Lue keskustelun säännöt.
Sinä, jonka lapsen kaveri syö usein teillä
Oletko tullut ajatelleeksi, että lapsi voi nähdä nälkää kotona? Vaikka lapsen vanhemmat eivät olisi edes köyhiä, voi olla elämänhallinnassakin puutteita niin, etteivät laita ruokaa. Ainakaan yhtä hyvää ja ravitsevaa kuin teillä. Hyvä antaa vähästäänkin.
Kommentit (351)
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole tullut ajatelleeksi, mutta minusta on muutenkin hyvien tapojen mukaista tarjota vieraille ruokaa, jos heitä ruoka-aikaan nurkissa pyörii.
Toki ihan ok, jos ei halua muiden lapsia ruokkia, mutta miksi niitä lasten kavereita saa sitten tulla sellaiseen aikaan kylään? Se nyt on ihan vain törkeää, että antaa lapselleen luvan kutsua kavereita kylään mutta ei sitten tarjoa ruokaa kun perhe itse syö.
No kun ne lapsivieraat eivät aina lähde omaan kotiinsa, kun kyläpaikassa alkaa lautaset kilistä ja ruoka tuoksua. Joillakin lapsosilla ei ole minkäänlaisia kotiintuloaikoja tai ohjeita, että ”Lähdepä tulemaan sieltä Vilmalta sit kotiappäin, kun ne alkaa syödä.”
Meilläkin tyttären kaveri voisi vaikka asua koulun jälkeen illat kaiket, eikä äitinsä kyllä vahingossakaan kysele perään. Onhan se vähän kiusallista alkaa sanella, että voitko häipyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun ruoka on valmis, niin kaikki talossa olevat kutsutaan syömään. Omat ja vieraat, lapset ja aikuiset.
Näin on meilläkin aina toimittu jo ainakin 3 sukupolven ajan.
No meillä on tapana paistaa 4 pihviä, jos syöjiä on neljä. Ei ole sitä viidettä pihviä kaverille. Vältämme hävikkiä ja laitamme ruokaa sen verran kun perhe kerralla syö. Sori vaan, mutta emme varaudu mahdollisten kaverisyöntein varalle., Ihmettelen kyllä suuresti, jos lapset eivät ole ruoka-aikana omassa kotonaan. Kasvatus hoi! Rajat lapsille.
Just näin. Ja välillä en edes laita joka ilta ruokaa, vaan lämmittelen eiliseltä jääneet ruuat. Siitä ei välttämättä ole antaa vieraalle, kun olen arvioinut, että satsista tulee vielä tän illan ruuat meidän porukalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän pihapiirissä lapset juoksevat taloista läpi ja se joka saa pysäytettyä letkan, varmistaa että jokainen on syönyt ja juonut. Varsinkin juonut.
Mun lapsuudessa oli tällaista!
Meillä myös naapuruston lapset saa tulla meille aina syömään ja juomaan. Sitten kun omat lapset ovat naapureiden luona, niin saavat myös siellä syötävää sekä juotavaa. Ei ne lapset niin paljoa syö, että siihen talous kaatuisi. Oppivat myös syömään erilaisia ruokia, kun syövät muidenkin kokkauksia :)
Näin ne kasvatustavat ovat erilaisia. Meillä taas lasten pitää tulla kotiin syömään, kun on ruoka-aika arkisin klo 18, viikonloppuisin klo 12 ja klo 18. Silloin olen kokannut lämpimän ruuan valmiiksi ja kokoonnumme syömään.
Oletin, että kaikkien lasten kodeissa on ruoka-ajat? Milloin teillä sitten syödään koko perhe?
Eri asia tietty välipalat, kyllä meillä niitä tarjotaan, jos kaveri sattuu olemaan meillä. Mutta oletan kyllä, että kotiin kaikki menee, kun on ruoka-aika.
Sama!
niin että olisi vain oma perhe ja vaihdettaisiin kuulumiset jne. Arvostan perheaikaa, joten mielestäni syöminen vain oman perheen kesken on todella tärkeä osa arkea.
"Ilmeisesti näissä perheissä, jossa ruokitaan koko naapurusto, ei rauhoiteta tilannetta koskaan...."
Miten niin 'ilmeisesti' ?
Rauhoitetaan ja rauhoitutaan kyllä. Ainakin meillä. Ei niitä kavereita joka päivä ole.
Ja joissain erityistapauksissa kutsutaan oma perhe syömään ja sanotaan, että esim. huomenna on perheen päivällinen eli huomenna ei kavereita siihen aikaan. Eli etukäteen siitä ilmoitetaan omille lapsille.
Tavallisina päivinä saa kaverit syödä ja aina silloin, kun ovat kotonamme ruoka-aikaan. He ovat kotonamme eli sitä kautta läheisiä ihmisiä ja ystäviä kohdellaan ystävällisesti.
Kotiini tulleita vieraita kohdellaan ystävällisesti.
Sitten improvisoidaan jotain helppoa ja halpaa jos ei muuten ole tarjota nälkäiselle mitään. Nälkäiselle kelpaa kyllä helppo ja halpakin. Vaikka sitä nuudelia tai voileipää. Banaania, pyttipannua jne.
Lasten kavereihin tutustumalla ja juttelemalla yhdessä saa paljon tietoa siitäkin, miten omallakin lapsella menee. On hyvä tuntea niitä kavereitakin. Tiedät mitä ne tekee.
Jos olet mukava vanhempi, niin todennäköisemmin lapsen kaverit uskaltavat kertoa sinulle jos on jotain kerrottavaa.
Jos on vaikka kiusaamista tai joku ongelma tai huoli.
Jos olet tiukkis ja epäkohtelias ja sysäät aina kaverin ulos ruoka-aikaan, vaikka lapsilla olisi vielä omat jutut kesken, etkä tarjoa edes välipalaa, etkä kysy ikinä kuulumisia, niin ei ne varmasti uskalla sinuun ottaa yhteyttä tarvittaessakaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä tarjotaan aina kotona myös lapsen kaverille ruokaa. Jos tulevat koulun jälkeen niin aina on tarjolla ruokaa ja saavat siis syödä jos haluavat. Ikävää on se kun tyttöni menee kylään niin siellä ei tarjota melkein MITÄÄN. Ehkä yksi pala leipää tai pelkkä kaakao. Ihan uskomatonta. Ei ole enää semmoista kuin ennen vanhaa. Ja emme ole mitään rikkaita eli ei ole siitä kyse. Surullista nähdä kuinka nykyään ei tarjota muille lapsille ruokaa kotonaan.
Kaikilla tämä ei ole välttämättä käytöstavoista tai pihiydestä kiinni... Meillä esim. mies ei älyä tarjota ruokaa omillekaan lapsille säännöllisesti tai tavanomaisina ruoka-aikoina. Itse kun vetää isommat ateriat tyyliin kahdesti päivässä, niin ei tajua että vaikkei itsellä ole nälkä, niin toisilla saattaa olla. Hassusti kyllä tsemppaa juuri silloin kun on lasten kavereita kylässä, vieraskorea kun on.
Vierailija kirjoitti:
änkyrä7677 kirjoitti:
Oli rahaa naftisti lapsen ruokaan ja omaani sen verran etten näänny. Siihen kun tulee jokapäiväinen ylimääräinen suu, niin tiukkaa tekee.
eniten ärsyttää että vieraan vanhempien kanssa on sovittu että koulun ja ruuan jälkeen voi mennä kyläileen. tämä kuitenkin unohtuu jo päivä sen jälkeen kun sovittu. nytkin olen vuoroviikoin todellisella laihiksella että lapsele riittäisi uokaa kun on mun vuorolla.
Mihin ne rahat menee jos lapsilisästä tai päivärahan tms. lapsikorotuksesta ei jää ruokaan tarpeeksi? Prioriteetit uusiksi niin että ei tarvitse nipistää ruoasta.
Vuokraan, sähköön, puhelimeen, nettiin, lääkkeisiin, pesuaineisiin, hygieniatarvikkeisiin, matkakortteihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun ruoka on valmis, niin kaikki talossa olevat kutsutaan syömään. Omat ja vieraat, lapset ja aikuiset.
Näin on meilläkin aina toimittu jo ainakin 3 sukupolven ajan.
No meillä on tapana paistaa 4 pihviä, jos syöjiä on neljä. Ei ole sitä viidettä pihviä kaverille. Vältämme hävikkiä ja laitamme ruokaa sen verran kun perhe kerralla syö. Sori vaan, mutta emme varaudu mahdollisten kaverisyöntein varalle., Ihmettelen kyllä suuresti, jos lapset eivät ole ruoka-aikana omassa kotonaan. Kasvatus hoi! Rajat lapsille.
Just näin. Ja välillä en edes laita joka ilta ruokaa, vaan lämmittelen eiliseltä jääneet ruuat. Siitä ei välttämättä ole antaa vieraalle, kun olen arvioinut, että satsista tulee vielä tän illan ruuat meidän porukalle.
Vierasvara kaappiin?
Meillä on yksi lapsen kaveri, joka ei saa kotona tarpeeksi ruokaa, vanhemmat on nyt koronan myötä ollut lomautettuna ja perheen isä työttömänä. Minua ei haittaa yhtään, että tämä lapsi syö meillä. Eilen oli lounas aikaan kylässä ja sanoi, että on niin ihanaa saada lämmintä ruokaa. Melkein tuli itku. Olen pyrkinyt aina tarjoamaan jotain tälle kaverille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun ruoka on valmis, niin kaikki talossa olevat kutsutaan syömään. Omat ja vieraat, lapset ja aikuiset.
Näin on meilläkin aina toimittu jo ainakin 3 sukupolven ajan.
No meillä on tapana paistaa 4 pihviä, jos syöjiä on neljä. Ei ole sitä viidettä pihviä kaverille. Vältämme hävikkiä ja laitamme ruokaa sen verran kun perhe kerralla syö. Sori vaan, mutta emme varaudu mahdollisten kaverisyöntein varalle., Ihmettelen kyllä suuresti, jos lapset eivät ole ruoka-aikana omassa kotonaan. Kasvatus hoi! Rajat lapsille.
Just näin. Ja välillä en edes laita joka ilta ruokaa, vaan lämmittelen eiliseltä jääneet ruuat. Siitä ei välttämättä ole antaa vieraalle, kun olen arvioinut, että satsista tulee vielä tän illan ruuat meidän porukalle.
Vierasvara kaappiin?
No mikäs sellainen olisi? Hernekeittopurkkeja 6 kpl?
Joista vieras sanoisi ”yök, en syö, eiks teillä oo pizzaa tai jotain muuta?”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole tullut ajatelleeksi, mutta minusta on muutenkin hyvien tapojen mukaista tarjota vieraille ruokaa, jos heitä ruoka-aikaan nurkissa pyörii.
Toki ihan ok, jos ei halua muiden lapsia ruokkia, mutta te]
No kun ne lapsivieraat eivät aina lähde omaan kotiinsa, kun kyläpaikassa alkaa lautaset kilistä ja ruoka tuoksua. Joillakin lapsosilla ei ole minkäänlaisia kotiintuloaikoja tai ohjeita, että ”Lähdepä tulemaan sieltä Vilmalta sit kotiappäin, kun ne alkaa syödä.”
Meilläkin tyttären kaveri voisi vaikka asua koulun jälkeen illat kaiket, eikä äitinsä kyllä vahingossakaan kysele perään. Onhan se vähän kiusallista alkaa sanella, että voitko häipyä.
Sinä olet kotisi aikuinen ja ilmoitat lapsen kavereille, että kohta meiltä pitää lähteä kotiin. Ilmoitat sen tietysti vähän etukäteen.
Eli vaikka näin:
"Moi lapset! Puolen tunnin päästä meiltä pitää kaverien lähteä kotiin, kun meillä on perhe-asioita sitten. Olkaa rauhassa sen aikaa, mutta sen ajan kuluttua pitää lähteä."Olen samaa mieltä aiemman kommentoijan kanssa, tästä: ".....miksi niitä lasten kavereita saa sitten tulla sellaiseen aikaan kylään? Se nyt on ihan vain törkeää, että antaa lapselleen luvan kutsua kavereita kylään mutta ei sitten tarjoa ruokaa kun perhe itse syö."
Joskus voi olla joku syy, että kaveri saa olla meillä ja odottaa lastani lapseni huoneessa sen ajan, kun lapseni käy syömässä, mutta ei voi tulla kanssamme pöytään. Jos meillä on joku perheen sisäinen tärkeämpi keskustelu vaikka, muttei kuitenkaan niin tärkeä, että pitäisi kaveri lähettää pois. Tai ruoka on oikeasti lopussa. Tai määrä laskettu tarkkaan, esim. vain kolme täytettyä munakoisoa, jokaiselle yksi. Jos siis lapset jatkavat yhdessäoloa ruoan jälkeen tai menevät yhdessä jonnekin. Kaverille voi sanoa, että tänään ei voi tulla syömään meidän kanssa, mutta onko sinulla nälkä jos haluat pari voileipää? Jos, niin hänelle voi viedä pari voileipää huoneeseen syötäväksi.
Yleensä siis kutsutaan totta kai kaikki pöytään.
Paikallaolijoille tarjotaan, kun kerran ovat vierainanne. Sen voi tehdä iloitenkin. Oikeesti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
yhden lapseni kaveri ahnehtii suurimman osan tarjottavista. Jos vaikka olen tehnyt ruokaa kuudelle ruokailijalle ja pöydässä on vaikka jälkiruokana 6 leivosta, niin tämä kaveri ensinnäkin ottaa ensimmäisenä tarjottavat ruoat ja onkii kauhalla suurimman osan ruoan lihapaloista sekä kasaa lautaselleen suurimman osan juustosiivuista, mutta ottaa sitten vähintään 2 leivospalaa itselleen. ihan kuin hänen kotonaan ei olisi opetettu edes perusteita ruokailuetiketistä. : katsot minkä verran on ruokailijoita ja otat annoksesi sen mukaan...Jos on 6 leivospalaa, otat sitten sen yhden leivospalan. Jos on jälkiruokana piirakkaa, otat sitten sillä lailla, että muillekin jää vähintään samankokoinen pala minkä itsekin otat. Pitäisi olla itsestäänselvää.
Olen ottanutkin nyt tavaksi annostella itse ruoat lautasille silloin kun tuo ahne lapsi on paikalla että varmasti kaikki saavat riittävästi.
Olen törmännyt vähän vastaavaan. Meillä koulun jälkeen vieraana ollut (ja välipalaa saanut) tuli pokkana kurkkimaan, mitä ruokaa laitan ja totesi, ettei ole hänen lempiruokaansa :-0 Katseli sitten omin luvin jääkaappiin ja päätään raapien tuumiskeli, että mitähän mä sit söisin?
Järkytti hieman, sillä minut (ja lapsenikin) on kasvatettu aivan eri tavalla!
Tuo kaveri ei kyllä onneksi kauaa kuulunut kaveripiiriin.
Vierailija kirjoitti:
Kun syötte esim. ahvenfileitä, pihviä ym. niin ostatteko tosiaan useita ylimääräisiä, jos sattuu tulemaan joku lasten kaveri? Vai keitätte silloin makaronia kaverille ja jatkatte kananmunasiivuilla, kuten eräs sankari ketjun alusta? Ja miten ihmisten kaupunkikoteihin mahtuu yhtäkkiä oma iso perhe + 6 teiniä pöydän ääreen. Meillä on niin pieni keittiö, että kaksi lisätuolia on maksimimäärä. Eikä ole mitään kellaria, johon ostaa 20 kg perunasäkkejä kuten täällä neuvotaan.
Mä en usko juttuihin. En tunne ketään, joka näin tekee, vaan lapset ohjataan kotiin syömään arkena, noin pääsääntöisesti. En ole myöskään ikinä tällaisten kavereiden luona vieraillut, joissa on jatkuva buffetti kaverilaumalle. Joskus syötiin kaverilla, mutta harvoin, pidemmät sovitut kylät eri asia.
Facesta luin, että mammapalstan marttyyriäidit jättää itse syömättä, ja antaa oman annoksen lapsen kaverille. Kuinka moni isä tekee näin? En mä haluis edes syödä kaverin äidin ruokia, kauheeta jos niin on joskus käynyt kun on pakko uhrata itsensä vieraidenkin lasten eteen. Melko pimeä ajatusmalli, mutta ei, muut naiset vaan hurraa että näin sitä pitää, ole nälässäkin muiden eteen.
Joo, en häkelly enkä ala tiukaksi vaan improvisoin.
Jaan ruokaa osiin tai teen lisäksi jonkun salaatin tai tarjoan voileipiä reiluilla täytteillä tai paistan eilisiä perunoita ja ketsuppia päälle. Riippuu ihan tilanteesta.
Kunhan ei tarvi nälässä olla jos aikovat kuitenkin olla vielä yhdessä lapseni kanssa eikä ole pian menossa kotiin syömään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yhden lapseni kaveri ahnehtii suurimman osan tarjottavista. Jos vaikka olen tehnyt ruokaa kuudelle ruokailijalle ja pöydässä on vaikka jälkiruokana 6 leivosta, niin tämä kaveri ensinnäkin ottaa ensimmäisenä tarjottavat ruoat ja onkii kauhalla suurimman osan ruoan lihapaloista sekä kasaa lautaselleen suurimman osan juustosiivuista, mutta ottaa sitten vähintään 2 leivospalaa itselleen. ihan kuin hänen kotonaan ei olisi opetettu edes perusteita ruokailuetiketistä. : katsot minkä verran on ruokailijoita ja otat annoksesi sen mukaan...Jos on 6 leivospalaa, otat sitten sen yhden leivospalan. Jos on jälkiruokana piirakkaa, otat sitten sillä lailla, että muillekin jää vähintään samankokoinen pala minkä itsekin otat. Pitäisi olla itsestäänselvää.
Olen ottanutkin nyt tavaksi annostella itse ruoat lautasille silloin kun tuo ahne lapsi on paikalla että varmasti kaikki saavat riittävästi.
Olen törmännyt vähän vastaavaan. Meillä koulun jälkeen vieraana ollut (ja välipalaa saanut) tuli pokkana kurkkimaan, mitä ruokaa laitan ja totesi, ettei ole hänen lempiruokaansa :-0 Katseli sitten omin luvin jääkaappiin ja päätään raapien tuumiskeli, että mitähän mä sit söisin?
Järkytti hieman, sillä minut (ja lapsenikin) on kasvatettu aivan eri tavalla!
Tuo kaveri ei kyllä onneksi kauaa kuulunut kaveripiiriin.
Meillä tarjotaan muillekin.
En silti tuollaista hyväksyisi vaan sanoisin, että noin ei voi tehdä meillä. Sanoisin, että meillä pitää kertoa, jos on nälkä ja haluaisi jotain välipalaa, niin minä katson mitä voisin antaa tai katson lapseni kanssa mitä lapseni voisi laittaa teille ja lapsi tietää jos on jotain mitä ei saa nyt syödä pois kaapista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun ruoka on valmis, niin kaikki talossa olevat kutsutaan syömään. Omat ja vieraat, lapset ja aikuiset.
Näin on meilläkin aina toimittu jo ainakin 3 sukupolven ajan.
No meillä on tapana paistaa 4 pihviä, jos syöjiä on neljä. Ei ole sitä viidettä pihviä kaverille. Vältämme hävikkiä ja laitamme ruokaa sen verran kun perhe kerralla syö. Sori vaan, mutta emme varaudu mahdollisten kaverisyöntein varalle., Ihmettelen kyllä suuresti, jos lapset eivät ole ruoka-aikana omassa kotonaan. Kasvatus hoi! Rajat lapsille.
Just näin. Ja välillä en edes laita joka ilta ruokaa, vaan lämmittelen eiliseltä jääneet ruuat. Siitä ei välttämättä ole antaa vieraalle, kun olen arvioinut, että satsista tulee vielä tän illan ruuat meidän porukalle.
Vierasvara kaappiin?
No mikäs sellainen olisi? Hernekeittopurkkeja 6 kpl?
Joista vieras sanoisi ”yök, en syö, eiks teillä oo pizzaa tai jotain muuta?”
Jos ei halua, niin ei tietenkään tarvi syödä. Silloin ei varmaan edes ole kova nälkä. Vaihtoehtoja ei usein ole, joskus on ja silloin saa valita. Tai jos on allergiaa, niin voin katsoa olisiko jotain mitä voi syödä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli pojan kaveri käymässä koulun jälkeen. Tein riisipuuroa ja tarjosin tälle kaverille myös. Hän kehui, ettei ole koskaan syönyt niin hyvää ruokaa 😄 Se oli jotenkin niin mieltälämmittävä kommentti, jäänyt ikuisesti mieleen 😊
:D Aina ei vaan ole kaapissa riisipuurotarpeita, punaista maitoa ja riisipuuroriisiä. Keittelyynkin menee se tunti. Ei siis mitään pikavälipalaa ole tuo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun ruoka on valmis, niin kaikki talossa olevat kutsutaan syömään. Omat ja vieraat, lapset ja aikuiset.
Näin on meilläkin aina toimittu jo ainakin 3 sukupolven ajan.
No meillä on tapana paistaa 4 pihviä, jos syöjiä on neljä. Ei ole sitä viidettä pihviä kaverille. Vältämme hävikkiä ja laitamme ruokaa sen verran kun perhe kerralla syö. Sori vaan, mutta emme varaudu mahdollisten kaverisyöntein varalle., Ihmettelen kyllä suuresti, jos lapset eivät ole ruoka-aikana omassa kotonaan. Kasvatus hoi! Rajat lapsille.
Just näin. Ja välillä en edes laita joka ilta ruokaa, vaan lämmittelen eiliseltä jääneet ruuat. Siitä ei välttämättä ole antaa vieraalle, kun olen arvioinut, että satsista tulee vielä tän illan ruuat meidän porukalle.
Vierasvara kaappiin?
Joskus voi olla tilanne, että ne vierasvaratkin on syöty.
Välipalan (leipää, kasviksia, hedelmiä, puuroa, smoothieta tai lettuja) teen lapsen kavereille, kun tulevat usein koulusta suoraan meille, mutta lähetän ruoka-ajaksi kotiin. Tämä on johtanut siihen, että tulevat aina meille, koska muualla ei välipalaa saa. Ei siinä mitään ruokaa mielelläni, mutta se kiitoksen sana olisi joskus kiva kuulla vanhemmilta, mutta eipä ole kuulunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yhden lapseni kaveri ahnehtii suurimman osan tarjottavista. Jos vaikka olen tehnyt ruokaa kuudelle ruokailijalle ja pöydässä on vaikka jälkiruokana 6 leivosta, niin tämä kaveri ensinnäkin ottaa ensimmäisenä tarjottavat ruoat ja onkii kauhalla suurimman osan ruoan lihapaloista sekä kasaa lautaselleen suurimman osan juustosiivuista, mutta ottaa sitten vähintään 2 leivospalaa itselleen. ihan kuin hänen kotonaan ei olisi opetettu edes perusteita ruokailuetiketistä. : katsot minkä verran on ruokailijoita ja otat annoksesi sen mukaan...Jos on 6 leivospalaa, otat sitten sen yhden leivospalan. Jos on jälkiruokana piirakkaa, otat sitten sillä lailla, että muillekin jää vähintään samankokoinen pala minkä itsekin otat. Pitäisi olla itsestäänselvää.
Olen ottanutkin nyt tavaksi annostella itse ruoat lautasille silloin kun tuo ahne lapsi on paikalla että varmasti kaikki saavat riittävästi.
Olen törmännyt vähän vastaavaan. Meillä koulun jälkeen vieraana ollut (ja välipalaa saanut) tuli pokkana kurkkimaan, mitä ruokaa laitan ja totesi, ettei ole hänen lempiruokaansa :-0 Katseli sitten omin luvin jääkaappiin ja päätään raapien tuumiskeli, että mitähän mä sit söisin?
Järkytti hieman, sillä minut (ja lapsenikin) on kasvatettu aivan eri tavalla!
Tuo kaveri ei kyllä onneksi kauaa kuulunut kaveripiiriin.
voi ei :P Kas kun ei pyytänyt vielä pankkikortin numeroa, että voisi tilata pizzan itselleen :P Joskus pidin itsestäänselvänä, että tottaki kaikki vanhemmat opettavat lapsilleen käytöstapoja mutta se "ennakkoluulo" on kyllä karissut mielestäni vuosien myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun syötte esim. ahvenfileitä, pihviä ym. niin ostatteko tosiaan useita ylimääräisiä, jos sattuu tulemaan joku lasten kaveri? Vai keitätte silloin makaronia kaverille ja jatkatte kananmunasiivuilla, kuten eräs sankari ketjun alusta? Ja miten ihmisten kaupunkikoteihin mahtuu yhtäkkiä oma iso perhe + 6 teiniä pöydän ääreen. Meillä on niin pieni keittiö, että kaksi lisätuolia on maksimimäärä. Eikä ole mitään kellaria, johon ostaa 20 kg perunasäkkejä kuten täällä neuvotaan.
Mä en usko juttuihin. En tunne ketään, joka näin tekee, vaan lapset ohjataan kotiin syömään arkena, noin pääsääntöisesti. En ole myöskään ikinä tällaisten kavereiden luona vieraillut, joissa on jatkuva buffetti kaverilaumalle. Joskus syötiin kaverilla, mutta harvoin, pidemmät sovitut kylät eri asia.
Facesta luin, että mammapalstan marttyyriäidit jättää itse syömättä, ja antaa oman annoksen lapsen kaverille. Kuinka moni isä tekee näin? En mä haluis edes syödä kaverin äidin ruokia, kauheeta jos niin on joskus käynyt kun on pakko uhrata itsensä vieraidenkin lasten eteen. Melko pimeä ajatusmalli, mutta ei, muut naiset vaan hurraa että näin sitä pitää, ole nälässäkin muiden eteen.
Joo, en häkelly enkä ala tiukaksi vaan improvisoin.
Jaan ruokaa osiin tai teen lisäksi jonkun salaatin tai tarjoan voileipiä reiluilla täytteillä tai paistan eilisiä perunoita ja ketsuppia päälle. Riippuu ihan tilanteesta.
Kunhan ei tarvi nälässä olla jos aikovat kuitenkin olla vielä yhdessä lapseni kanssa eikä ole pian menossa kotiin syömään.
Kauhean ruokakeskeistämelämää teillä. En muista että omassa lapsuudessa olisi edes tullut mieleen joku syöminen, kun kaverin luona leikittiin.
Vierailija kirjoitti:
Välipalan (leipää, kasviksia, hedelmiä, puuroa, smoothieta tai lettuja) teen lapsen kavereille, kun tulevat usein koulusta suoraan meille, mutta lähetän ruoka-ajaksi kotiin. Tämä on johtanut siihen, että tulevat aina meille, koska muualla ei välipalaa saa. Ei siinä mitään ruokaa mielelläni, mutta se kiitoksen sana olisi joskus kiva kuulla vanhemmilta, mutta eipä ole kuulunut.
Miksi sitten jatkat kestitsemistä? Itse en antaisi hyväksikäyttää itseäni.
Kun syötte esim. ahvenfileitä, pihviä ym. niin ostatteko tosiaan useita ylimääräisiä, jos sattuu tulemaan joku lasten kaveri? Vai keitätte silloin makaronia kaverille ja jatkatte kananmunasiivuilla, kuten eräs sankari ketjun alusta? Ja miten ihmisten kaupunkikoteihin mahtuu yhtäkkiä oma iso perhe + 6 teiniä pöydän ääreen. Meillä on niin pieni keittiö, että kaksi lisätuolia on maksimimäärä. Eikä ole mitään kellaria, johon ostaa 20 kg perunasäkkejä kuten täällä neuvotaan.
Mä en usko juttuihin. En tunne ketään, joka näin tekee, vaan lapset ohjataan kotiin syömään arkena, noin pääsääntöisesti. En ole myöskään ikinä tällaisten kavereiden luona vieraillut, joissa on jatkuva buffetti kaverilaumalle. Joskus syötiin kaverilla, mutta harvoin, pidemmät sovitut kylät eri asia.
Facesta luin, että mammapalstan marttyyriäidit jättää itse syömättä, ja antaa oman annoksen lapsen kaverille. Kuinka moni isä tekee näin? En mä haluis edes syödä kaverin äidin ruokia, kauheeta jos niin on joskus käynyt kun on pakko uhrata itsensä vieraidenkin lasten eteen. Melko pimeä ajatusmalli, mutta ei, muut naiset vaan hurraa että näin sitä pitää, ole nälässäkin muiden eteen.