Matematiikan painotus opiskelijavalinnoissa, mitkä perusteet?
Jälleen tänään oli esillä kysely jossa melko iso osa oppilaitosten johtoakin näkin ongelmallisena sen että pitkän matematiikan arvosana on niin hallitsevassa asemssa opiskelijavalinnoissa. Matikan painotusta kuitenkin myös puolustettiin vetoamalla siihen että matikassa hyvin pärjänneet pärjäävät tutkimusten mukaan hyvin myös jatko-opinnoissa.
Tätä en kyseenalaista mutta tuostahan ei seuraa vielä se että vaikkapa kielissä tai reaali-aineissa hyvin pärjänneet eivät hekin voisi menestyä samalla lailla hyvin. Mutta se tuosta seuraa että opiskelijajoukko painottuu matemaattisesti lahjakkaisiin ja muunlaiset lahjakkuudet jäävät rannalle. Eli siis opiskelijajoukko muuttuu homogeenisemmaksi joka ei ole koskaan oikein hyvä asia. Moni innovaatio syntyy siitä että ihmiset ajattelevat vähän eri tavalla kuin muut. Ja tämä vähenee jos opiskelijat ovat yksi suuri aika samanlainen massa.
Kommentit (53)
Insinöörit oli vallankahvassa kun tätä päätettiin.
Älykkyystestit kertoo älykkyydestä, matematiikan menestys matemaattisista kyvyistä.
Se on hyvin suoraviivainen kaava kurssimäärien mukaan. Vain äidinkielellä on parempi kerroin.
Ja aiemminko ei ollut homogeenista?
Pääsin itse yliopistoon aikana, jolloin yo-kirjoitusten neljä parasta arvosanaa huomioitiin tiedekunnassani. Minulla muistaakseni äidinkieli, ruotsi, englanti ja reaali. Eli kolme neljäsosaa kieliä.
Jos ei nykyjärjestelmällä pääse korkeakouluun, voihan aina hakea paikkaa amk:sta tai amiksesta.
Eiköhän siirrytä ekalta kuokalta alkaen opettamaan vain matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja äidinkieltä. Ja liikuntatunti joka aamu ja iltapäivä. Näillä Suomi nousuun.
Kaiken muun voi opetella sitten vapaa-ajalla oman kiinnostuksen mukaan tai aikuisena.
Saahan uskonnostakin suuremlat pisteet kuin muista reaaliaineista.
Pisteet korreloi kurssimäärään.
Yliopistoon halutaan lisää miehiä. Siitä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Se on hyvin suoraviivainen kaava kurssimäärien mukaan. Vain äidinkielellä on parempi kerroin.
Ei saa äikästä paremmin. Matikasta tulee eniten vaikka hakisi kieliä opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoon halutaan lisää miehiä. Siitä on kyse.
Tytöt lukee jo enemmän pitkää matikkaa.
Jos ymmärrät matematiikkaa, ymmärrät mitä hyvänsä logiikkaan perustuvaa. Ja muunlaiset aiheet kuin logiikkaan perustuvat eivät kuulu yliopistoon.
Kyllä tuon huomaa jo ykkösten ainevalinnoissa. Ei uskalleta ottaa enää ylimääräistä kieltä tai mielenkiinnon vuoksi jotain reaalia. Matikasta vaan kaikki mahdolliset lisäkurssitkin ja lukkari on täynnä.
Mieluummin näin kuin miten oli ennen. Kun itse kirjoitin ylioppilaaksi ja halusi kirjoittaa kuusi ainetta, niistä neljän piti olla kieliä!
Ihan epäreilua kielipainotteisuutta tuo.
Vierailija kirjoitti:
Jos ymmärrät matematiikkaa, ymmärrät mitä hyvänsä logiikkaan perustuvaa. Ja muunlaiset aiheet kuin logiikkaan perustuvat eivät kuulu yliopistoon.
Ei siinä järkeä ole että vaikka kieliä lukemaan menevät eivät enää osaa niin hyvin kieliä kun on pitänyt ottaa järjetön määrä matikkaa. Ei se joku 11 kurssia kun muinoin oli enää riitä, vaan pitää olla jotain 15 että pärjää kilpailussa muita vastaan.
Paljon tästä asiasta olen opiskelijoiden kanssa keskustellut. Olen siis itse lukiossa englanninopettaja.
Minua aina surettaa kuulla kuinka "No mua kiinnostaa X,Y ja Z mutta ei voi ottaa niiden kursseja kun pitää käydä pitkää matikkaa"
Oma aineenihan on turvassa, koska ei englantia kukaan hullu ala vähentämään lukioista tai jätä kursseja käymättä... Mutta surettaa kun katselee filosofian, psykologian, ETn ja muiden "pienempien" reaaliaineiden opiskelijamääriä.
Myös se on ihan naurettavaa, että valitset melkein minkä tahansa tiedekunnan yliopistosta, niin pitkästä matematiikasta saa eniten pisteitä, ihan sama tarvitaanko opintoihin osata edes numeroita kirjoittaa!
Tästä myös ainakin oman työpaikkani matikistit ovat samaa mieltä ja haluaisivat myös, että lukion yleissivistävä koulutus korostuisi taas enemmän eikä nuoret väkipakolla opiskelisi sitä pitkää matematiikkaa... Kyllä niitä osaajia tarvitaan muillakin aloilla.
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin näin kuin miten oli ennen. Kun itse kirjoitin ylioppilaaksi ja halusi kirjoittaa kuusi ainetta, niistä neljän piti olla kieliä!
Ihan epäreilua kielipainotteisuutta tuo.
Eiköhän joku välimuoto olisi parempi kuin nämä ääripäät.
Nythän voi kirjoittaa pelkän äikän kielistä ja loput matikasta ja luonnontieteistä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuon huomaa jo ykkösten ainevalinnoissa. Ei uskalleta ottaa enää ylimääräistä kieltä tai mielenkiinnon vuoksi jotain reaalia. Matikasta vaan kaikki mahdolliset lisäkurssitkin ja lukkari on täynnä.
Jep... Uusien ykkösten ROna tämän huomaa vuodesta toiseen vaan vahvemmin. Aina vaan matikkaa, vaikka ois kiinnostusta myös muualle, niin sitä matikkaa on pakko ottaa että pärjää hakukilpailussa. Ei tässä ole kauheasti järkeä enää ja miten opettajana voit kannustaa muuhun kun tottahan se on? Jos menen kannustamaan että no ota sitä bilsaa, filosofiaa, uskontoa tai mitä vaan niin teen tietyllä tavalla karhunpalveluksen nuorelle...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuon huomaa jo ykkösten ainevalinnoissa. Ei uskalleta ottaa enää ylimääräistä kieltä tai mielenkiinnon vuoksi jotain reaalia. Matikasta vaan kaikki mahdolliset lisäkurssitkin ja lukkari on täynnä.
Jep... Uusien ykkösten ROna tämän huomaa vuodesta toiseen vaan vahvemmin. Aina vaan matikkaa, vaikka ois kiinnostusta myös muualle, niin sitä matikkaa on pakko ottaa että pärjää hakukilpailussa. Ei tässä ole kauheasti järkeä enää ja miten opettajana voit kannustaa muuhun kun tottahan se on? Jos menen kannustamaan että no ota sitä bilsaa, filosofiaa, uskontoa tai mitä vaan niin teen tietyllä tavalla karhunpalveluksen nuorelle...
Tässäpä sulle ne kaksi kannustinta:
1) Hyvin kirjoitetusta lyhyestä matikasta saa paremmat pisteet kuin huonosti kirjoitetusta pitkästä.
2) Hakupainealoille ei kuitenkaan pääse keskiverrolla todistuksella, joten on ihan sama onko todistus keskiverto vai huono, pääsykoe kutsuu kuitenkin.
Oma tytär on lukion ykkösellä ja huomaa että kaikilla on jotenkin paniikinomainen suhtautuminen siihen matikkaan. Pakko haalia kaikki matikan kurssit, ehkä vielä kertauskurssejakin kesäksi. Ei enää omaksi iloksi jotain uutta kieltä tai vaikka psykaa, vaikka kiinnostaisi. Lukiosta on tullut hirmu stressaavakin tämän myötä. Ei kovin moni edes pidä matikan opiskelusta, vaikka se sujuisi ihan hyvin.
Matematiikan numero nyt, vaan sattuu kertomaan raa-asta älykkyydestä. Melkein kaikki muuhan on, vaan ulkoa opettelua.
Ulkoaopettelu on vaan nykyään turhaa, tärkeämpää on osata käyttää tietoa ja tässä älykkyys vie voiton.