voi olla teini-ikäisenä levottomampia opiskelijoita, jotka myöhemmin kukoistavat opinnoissa, perustavat yrityksiä ja tekevät keksintöjä. Surullista kun nuoret pitää ahtaa saman tuutin lävitse. Ei matematiikassa mitään vikaa ole, mutta se soveltava elämä tulee sen ulkopuolelta muista oppiaineista ja mielikuvituksesta.

Sillä saadaan eroja hakijoiden välillä. Jos matematiikasta ei saisi enempää pisteitä, niin joka alalle tarvittaisiin se 5 L:ää, jotka sitten haettaisiin Terveystiedosta yms.

Lukion tulisi olla yleisisvistävä oppilaitos ja korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa painottua niiden aineiden, joita haetaan opiskelemaan. Esim. oikiksessa luulisi olevan enemmän kayttöä yhteiskuntatieteillä, biologiassa biologialla, sote- ja kasvatusaloilla psykologialla ja terveystiedolla jne. Lukiossa tulisi voida opiskella niitä itseä kiinnostavia aineita, eikä pakkomatikkaa. Pakkoruotsikin sentään on perusteltavissa sillä, että sitä täytyy osata kaksikielisissä kunnissa (virkamiesruotsi) mutta kukaan tuskin kommunikoi pitkällä matematiikalla.

Pitkän matikan suorittamiseen tarvitsee keskimääräistä enemmän älyä tutkitusti. Muistaakseni vähintään äo:n 110, että pääsee edes läpi. Se on siis hyvä indikaattori siitä ettei ole ihan tyhmä. Muissa aineissa ihan keskiverto 100 äo:n omaavakin pystyy hankkimaan älliä jos haluaa. Onnekkaimmat on hyviä kielissäkin ihan vain siksi, että ovat lapsena asuneet ulkomailla tms.  Lisäksi jo pitkän matikan valitseminen ja suorittaminen loppuun osoittaa todennäköisesti sinnikkyyttä ja sitä ettei mene aina sieltä mistä rima on matalin, vaan on valmis tekemään töitä. 

Vierailija kirjoitti:

Pitkän matikan suorittamiseen tarvitsee keskimääräistä enemmän älyä tutkitusti. Muistaakseni vähintään äo:n 110, että pääsee edes läpi. Se on siis hyvä indikaattori siitä ettei ole ihan tyhmä. Muissa aineissa ihan keskiverto 100 äo:n omaavakin pystyy hankkimaan älliä jos haluaa. Onnekkaimmat on hyviä kielissäkin ihan vain siksi, että ovat lapsena asuneet ulkomailla tms.  Lisäksi jo pitkän matikan valitseminen ja suorittaminen loppuun osoittaa todennäköisesti sinnikkyyttä ja sitä ettei mene aina sieltä mistä rima on matalin, vaan on valmis tekemään töitä. 

Mihinkähän tutkimukseen väitteesi mahtaa perustua? Mensan sivuilta "Yhteinen tekijä älykkyyttä vaativille tehtäville riippumatta niiden kontekstista (kielellinen, numeerinen, looginen, spatiaalinen jne.) on niiden kognitiivinen monimutkaisuus." Eli älykkyys ei korreloi pitkään matematiikkaan mitenkään. Pitkä matematiikka ylikorostuu koska sitä painotetaan kurssiensa määrän vuoksi. Mikä taas on aivan käsittämättömän outo peruste korkeakouluvalintojen kannalta. Kuitenkin se suuntaa lukion kurssivalintoja koska huoli jatko-opintoihin pääsystä iso.

Vierailija kirjoitti:

Pitkän matikan suorittamiseen tarvitsee keskimääräistä enemmän älyä tutkitusti. Muistaakseni vähintään äo:n 110, että pääsee edes läpi. Se on siis hyvä indikaattori siitä ettei ole ihan tyhmä. Muissa aineissa ihan keskiverto 100 äo:n omaavakin pystyy hankkimaan älliä jos haluaa. Onnekkaimmat on hyviä kielissäkin ihan vain siksi, että ovat lapsena asuneet ulkomailla tms.  Lisäksi jo pitkän matikan valitseminen ja suorittaminen loppuun osoittaa todennäköisesti sinnikkyyttä ja sitä ettei mene aina sieltä mistä rima on matalin, vaan on valmis tekemään töitä. 

Ei pidä paikkaansa. Pitkän matikan läpäisy lukiossa ei mitenkään takaa kokonaisvaltaista älykkyyttä. Vaatia pitkää matikkaa niin monen alan opiskeluissa on sama kuin sanoisi vaikka lääkikseen hakijalle että ihan hyvin sulla on menny toi matikka mutta tänne ei ole asiaa ennen kuin sävellät edes kohtalaisen sinfonian. Älytöntä.

Pitkän matematiikan painotuksen taustalla on ainakin yhtenä syynä se, että pakollisia kursseja on paljon ja kirjoituksissa menestyminen edellyttää, että kaikki kurssit on käyty. Esimerkiksi filosofian kursseja on pakollisena vain yksi, joten se ei siinä mielessä ole yhtä vaativa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkän matikan suorittamiseen tarvitsee keskimääräistä enemmän älyä tutkitusti. Muistaakseni vähintään äo:n 110, että pääsee edes läpi. Se on siis hyvä indikaattori siitä ettei ole ihan tyhmä. Muissa aineissa ihan keskiverto 100 äo:n omaavakin pystyy hankkimaan älliä jos haluaa. Onnekkaimmat on hyviä kielissäkin ihan vain siksi, että ovat lapsena asuneet ulkomailla tms.  Lisäksi jo pitkän matikan valitseminen ja suorittaminen loppuun osoittaa todennäköisesti sinnikkyyttä ja sitä ettei mene aina sieltä mistä rima on matalin, vaan on valmis tekemään töitä. 

Ei pidä paikkaansa. Pitkän matikan läpäisy lukiossa ei mitenkään takaa kokonaisvaltaista älykkyyttä. Vaatia pitkää matikkaa niin monen alan opiskeluissa on sama kuin sanoisi vaikka lääkikseen hakijalle että ihan hyvin sulla on menny toi matikka mutta tänne ei ole asiaa ennen kuin sävellät edes kohtalaisen sinfonian. Älytöntä.

Tiedätkö, niin hassua kuin se onkin, myös säveltämään voi ja pitää oppia.

Voit toki ohittaa tehdyn työn ”lahjakkuutena” ja perustella saamattomuutesi jollakin itsellesi sopivalla tavalla. Niin tuntuu tekevän moni muukin :)

Yliarvostettua todellakin tuo matematiikan asema yliopistojen pääsykokeissa. Kuka tuon on aikoinaan ajanut läpi? Miksei tätä asiaa kyseenalaisteta enempää?

Mitä enemmän kursseja aineessa on, sitä enemmän siitä saa pisteitä todistusvalinnassa. Ihan oikeudenmukaista. On se vaikeampi opetella hyvin 13 kuin 3 kurssia.

Jännä, kuinka tämä asia on pysynytkin näin hyvin pimennossa. Kenen idea on suosia matematiikan opetusta etenkin lukiosta lähtien ja jatkaa sitä yliopistokokeissa?

Sattumaahan tämäkään ei tietenkään ole, vaan joidenkin selvä tahtotila.

Ymmärtäisin tämän itkun jos suomalaisten lukioiden pitkä matematiikka olisi jotenkin erityisen haastavaa.

Itse opiskelin kävin ylä-asteeni ulkomailla ja leikittelin läpi lukion pitkän matematiikan, koska suurin osa asioista oli minulle tuttuja jo 7-9. luokilta. 

Pitkän matematiikan asemaa korostettiin, koska idea oli sen avulla helpottaa poikien pääsyä yliopistoihin.

Ei oikein toiminut. Tytöt rupesivat lukemaan enemmissä määrin pitkää matematiikkaa.

Meitä on monia, joille matematiikka on jo lähtökohtaisesti vastenmielinen oppiaine. Ja sitten se on "jumalallisessa" asemassa, kun opiskelijoita valitaan yliopistoihin.

Yllättävän vähän edes noita perusmatikkajutskia tarvitaan oikeassa elämässä. Laskimilla pärjää hyvin silloin harvoin kun niitä tarvii...

On liian vahvassa asemassa matematiikka tosiaan. Siinähän vain pyritään todistamaan se, että yhtäläisyysmerkkien molemmat puolet vastaavat toisiaan. Kaavamaista.