Matematiikan painotus opiskelijavalinnoissa, mitkä perusteet?

Vierailija kirjoitti:

Matemaattinen osaaminen ja lahjakkuus takaa erinomaisen pohjan kouluttautua eri aloille luonnontieteellisiltä aloilta kauppikseen. Matemaattislooginen kyvykkyys mittaa suoraan ns. raakaa älykkyyttä ja takaa mahdollisuudet ymmärtää komplekseja loogista päättelykykyä vaativia kokonaisuuksia. Se on vähän kuin yleinen älykkyystesti jossa on hyvin vaikea huijata. Olen itsekin heikohko matemaattisilta kyvyiltäni mikä aiheutti harmaita hiuksia kauppatieteen opinnoissa. En näe mitään pahaa siinä että yliopistot haluavat parhaan opiskelija-aineksen listoilleen.

Sen kyvykkyyden vois sitten ennemmin testata jollain pääsykokeen kaltaisella älykkyystestillä eikä mennä tuohon että lukio ei ole enää yleissivistävä kun joka toinen tunti alkaa olla matikkaa.

Mulla oli muuten pitkä matikka ja opiskelin luonnontieteitä. En pärjännyt yhtään sen paremmin kuin lyhyen matikan lukeneet.

Vierailija kirjoitti:

Matikan osaaminen laskee jo siitäkin kun tunneilla voi olla vaikka 45 opiskelijaa saman aikaan. Ryhmät ovat paisuneet mahdottomiksi.

Vielä 10v sitten meitä oli 8, vaikka minimimäärä olisi ollut 10 oppilasta.

Tää on kyllä järkyttävä muutos, harmittaa että Suomen koulusysteemiä on pilattu. Meidän pisa-menestyskin romahti jossain välissä. Miksi hyvää piti muuttaa? Onko tämä joku Sipilän hallituksen uudistus?

Eihän tuossa oikeasti ole mitään järkeä, että lukion yleissivistävyys on uhrattu (pitkälle) matematiikalle. Reaaliaineista ja yhteiskunnallisesta ymmärryksestä on hyötyä ihan kaikille ja esim. kielten opintojen luulisi painavan enemmän kun hakee niitä opiskelemaan. Mutta kun ei, matematiikalla eniten merkitystä silloinkin!

Uudistus oli täysin epäonnistunut ja vain lisännyt lukiolaisten stressiä.

Toinen stressinlisääjä on ollut ensikertalaiskiintiö, joka aiheuttaa valmennusrumban jo lukioihin ja lisää yo-kirjoitukissa korottajien määrä. Sen sijaan tavoitetta välivuosien vähenemisestä se ei edistä, vaan päinvastoin aiheuttaa sen, ettei nuoret tohdi ottaa paikkoja vastaan jos eivät ykköstoiveeseen pääse.

Nuorempi tyttäreni on aloittamassa lukion syksyllä ja olen jo nyt kannustanut valitsemaan niitä kursseja, jotka kiinnostavat. Mikään ei tapa motivaatiota yhtä tehokkaasti kuin pakkopulla. Itse en varmaan nykysysteemillä enää edes pääsisi yliopistoon. Olen kielenkääntäjä kolmessa kielessä, eikä matematiikka kiinnostanut koskaan sen vertaa, että olisin edes kirjoittanut ko. aineen. Jos lukiossa kurssitarjottimen pakkaa täyteen matematiikkaa ja fysiikkaa, sinne ei juuri muuta mahdu ja toisin päin. Minulla oli runsaasti kieliä eikä aikaa muuhun juuri jäänyt.

Oman kokemukseni mukaan, mitä loogiseen ajatteluun tulee, myös kielten osaaminen mittaa juuri sitä - loogista ajattelua. Kieli on koodi ja jos osaat ko. koodin ratkaista, olet looginen ajattelija.

Vierailija kirjoitti:

Nuorempi tyttäreni on aloittamassa lukion syksyllä ja olen jo nyt kannustanut valitsemaan niitä kursseja, jotka kiinnostavat. Mikään ei tapa motivaatiota yhtä tehokkaasti kuin pakkopulla. Itse en varmaan nykysysteemillä enää edes pääsisi yliopistoon. Olen kielenkääntäjä kolmessa kielessä, eikä matematiikka kiinnostanut koskaan sen vertaa, että olisin edes kirjoittanut ko. aineen. Jos lukiossa kurssitarjottimen pakkaa täyteen matematiikkaa ja fysiikkaa, sinne ei juuri muuta mahdu ja toisin päin. Minulla oli runsaasti kieliä eikä aikaa muuhun juuri jäänyt.

Oman kokemukseni mukaan, mitä loogiseen ajatteluun tulee, myös kielten osaaminen mittaa juuri sitä - loogista ajattelua. Kieli on koodi ja jos osaat ko. koodin ratkaista, olet looginen ajattelija.

Ja matematiikkaa on ilmeisesti alettu enemmän painottaa myös kielten hakupaikoissa.

Sivuhuomautuksena, että kannattaa opiskella sellaista mikä työllistää. Muu on sitten sitä mukavaa harrastelua.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystestit kertoo älykkyydestä, matematiikan menestys matemaattisista kyvyistä.

Peruskoulun päätteksi ja ylioppilaskirjoituksissa voisi olla älykkyyttä mittaava "palikkatesti", johon ei voisi juuri harjoitella. Sen voisi ottaa huomioon aloilla, joissa pitkää matematiikkaa ei tarvita.

Ei Suomella ole enää varaa maksaa koulutuksista joilla ei työllisty mihinkään.

Ei ihme, jos lukiolaisille tulee uupumusta ja ahdistusta. Matematiikka ei ole kaikkien juttu. Lahjakkuutta on monenlaista, ja ylipistoissa oliskellaan muutakin kuin luonnontieteitä. Täällä jo kommentoitiinkin, että kielten osaaminen Suomessa edelleen kapenee, jos lukiolaiset eivät ehdi tai uskalla ottaa uusia kieliä. 

Tämä uudistus perutaan pian. Toivottavasti seuraava on fiksumpi.

Tasa-arvon kannalta uudistus on hyvä. Yhteiskunnan täytyy pyrkiä siihen, että molemmilla sukupuolilla on samanlaiset mahdollisuudet. Etenkin asioissa, jotka yhteiskunta täysin maksaa, kuten lukio-ja korkeakouluopinnot.

Aiemmin käytössä ollut mallihan suosi selkeästi tyttöjä/naisia. Nykyisen, matematiikkaa painottavan mallin toimivuutta on järkevä arvioida joskus kymmenen vuoden kuluttua, jolloin eri alojen maistereita on jo kohtuullinen määrä. Mikäli miesten osuus nousee liian suureksi, kannattanee ottaa jokin askel takaisin päin. Ja jos naisten osuus tuolloin on edelleen miehiä suurempi, voitaneen lukion matematiikkaa vaikeuttaa nykyisestä.

Vierailija kirjoitti:

Insinöörit oli vallankahvassa kun tätä päätettiin.

Insinöörit ei taida olla missään kohtaa opetushallintoa minkäänlaisessa valta-asemassa jossa nuo voisi sanella yhtään mitään. Eli syytä ihan suosiolla vaan niitä humanisteja joita noi ministeriöt on täynnä. 

Matematiikan painotuksella pyritään saamaan enemmän miehiä yliopistokoulutusta edellyttäviin työpaikkoihin. Työelämässä miehet pärjäävät naisia paremmin koska miehet panostavat työhön ja uraan naisia enemmän jotka 'uupuvat' helposti eivätkä hakeudu vastuullisiin työtehtäviin.

Ongelma on tässä "Että ei kiinnosta.." aina ei voi tehdä sitä mikä tuntuu kivalta tai kiinnostaa.

Aika vaikea elämä tulossa jos missään kohtaa ei joudu rehkimää epämukavuusalueellaan.

Matemaattinen looginen ajattelu on aivan keskiössä kun mitataan älykkyyttä.

Yksi syy tälle narinalle on se, että näitä juttuja tekevät juuri ne toimittajat joille itselle matematiikka on ollut vaikeaa. Enenevissä määrin persukouluun tuodaan leikki/laulu aineita joilla saadaan lahjattomat/laiskat jotenkin kestämään koulussa.

Suurin lahjakkuus on ahkeruus...