Lue keskustelun säännöt.
Sinä, jonka lapsen kaveri syö usein teillä
Oletko tullut ajatelleeksi, että lapsi voi nähdä nälkää kotona? Vaikka lapsen vanhemmat eivät olisi edes köyhiä, voi olla elämänhallinnassakin puutteita niin, etteivät laita ruokaa. Ainakaan yhtä hyvää ja ravitsevaa kuin teillä. Hyvä antaa vähästäänkin.
Kommentit (351)
Ei ollut aikoinaan mikään ongelma kipaista kotona syömässä ja palata takaisin kaverin luokse. Meillä oli ruoka-ajat ja tiesi milloin pitää mennä kotiin syömään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toki tarjoan syömistä myös kavereille, jos ovat ruoka-aikaan meillä tai tulevat suoraan koulusta. Yhden perheen kolme lasta on aina tosi nälkäisiä kyläillessään. Joskus nuorin heistä on pyytänyt ruokaa vartin päästä meille tultuaan, kun on niin nälkä. Kaikki menee mitä annetaan ja pyydetään lisää. Kyllä vähän ihmettelen, miksi lapset lykätään kylään valmiiksi nälkäisenä. Ei ole sydäntä sanoa, että söisitte kotona, kun en ole varma mikä tilanne siellä kotona on. Usein olen joutunut lähtemään kauppaan, kun ilta/aamupalaksi tarkoitetut jutut on jouduttu syöttämään näille nälkäisille kaverilapsille. Meillä lähin kauppa puolen tunnin automatkan päässä.
Mitään vastavuoroisuutta ei hommassa ole, koska heille ei saa koskaan mennä kaverit vaan leikkivät aina pihalla tai puistossa tms. Edes vessaan ei saa mennä sisälle.
Työssäkäyvät vanhemmat ja lapsilla merkkivaatteet, mutta lapset on usein tosi likaisia. Jos voin edes ruoalla tarjota heille jotain turvaa ja huolenpitoa olkoon sitten niin.
Olet ihana, ja tämä "kausi" kestää kuitenkin vain muutaman vuoden. Kun lapseni olivat pieniä, oli meilläkin kaapissa aina jotain edullista ja helppoa jos sattui kavereita ruoka-aikaan. Ei kukaan oleta että lapsille aletaan jotain sisäfileetä paistamaan.
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä mäkin oon välillä pyytänyt lasten kavereita pöytään mutta ärsyttää varsinkin tytöt kun nirppaillaan ja arvostellaan tarjottavia ruokia.
Se on kyllä ärsyttävää! Pakko myöntää että jotkut lapsen kavereista tosiaan olivat rasittavampia kuin toiset :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aina välipalaa tarjolla kun lapset tulevat koulusta ja jakavat sen sitten kavereiden kanssa jos ovat jonkun mukaansa pyytäneet..
Me syödään aika myöhään, vasta seiskan ja kasin välillä ja harvemmin enää silloin on kavereita kylässä mutta jos on niin tietenkin pyydetään syömään.Olen todellakin tullut ajatelleeksi että jollain kavereilla ei ole ehkä kotona tarpeeksi ruokaa ja siksikin ruokin ihan mielelläni. Joskus ehdotan että leivotaan yhdessä ja annan lapsen kaverille sitten puolet mukaan kotiin vietäväksi.
Tämä on kiva systeemi. Itselläni on pari kertaa ollut tilanne että tiesin että lapsen kaveri oli hieman huterassa tilanteessa kotonaan, ei mitenkään vaarallisesti heitteillä mutta kuitenkin, ja tosi mielelläni olin siinä tilanteessa se tasainen normaali ja kylässä sai olla usein.
Meillä kanssa kun olin lapsi niin meille aina halusi kaikki kaverit tulla ja esiteini-ikäisenä yhdellä kaverilla alkoi mennä vähän lujaa ja kotona ei katottu oikein perään. Hädän tullessa soitti kaikista kavereista juuri minulle aatonaattona myöhään jouluna että voiko tulla yöksi. Äiti lähti heti hakemaan kun tiedettiin että sen verta iso kynnys kysyä joten jos sen ylittää niin on todella tarve päästä johonkin turvalliseen paikkaan. Äiti on muutenkin lapsirakas ja halusi aina tarjota lapsille sitä ulkopuolista aikuisen turvaa, meille oli aina kaikki tervetulleita.
On aivan eri asia silloin antaa lapsen kavereille ruokaa kun vanhemmat ovat kotona verrattuna siihen että lapset omin päin naahivat kaapeilla.
Kun meidän pojat olivat alakoulussa, niin molemmat kun pelmahtivat meille mukanaan 3-5 kaveria ja kaapista hävisi yhdessä päivässä 20-30 € tavaraa, niin ei meidän talous sellaista kestänyt. Ei ne mitään tölkkipapuja syöneet, vaan pistaasipähkinät, mehukeitot, jäätelöt, keksit, tuoremehut, kaakaot jne.
Kyllä ruoka vieraat piti vasn kieltää. Asuimme lähimpänä koulua ja kaikki lappasivat meille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on joka päivä lapsilla kavereita, isokin lauma välillä. En mitenkään voi tarjota päivittäin kaikille ruokaa, muuten saisin viettää kaiken aikani keittiössä ja ruokaa pitäisi tehdä valtavia määriä (esim. yhden jauhelihapaketin sijaan ostaa joka kerta 2, jne. Käytän luomua, jauheliha maksaa yli 5e 400g, laskepa siitä...)
Mielestäni ei tarvitse ruokkia toisten lapsia, vaan lasten on hyvä syödä kotona perheen kesken, tärkeä tilanne perheellekin. Vaihtuu samalla kuulumiset. Hyvin myös katkaisee lasten vierailuaikoja, etteivät ole iltaan asti kylässä.
Juuri noin. Panimme täysin stopin lasten kavereitten syömiselle. Ruokaa ei tahtonut jäädä omalle porukalle eikä evääksi töihin niinkuin oli suunniteltu. Vähän tylyä kyllä mutta ei kukaan voi ruokkia jatkuvasti useaa perheeseen kuulumatonta lasta. Ja joo joo vihannekset on halpoja mutta me emme ole sosiaalitoimisto
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllä mäkin oon välillä pyytänyt lasten kavereita pöytään mutta ärsyttää varsinkin tytöt kun nirppaillaan ja arvostellaan tarjottavia ruokia.
Minua ärsytti jo lapsena kuinka kaverini nyrpisteli ja arvosteli perheemme ruokia. Itsellä ei käynyt koskaan mielessäkään valittaa mistään, olin vain kiitollinen kun minullekin tarjottiin ruokaa.
Niinpä. Meilläkin on ollut ruokapöydässä lapsia jotka ovat sanoneet että minä en voi syödä tuota, minä olen kasvissyöjä, en tykkää tuosta jne ja siis ei oltu annettu kutsua ennakolta tulla meille syömään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tarjotaan aina kotona myös lapsen kaverille ruokaa. Jos tulevat koulun jälkeen niin aina on tarjolla ruokaa ja saavat siis syödä jos haluavat. Ikävää on se kun tyttöni menee kylään niin siellä ei tarjota melkein MITÄÄN. Ehkä yksi pala leipää tai pelkkä kaakao. Ihan uskomatonta. Ei ole enää semmoista kuin ennen vanhaa. Ja emme ole mitään rikkaita eli ei ole siitä kyse. Surullista nähdä kuinka nykyään ei tarjota muille lapsille ruokaa kotonaan.
Toisaalta, ehkä ne, jotka eivät tarjoa mitään, toivoisivat ettet sinäkään ruokkisi heidän lastaan.
Ei ole kauhean kivaa tehdä ruokaa ja sitten lapsi/lapset ilmoittavat syöneensä jo, joten ei muuta kun roskiin. Samoin jää väliin erittäin tärkeä perheen yhteinen kohtaamisaika, jolloin voidaan keskustella kaikki akuutit asiat luontevasti.
Toiseksi, on ihan hyvä, että vanhemmat pystyvät syömistä seuraamaan. Syömishäiriöiden salaaminen on helppoa, jos jättää koulussa syömättä ja sitten vielä väittää syöneensä kaverin luona. Kun lapset syövät kotona, silloin tietää, että he syövät ainakin yhden kunnollisen ,ravitsevan aterian päivässä. Kaverin luona voi olla toki jopa hauskemmat syötävät, mutta ei todellakaan välttämättä ravintopitoisimmat.
Oletkos koskaan ajatellut näitä asioita?
No mitä helvettiä? Jos tilanne tuo niin varmaan vanhemmat sitten ilmoittavat erikseen että minun lapselleni muuten ei tarjota ruokaa kun on kylässä. Eipä ole tullu vielä yhtäkään viestiä/ilmoitusta asiasta. Eli ruuat taitaa kyllä ihan hyvin kelvata. Minä en mikään ennustaja ole joka alkaa miettimään noin pitkälle asioita jos tarjoan kohteliaana myös kaverille ruokaa kun tyttäreni syö. Ei ole minun hommani se. Yksinkertainen asia joko tarjotaan ruokaa tai sitten ei. Minä en siinä ala miettimään kaverin perheen ruokatottumuksia vai onko syömishäiriö taustalla vai lentääkö heidän ruuat kotona turhaan roskiin. Olisi kiva jos siitä ilmoitettaisiin niin ei meidänkään ruokaa turhaa menisi siihen jos asia oikeasti näin. Suomalainen kulttuuri eroaa kyllä hyvin paljon näissä asioissa esimerkiksi lämpimän maiden kulttuureihin. Täällä itsekkyys paistaa sekä minä minä asenne ja vain minun perheeni. Ei kukaan muu.
Veikkaan, että pari asiaa korreloi vahvasti.
Se, että ei anneta ruokaa vieraille lapsille sekä erillistalous parisuhteessa. Eli nämä samat ihmiset jotka jakavat menoja 61/39 suhteessa ovat myös hyvin tarkkoja kaikessa muussa.
Ja arvelisin maantieteellisen sijainnin vaikuttavan myös tähän lasten ruokkimiseen. Itä ja länsi ovat erilaisia.
Meillä on yhteistalous, lapsiperhe ja kavereiden lapset syövät täällä silloin kun muutkin aterioivat. Joku on meilläkin yrittänyt mennä omin päin jääkaapille tms., mutta tämän olemme kieltäneet. Se ei ole niinkään raha-asia, vaan käytösjuttu. Jossain päin maailmaa sanotaan, että lasta kasvattaa koko kylä. Meidän pienessä helsinkiläislähiössämme asia on juuri näin,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävä oli aika hankala lapsena. Aina narisi ja nirisi.
Vanhemmat keksivät pyytää naapuruston lapsia kylään ja ystäväni oppi miten toimia ryhmässä. Vanhemmat ”ostivat” seuraa.Ennen teini-ikää ystäväni oppi teoilla on seuraukset ja muuttui mukavammaksi ihmiseksi.
Tutustuin ystävääni meidän ollessa alle 25 vuotiaita.
Ystäväni häissä ystäväni äidin luona oli suurin kuhina. Kun äiti täytti 60 v, kukkakauppias ehdotti lahjakorttien ostamista, kukkia on tulossa liikaa jo. Äidillä on vakiokauppa, jonka kaiki tiesi.
Tämä sekava tarina taisi tulla väärään ketjuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sovittu lasten kavereiden vanhempien ja lasten kanssa, että lähellä asuvat syövät kotonaan ja sillä siisti. Joskus voi tulla meille syömään ja lapseni voi syödä kaverillaan, mutta se on lähinnä poikkeus, eikä tapahdu usein. Koulussa on ruokaa ja siellä saa vetää näkkäriä niin paljon kuin napaan mahtuu, joten sillä pitää pärjätä ne muutama tunti mitä yhdessä ovat tai sitten pitää mennä kotiin. Meidän lähellä ei ole köyhiä perheitä edes, joten kenenkään köyhäinapuna ei tarvitse olla.
Meillä menee noin 1000 euroa kuukaudessa ruokaan, laskin sen muutama viikko sitten kauppojen laskureilla, ja se riittää hyvin meille, vieraita en viitsi niin kestitä enää. Jos joku ei asiasta tykkää, niin ihan sama, en ole muista vastuussa.
Minkäkokoinen perhe teillä on jos tonni menee ruokaan /kk?
Ihan nelihenkisellä perheellä menee helposti tonni + ulkona syömiset. Jossei syödä pelkkää metripitsaa ja sikanautaa.
Minulla on yhden hengen talous, mutta 5 hengen kulut (ilman ylimääräisiä lapsia ) seuraan hyvin tarkasti kulutustani ja puhtaasti ruokaan kuluu kuukaudessa 600-700€. Erottelen kauppakuiteista omaan sarakkeeseen kodin puhtauteen, hygieeniaan ym liittyvät kulut. Ruuan edullisuus perustuu suunnitelmallisuuteen ja siihen, että ruoka valmistetaan itse.
Sää ny vallan erinomainen tirehtööri olet. Enpä viittis mainostaa, että yksineläjällä on viiden hengen kulut. Kiristääkö pipo kovastikin?
Minulla on sama tilanne. Pipo ei kiristä. Pääni on selvä ja ajatukseni kirkas. Ilahduin, kun löytyi toinen samanlainen, koska joskus olen jopa kauhistellut rahan menoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos epäilee ettei lapsi saa kotonaan syystä tai toisesta ruokaa, se on kyllä lasun paikka eikä syy lykätä lautanen joka päivä nokan alle tälle muksulle. Ei kulkukissaakaan auteta ryhtymällä ruokkimaan sitä ulos.
Meillä kävi yksi lapsen kaveri omatoimisesti jääkaapilla ja pakastimella. Avasi korkkaamattomat limpsapullot ja joi suoraa pullosta, kaivoi pakastimesta jäätelöä ja otti karkkia ja keksejä. Herkut oli varattu muuhun tilanteeseen. Ei edes kysynyt lapseltamme lupaa. Hiippaili kaapille kun meidän oma lapsi meni vessaan. Saattoi kipasta kaapille vaikka me vanhemmat olimme kotona.
Olisi saanut syömistä jos olisi pyytänyt. Ei tokikaan limsaa, keksejä tai karkkeja, mutta leipää ja vettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sovittu lasten kavereiden vanhempien ja lasten kanssa, että lähellä asuvat syövät kotonaan ja sillä siisti. Joskus voi tulla meille syömään ja lapseni voi syödä kaverillaan, mutta se on lähinnä poikkeus, eikä tapahdu usein. Koulussa on ruokaa ja siellä saa vetää näkkäriä niin paljon kuin napaan mahtuu, joten sillä pitää pärjätä ne muutama tunti mitä yhdessä ovat tai sitten pitää mennä kotiin. Meidän lähellä ei ole köyhiä perheitä edes, joten kenenkään köyhäinapuna ei tarvitse olla.
Meillä menee noin 1000 euroa kuukaudessa ruokaan, laskin sen muutama viikko sitten kauppojen laskureilla, ja se riittää hyvin meille, vieraita en viitsi niin kestitä enää. Jos joku ei asiasta tykkää, niin ihan sama, en ole muista vastuussa.
Minkäkokoinen perhe teillä on jos tonni menee ruokaan /kk?
Ihan nelihenkisellä perheellä menee helposti tonni + ulkona syömiset. Jossei syödä pelkkää metripitsaa ja sikanautaa.
Minulla on yhden hengen talous, mutta 5 hengen kulut (ilman ylimääräisiä lapsia ) seuraan hyvin tarkasti kulutustani ja puhtaasti ruokaan kuluu kuukaudessa 600-700€. Erottelen kauppakuiteista omaan sarakkeeseen kodin puhtauteen, hygieeniaan ym liittyvät kulut. Ruuan edullisuus perustuu suunnitelmallisuuteen ja siihen, että ruoka valmistetaan itse.
Sää ny vallan erinomainen tirehtööri olet. Enpä viittis mainostaa, että yksineläjällä on viiden hengen kulut. Kiristääkö pipo kovastikin?
En käytä pipoa, mutta arvatenkin se alkaisi kyllä kiristämään heti kun tapaisin sinunlaisesi talousneron. Mikä kommentissani jäi kiertämään aivosolussasi?
Ei me tietenkään voida ymmärtää ollenkaan toisiamme. Sulla on yksin viiden hlön kulut; meitä on taloudessa kuusi neljän hengen menoilla. Sulla on aikaa erotella kauppakuiteista omia sarakkeita, mulla ei; käyn töissä ja huolehdin miehen (hänkin käy töissä) kanssa perheestämme. Ja jos mulla on "omaa aikaa", käytän sen satavarmasti muuhun kuin kauppakuittien pläräämiseen. Siitä ollaan samaa mieltä, että ainakin isolle porukalle kannattaa tehdä sapuska itse.
Jopa sinä pillastuit! Ja aivan suotta. OIkeasti se kauppakuittihomma ei vie paljon aikaa, kun tavaksi ottaa.
Kauheasti siellä ei kuitenkaan muita kuluja ole, joten yleensä pelkkää ruokaa.
Turha hermostua ja luveta luettelemaan, mitä tekee, kun kuitenkin ihan normalia elämää.
Meillä oli väkivaltainen koti, enkä uskaltanut mennä sinne koulun jälkeen, vaan yritin aina päästä kaverille, jotta saisin syödäkseni (toinen vaihtoehto oli kirjasto). Muistan edelleen suurella rakkaudella yhtä perhettä, jossa oli aina ruokaa ja aina sai syödä niin paljon kuin jaksoi ja lisääkin tuputettiin. Ei ole pakko ruokkia toisten muksuja, mutta on ihanaa, että jotkut ruokkii, eikä koskaan tiedä, kuka lapsi on oikeasti sen tarpeessa (meilläkin oli kulissit pystyssä). Kiitos ap:lle aloituksesta!
Eipa minua kukaan ruokkinut. Leipaa ja kaakao korkeintaan. En edes odottanut mitaan ruokaa.
En muista syotinko itse kavereita ollenkan taisivat harvemmin edes kylailla.
Teinin kaverit tykkää tulla meille syömään, mutta en suostu pitämään ravintolaa. Saavat syödä, jos osallistuvat ruuanlaittoon ja keittiön siivoukseen suht säännöllisesti. Oppivat samalla kokkaamaan ja sen, ettei ruoka vain mystisesti putkahda pöytään.
Itse sain lapsena ja nuorena usein kaverilla ruoan. Se oli hyväksi, koska kotona ei välttämättä ollut ruokaa. Meillä ei kotona oleva äiti saanut tehtyä ruokaa kuin ehkä kerran-kaksi viikossa, muuten syötiin leipää vaan. Ei tietysti ollut hirveästi rahaakaan, kun vain isä kävi töissä. Mutta että ei edes puuroa ja mehukeittoa saanut aikaan...
Samalla ruokahetki kaverilla oli mukava sosiaalinen oppi, jossa sain tuntea olevani arvostettu.
Peukut kaikille jotka ruokkii toistenkin mukulat. Itsekin perheellisenä sitten tarjosin lasten kavereille ruoat aina kun oli tilaisuus. Eikä me todella mitään rikkaita oltu, mutta katsoin että saamani hyvä on laitettava kiertämään.
Kaverit odottaa lapsen huoneessa ruokailun ajan, elleivät sitten lähde kotiin. Poikkeuksena vanhempien kesken sovitut vierailut ja perhetuttujen lapset, jotka ruokitaan siinä missä omatkin. Voileipää yms. voidaan tarjota.
Jos omalle lapselle tarjotaan ruokaa kaverin luona, hän soittaa ja kysyy syökö siellä vai tuleeko kotiin syömään. Helppoa ja selkeää.
Inhottava kommentti. Ei kukaan teille halua tullakaan.