Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Matematiikan painotus opiskelijavalinnoissa, mitkä perusteet?
10.05.2021 |
Jälleen tänään oli esillä kysely jossa melko iso osa oppilaitosten johtoakin näkin ongelmallisena sen että pitkän matematiikan arvosana on niin hallitsevassa asemssa opiskelijavalinnoissa. Matikan painotusta kuitenkin myös puolustettiin vetoamalla siihen että matikassa hyvin pärjänneet pärjäävät tutkimusten mukaan hyvin myös jatko-opinnoissa.
Tätä en kyseenalaista mutta tuostahan ei seuraa vielä se että vaikkapa kielissä tai reaali-aineissa hyvin pärjänneet eivät hekin voisi menestyä samalla lailla hyvin. Mutta se tuosta seuraa että opiskelijajoukko painottuu matemaattisesti lahjakkaisiin ja muunlaiset lahjakkuudet jäävät rannalle. Eli siis opiskelijajoukko muuttuu homogeenisemmaksi joka ei ole koskaan oikein hyvä asia. Moni innovaatio syntyy siitä että ihmiset ajattelevat vähän eri tavalla kuin muut. Ja tämä vähenee jos opiskelijat ovat yksi suuri aika samanlainen massa.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuon huomaa jo ykkösten ainevalinnoissa. Ei uskalleta ottaa enää ylimääräistä kieltä tai mielenkiinnon vuoksi jotain reaalia. Matikasta vaan kaikki mahdolliset lisäkurssitkin ja lukkari on täynnä.
Jep... Uusien ykkösten ROna tämän huomaa vuodesta toiseen vaan vahvemmin. Aina vaan matikkaa, vaikka ois kiinnostusta myös muualle, niin sitä matikkaa on pakko ottaa että pärjää hakukilpailussa. Ei tässä ole kauheasti järkeä enää ja miten opettajana voit kannustaa muuhun kun tottahan se on? Jos menen kannustamaan että no ota sitä bilsaa, filosofiaa, uskontoa tai mitä vaan niin teen tietyllä tavalla karhunpalveluksen nuorelle...
Tässäpä sulle ne kaksi kannustinta:
1) Hyvin kirjoitetusta lyhyestä matikasta saa paremmat pisteet kuin huonosti kirjoitetusta pitkästä.
2) Hakupainealoille ei kuitenkaan pääse keskiverrolla todistuksella, joten on ihan sama onko todistus keskiverto vai huono, pääsykoe kutsuu kuitenkin.
Sitä on aika vaikea vielä ysin keväällä tai edes lukion ekan keväällä tietää mihin rahkeet riittää matikassa. Pidetään vain luovuttajana jos jo alussa valitsee lyhyen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tämän matematiikan painottamisen sivutuotteena on opiskelijoiden matematiikan osaaminen laskenut.
Yliopistossa matematiikan opinnot aloittavat osaavat vähemmän, kuin vielä esim. 15 vuotta sitten.
Kielitaito kapenee ja jo nyt on pulaa mm. saksan osaajista. Suomen pitäisi lisätä vientiä, mutta myyjät eivät osaa kieliä. Ei kauppaa aina voi englanniksi tehdä, varsinkaan kun ostajat eivät sitä ehkä osaa.
Mitä enemmän kursseja aineessa on, sitä enemmän siitä saa pisteitä. Ihan loogista.
Tosin korkeakouluilla on mahdollisuus painottaa jotakin ainetta, mutta läheskään kaikki eivät sitä tee.
matemaattinen kyvykkyys kertoo hyvin paljon ihmisen kyvystä abstraktiin ajatteluun ja loogiseen päättelyyn... Näitä nyt tuppaa tarvitsemaan melkein alalla kuin alalla. Toisaalta toisilla aloilla nuo kyvyt ovat enemmänkin haitaksi. Jätän sanomatta millä aloilla...
[/quote]
Älä aliarvioi pakkoruotsittajien voimaa. Hehän ihan tosissaan käyvät taistelua "englannin ylivaltaa" vastaan. Esim. englantia ei muka saisi valita ensimmäisenä kielenä, englannin oppii muutenkin jne.[/quote]
Fiksumpaa on kuitenkin valita ensimmäiseksi kieleksi joku muu kieli, kuin englanti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän kursseja aineessa on, sitä enemmän siitä saa pisteitä. Ihan loogista.
Tosin korkeakouluilla on mahdollisuus painottaa jotakin ainetta, mutta läheskään kaikki eivät sitä tee.
Logiikka kaukana siitä että jos pyrit lukemaan vaikka historiaa yliopistoon niin saat matikan eximiasta enemmän pisteitä kuin historian laudaturista.
Matikan osaaminen laskee jo siitäkin kun tunneilla voi olla vaikka 45 opiskelijaa saman aikaan. Ryhmät ovat paisuneet mahdottomiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkästä matikasta on tullut "pakkoaine". Siksi moni alkaa vihata sitä siinä kuin pakkoruotsiakin.
Vierailija kirjoitti:
Pitkästä matikasta on tullut "pakkoaine". Siksi moni alkaa vihata sitä siinä kuin pakkoruotsiakin.
Siitä voi vaihtaa pois.
Matikka alkaa nykyään yhteisellä kurssilla. Jos se ei mene kiitettävästi, kannattaa valita jatkokurssit lyhyestä.
Huonosti kirjoitetulla pitkällä ei tee yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaikissa hauissa matematiikalla ole väliä. Jyväskylän yliopistoon pääsee opiskelemaan ranskaa saksaa tai venäjää (kieliasiantuntija) ihan pelkästään kyseisen kielen ja äidinkielen ylioppilasarvosanalla. Opiskeltavasta kielestä pitää olla vähintään E (lyhyt kieli) ja äidinkielestä M. Tällä yhdistelmällä pääsevät suoraan sisään kaikki hakevat.
Kannatta siis tutustua tarkkaan juuri siihen alaan, mistä on kiinnostunut ja mahdollisuuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Matikan osaaminen laskee jo siitäkin kun tunneilla voi olla vaikka 45 opiskelijaa saman aikaan. Ryhmät ovat paisuneet mahdottomiksi.
Isot ryhmät, osa opiskelijoista ei ole kiinnostunut, osa ei ymmärrä matematiikkaa, osa ei jaksa panostaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän kursseja aineessa on, sitä enemmän siitä saa pisteitä. Ihan loogista.
Tosin korkeakouluilla on mahdollisuus painottaa jotakin ainetta, mutta läheskään kaikki eivät sitä tee.
Vaikka painottaisi jotain ainetta, ei silti sen pistemäärä nouse suuremmaksi kuin pitkpn matematiikan. Eli vaikka olisit menossa saksan kieltä opiskelemaan, eniten saat pisteitä pitkästä matematiikasta.
Vierailija kirjoitti:
Ja tämän matematiikan painottamisen sivutuotteena on opiskelijoiden matematiikan osaaminen laskenut.
Yliopistossa matematiikan opinnot aloittavat osaavat vähemmän, kuin vielä esim. 15 vuotta sitten.
Kielitaito kapenee ja jo nyt on pulaa mm. saksan osaajista. Suomen pitäisi lisätä vientiä, mutta myyjät eivät osaa kieliä. Ei kauppaa aina voi englanniksi tehdä, varsinkaan kun ostajat eivät sitä ehkä osaa.
No miksi eivät palkkaa Keski-Euroopasta saksaa osaavia ihmisiä tai edes työttömiä suomalaisia saksanopettajia? Saksaa osaa äidinkielen tasoisesti yli 100 miljoonaa ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matemaattinen osaaminen ja lahjakkuus takaa erinomaisen pohjan kouluttautua eri aloille luonnontieteellisiltä aloilta kauppikseen. Matemaattislooginen kyvykkyys mittaa suoraan ns. raakaa älykkyyttä ja takaa mahdollisuudet ymmärtää komplekseja loogista päättelykykyä vaativia kokonaisuuksia. Se on vähän kuin yleinen älykkyystesti jossa on hyvin vaikea huijata. Olen itsekin heikohko matemaattisilta kyvyiltäni mikä aiheutti harmaita hiuksia kauppatieteen opinnoissa. En näe mitään pahaa siinä että yliopistot haluavat parhaan opiskelija-aineksen listoilleen.
Ei matematiikkaa niin paljoa tarvita, jos ette lisää kysyntää sille. Älkää ostako teknologiaa ja luoko sinne työpaikkoja!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkästä matikasta on tullut "pakkoaine". Siksi moni alkaa vihata sitä siinä kuin pakkoruotsiakin.
Siitä voi vaihtaa pois.
Matikka alkaa nykyään yhteisellä kurssilla. Jos se ei mene kiitettävästi, kannattaa valita jatkokurssit lyhyestä.
Huonosti kirjoitetulla pitkällä ei tee yhtään mitään.
Se yhteinen kurssi ei ole riittävän karsiva, moni putoaa kelkasta vasta 3. tai 4. kurssilla. Silloin voi olla jo myöhäistä valita esim. ylimääräistä kieltä tilalle, jos haluaa kolmessa vuodessa ulos.
Tämä kehitys ei tee hyvää yhtään matematiikan opiskelulle. Ne potentiaaliset pitkän matikan lukijat eivät voi hioa taitoaan, kun kurssit täyttyvät keskinkertaisista ja jopa huonoista opiskelijoista.
Taso laskee entisestään myös liki kaikkien alojen (ei siis pelkästään matemaattisten alojen) fuksikursseilla ja yliopistojen täytyy pistää enemmän resursseja siihen, että fuksien taso saavuttaisi vähimmäisvaaditun.
Typerä työelämän lobbaama uudistus tämä. Lukion idea yleissivistävästä koulutuksesta on rikottu.
Vierailija kirjoitti:
Ei matematiikkaa niin paljoa tarvita, jos ette lisää kysyntää sille. Älkää ostako teknologiaa ja luoko sinne työpaikkoja!!!
Tämä! Laitteen, jolla näpytät tänne, sijaan olisit voinut ostaa samalla rahalla vaikka runokokoelmia.
[/quote]
No miksi eivät palkkaa Keski-Euroopasta saksaa osaavia ihmisiä tai edes työttömiä suomalaisia saksanopettajia? Saksaa osaa äidinkielen tasoisesti yli 100 miljoonaa ihmistä.[/quote]
Ai suomalainen pk-yritys palkkaa Saksasta tai Suomesta työntekijän tulkiksi? Tulee vähän turhan kalliiksi.
Sen työntekijän pitäisi osata muutakin, kuin vain kieltä. DI + saksa, juristi + saksa, ekonomi + saksa, AMK insinööri/tradenomi + saksa...
Silloin ei työt lopu.
Alue: Aihe vapaa
Älä aliarvioi pakkoruotsittajien voimaa. Hehän ihan tosissaan käyvät taistelua "englannin ylivaltaa" vastaan. Esim. englantia ei muka saisi valita ensimmäisenä kielenä, englannin oppii muutenkin jne.