Lue keskustelun säännöt.
Tiedän, että olisin hyvä kumppani, mutta en vaan osaa sitä alkuvaihetta, kun pitäisi "myydä itsensä".
08.05.2021 |
Miksei voisi hypätä suoraan siihen vaiheeseen, kun ollaan vakavasti yhdessä...
Kommentit (180)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo mitä miehet tässä kirjoittavat, on totta.
Enemmistö tuntemistani miehistä, nyt useimmat naimisissa, kokivat että naiseen tutustumisen alkuvaihe oli suorittamista. Pari tuntemaani miestä jotka siitä pitävät, ovat pelimiehiä.
Osa miehistä välttyy siltä. Tosi komeat, ja onnekkaat jotka ovat esimerkiksi aikaansaapia ja tapaavat naisen joka haluaa sellaisen ahkeran joskin juron perusmiehen joka sopii mainiosti perheenrakennusvaiheeseen.
Itse en oli tosi komea enkä juro tekijämies, joten homma on edellyttänyt vuosien työtä jonka myötä opitaan uusia asioita ja korjataan virheitä omassa käytöksessä. Itsellä suurimmat kompastuskivet olivat liian submissiivinen käytös (naisen myötäily ja huomioiminen tavalla joka ei ollut miehekästä, eli tavalla jonka naiset halusivat varata itselleen), liika varovaisuus fyysisessä aloitteellisuudessa, liika odottelu ennen kuin teen aloitteen, liika varovaisus siinä että olen herrasmies enkä loukkaa naista, ja tuo liika helppous eli kun olin kiinnostunut niin en esittänyt coolia ja välinpitämätöntä siihen asti kunnes naisen kiinnostus on vahvaa eikä vain orastavaa.
Voin sanoa suoraan että tuollainen laskelmointi ja manipulointi herättää inhon väreitä. Sata kertaa mieluummin otan pelimiehen kuin tuollaisen.
Niin siis tuo ylläoleva on pelimies. Hän tekee toiseen ihmiseen tutustimisesta pelin sen sijaan että tutustuisi ja ottaisi selvää mistä se toinen henkilö pitää.
Sata kertaa mieluummin pelimies. Inhoan teeskentelijöitä.
Ei vaan rakastat teeskentelijöitä. Mutta haluat miehen joka teeskentelee kunnolla ja tekee sen taitavasti.
Koko peli perustuu teeskentelyyn. Pelimes selvittää millaisesta miehestä pidät ja muuttuu sellaiseksi mieheksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo mitä miehet tässä kirjoittavat, on totta.
Enemmistö tuntemistani miehistä, nyt useimmat naimisissa, kokivat että naiseen tutustumisen alkuvaihe oli suorittamista. Pari tuntemaani miestä jotka siitä pitävät, ovat pelimiehiä.
Osa miehistä välttyy siltä. Tosi komeat, ja onnekkaat jotka ovat esimerkiksi aikaansaapia ja tapaavat naisen joka haluaa sellaisen ahkeran joskin juron perusmiehen joka sopii mainiosti perheenrakennusvaiheeseen.
Itse en oli tosi komea enkä juro tekijämies, joten homma on edellyttänyt vuosien työtä jonka myötä opitaan uusia asioita ja korjataan virheitä omassa käytöksessä. Itsellä suurimmat kompastuskivet olivat liian submissiivinen käytös (naisen myötäily ja huomioiminen tavalla joka ei ollut miehekästä, eli tavalla jonka naiset halusivat varata itselleen), liika varovaisuus fyysisessä aloitteellisuudessa, liika odottelu ennen kuin teen aloitteen, liika varovaisus siinä että olen herrasmies enkä loukkaa naista, ja tuo liika helppous eli kun olin kiinnostunut niin en esittänyt coolia ja välinpitämätöntä siihen asti kunnes naisen kiinnostus on vahvaa eikä vain orastavaa.
Voin sanoa suoraan että tuollainen laskelmointi ja manipulointi herättää inhon väreitä. Sata kertaa mieluummin otan pelimiehen kuin tuollaisen.
Niin siis tuo ylläoleva on pelimies. Hän tekee toiseen ihmiseen tutustimisesta pelin sen sijaan että tutustuisi ja ottaisi selvää mistä se toinen henkilö pitää.
"Naiset tunnistavat pelimiehet" - suurin vitsi maailmassa.
Naisille pelimies on aina se mies joka on taitamaton. Seksikokemuksilla uhoaja tai epävarma mies joka yrittää harjoitella naisiin tutustumista.
Juuri pelimeshän tutustuu naiseen ja selvittää mistä tämä pitää. Ja muuttuu siksi mieheksi.
Pelimies on mies jolle ihmissuhteet on peliä. Keksii sääntöjä ja toimintamalleja sen sijaan että olisi normaali ihminen. Ei ole kiinnostunut muista henkilöistä vaan käyttää niitä samoja toimintamalleja ottamatta lainkaan huomiin kohteiden yksilöllisiä eroja.
Eli kuten yllä oleva ja monet muut palstalla kirjoittavat joille pariutuminen vastaa peliä sääntöineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö ei kukaan "myy" itseään parisuhteeseen. Minun parisuhteet ovat alkaneet niin, että kumpikin olemme olleet alusta asti juuri sellaisia kuin olemme. Ne jutut, joissa olen yrittänyt miellyttää tai antaa alussa siloteltua kuvaa itsestäni, eivät ole edenneet koskaan mihinkään.
Oletko nainen?
Miehellä tuo ei toimi noin. Ilman soidinmenoja naisen kiinnostus ei herää.
Kerropa, millaisia ne soidinmenot ovat.
Mies esittää itsevarmempaa, hauskempaa, energisempää, tyylikkäämpää ja menevämpää kuin oikeasti on.
Esimerkiksi minä introverttinä ja naisten kanssa ei-itsevarmana joudun paljonkin keskittymään noihin. Joudun muistamaan ettei saa käyttäytyä liian koiranpentumaisesti jotta nainen saa jännätä saako tämän mielenkiintoisen miehen. Joudun myös pinnistelemään etten ole liian hiljainen ja tasainen.
Parisuhteissa (3 kpl 20+ vuoden aikana) olen sitten voinut olla oma itseni ja se on ollut ok.
Naisilla tuo on niin voimakkaasti vaiheittaista verrattuna miehiin. On soidinmenovaihe, kanivaihe, ja muuta.
Eli nainen ihastuu sinuun, koska vaikutat hauskalta, energiseltä, tyylikkäältä, menevältä ja mielenkiintoiselta, ja sen jälkeen sitten haluaakin parisuhteen epähauskan, vetelän, tyylittömän, kotona viihtyvän, epämielenkiintoisen miehen kanssa? Kuulostaa aika kummalliselta.
Ihan käytännön kysymys; mitä sinä sitten teet niille tyylikkäille vaatteille sen jälkeen, kun soidinmenot on hoidettu? Miksi et pidä niitä edelleen? Ja aktivoidutko tosiaan vain soidinmenojen takia "meneväksi ihmiseksi" mutta heti, kun nainen on satimessa, lakkaat harrastamasta samoja asioita (mitä ne menot sitten sinun kohdallasi ovatkin)?
"Eli nainen ihastuu sinuun, koska vaikutat hauskalta, energiseltä, tyylikkäältä, menevältä ja mielenkiintoiselta, ja sen jälkeen sitten haluaakin parisuhteen epähauskan, vetelän, tyylittömän, kotona viihtyvän, epämielenkiintoisen miehen kanssa? Kuulostaa aika kummalliselta."
Ei, vaan nainen haluaa lopulta tavallisen miehen. Se soidinmeno-minä olisi epärealistinen, ja luultavasti naiselle rasittava tapaus pidemmän päälle. Kumppanini ovat itsekin olleet introverttejä ja kotona viihtyviä. Hassua kuinka te naiset ette itse tunnista itsesse tätä. Miehen on herätettävä kiinnostus, ja siihen ei tavismiehen taviskäytös riitä. Siksi alkuun soidinmenot.
"mitä sinä sitten teet niille tyylikkäille vaatteille sen jälkeen, kun soidinmenot on hoidettu? Miksi et pidä niitä edelleen?"
Koska niitä on vain yksi vaatekerta. Aikanaan ne kulahtavat ja sitten on vain arkivaatteita. Ettekö te naiset tee samoin? Olen havainnut että aika monen naisen tyyli vaihtuu parisuhteessa arkisempaan suuntaan...?
"Ja aktivoidutko tosiaan vain soidinmenojen takia "meneväksi ihmiseksi" mutta heti, kun nainen on satimessa, lakkaat harrastamasta samoja asioita (mitä ne menot sitten sinun kohdallasi ovatkin)?"
Osittain kyllä. Niinhän te naiset itse neuvotte, pitää mennä sinne missä naiset ovat, eikö vain? Eivät ne naiset kotiovelle ilmesty.
Tottakai miehen on herätettävä kiinnostus. Täytyyhän naisen ensin kiinnostua miehestä, jotta hän haluaisi alkaa tapailla tätä tai seurustella. Miten voisi seurustella, jos ei ole kiinnostunut toisesta? Ja miten voi olla kiinnostunut, jos ei oma kiinnostus ole herännyt?
Sama se on naisillakin. Jotta mies haluaisi naisen kanssa jotain, on miehen kiinnostuttava.
Ero - jota sinä et naisena tajua - on ettei se mene miehillä kuten naisilla.
Teille naisille se on sitä että te vain elätte elämäänne ja mies vain tupsahtaa vastaan jostain. Kaikki vain tapahtuu.
Jos tavallisen näköinen ja vähänkään ujompi/hiljaisempi/epävarmempi mies toimii noin, yksikään nainen ei kiinnostu. Mies on näkymätön.
Miehen on tehtävä itsensä näkyväksi ja herätettävä kiinnostus, ja se edellyttää soidinmenoja, alas feikkaamista.
MISTÄ niitä miehiä tupsahtaa? Missä nämä minua piirittävät ja jahtaavat miehet on? Olen yrittänyt tehdä aloitteita niille hiljaisillekin nörttimiehille, mutta turhaan. Nolottaa vaan saada aina pakit joka ikinen kerta.
En tiedä.
Oletko tehnyt aloitteita siten että miehet ymmärtävät sen olevan aloite? Miten miehet ovat ilmaisseet antaneensa pakit?
Oletko viehättävän näköinen? Entäs kuinka komeita miehet ovat olleet?
Ovatko nuo hiljaiset nörttimiehet sinulle vaihtoehto D kun komeammat ja reippaammat antoivat pakit?
Oletko varma että miehet olivat sinkkuja? Naisilla on ilmiömäinen taito tehdä aloitteita varatuille miehille...Olen hakeutunut kiinnostavien miesten seuraan ja tehnyt vaikka tikusta asiaa. Mennyt juttelemaan tai vaikkapa laittanut samassa ryhmäkeskustelussa olevalle harrastuskaverille viestiä jonkun kysymyksen varjolla ja yrittänyt jatkaa siitä keskustelua. Harmi vaan että kun toista osapuolta ei kiinnosta, juttu kuivaa siihen. Liian kova yrittäminen ja pommitus alkaa muuten vaikuttaa creepyltä.
Olen ihan normaalin näköinen nainen. Hoikka ja pitkähiuksinen blondi. Minun silmääni nuo miehet ovat olleet sillä hetkellä maailman komeimpia miehiä, mutta ihastuksen laannuttua on tullut usein todettua ettei se 170cm silmälasipäinen finniotsa ole ollenkaan niin komea kuin kuukausi sitten.
Ne hiljaiset nörttimiehet eivät ole olleet minulle mikään vaihtoehto D vaan tyyppejä, joihin olen ollut aidosti todella ihastunut. En yritä ketään komeuden perusteella vaan ihastun keneen ihastun. Ne on aina olleet noita normaaleja taviksia jotka sattuu tulemaan arjessa vastaan. En ole yrittänyt ketään kenen en tietäisi olevan sinkku, ihastun vasta kun tunnen jonkun paremmin.Siis hetkinen. Mite tuo on aloite?
Minullekin on moni nainen laittanut ryhmäkeskusteluissa viestiä ja kysellyt harrastusvinkkejä. Sekö on aloite?
No, minulta miehet eivät edes kysele noita harrastusvinkkejä joten koen helposti kaiken vastakkaisen sukupuolen lähestymisen aloitteeksi. Siis oikeasti, kukaan mies ei ole ikinä aloittanut viestittelyä minulle tai yrittänyt tutustua minuun paremmin. Noiden viestien ynnä muun lisäksi olen toki yrittänyt jatkaa juttua ja lähestyä enemmänkin. Ei se ikinä vaan johda mihinkään. Olin ihan puulla päähän lyöty kun kaveri näytti vähän aikaa sitten miten tämän pari päivää sitten tapaama mies pommitti tätä viesteillä - minä en juttele niin tiiviisti edes ystävieni kanssa.
-118No minulla on ystävätär joka kyselee usein harrastusvinkkejä. Olemme olleet kahdestaan retkellä metsässä, raflassa käymme joskus tanssimassa ja tämä istuu usein sylissäni.
Eivät ole aloitteita. Olen yksi näistä parjatuista luuserimiehistä, ystävättäreni on sivutoiminen malli. Olemme vain kavereita, emme edes sopisi yhteen.
Miehelle aloite pitää tehdä selväksi. Harrastusvinkkien kyseleminen ei ole aloite.
Ei tietenkään. Mutta joskus harrastusvinkkien kyseleminen voi olla keino päästä juttelemaan kiinnostavan henkilön kanssa. Toki usein kyse on neutraalista harrastusvinkkien kysymisestä vaan, joten ei pidä tietenkään tulkita kaikkea kommunikointia aloitteeksi. Jos toisen kanssa ei ole mitään aktiivista yhteyttä, niin jollain laillahan se pitää aloittaa. Pointti onkin se, että aloitetta suunnitteleva henkilö haluaa harrastusvinkeistä siirtyä muuhun jutteluun, jotta saisi tilaisuuden tehdä varsinaisen aloitteen.
Ymmärrän totta kai, eikä tuossa mitään vikaa ole.
Mutta ei tuollaista voi kutsua pakkien saamiseksi, kun ei ole ilmaistu kiinnostustakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo mitä miehet tässä kirjoittavat, on totta.
Enemmistö tuntemistani miehistä, nyt useimmat naimisissa, kokivat että naiseen tutustumisen alkuvaihe oli suorittamista. Pari tuntemaani miestä jotka siitä pitävät, ovat pelimiehiä.
Osa miehistä välttyy siltä. Tosi komeat, ja onnekkaat jotka ovat esimerkiksi aikaansaapia ja tapaavat naisen joka haluaa sellaisen ahkeran joskin juron perusmiehen joka sopii mainiosti perheenrakennusvaiheeseen.
Itse en oli tosi komea enkä juro tekijämies, joten homma on edellyttänyt vuosien työtä jonka myötä opitaan uusia asioita ja korjataan virheitä omassa käytöksessä. Itsellä suurimmat kompastuskivet olivat liian submissiivinen käytös (naisen myötäily ja huomioiminen tavalla joka ei ollut miehekästä, eli tavalla jonka naiset halusivat varata itselleen), liika varovaisuus fyysisessä aloitteellisuudessa, liika odottelu ennen kuin teen aloitteen, liika varovaisus siinä että olen herrasmies enkä loukkaa naista, ja tuo liika helppous eli kun olin kiinnostunut niin en esittänyt coolia ja välinpitämätöntä siihen asti kunnes naisen kiinnostus on vahvaa eikä vain orastavaa.
Voin sanoa suoraan että tuollainen laskelmointi ja manipulointi herättää inhon väreitä. Sata kertaa mieluummin otan pelimiehen kuin tuollaisen.
Niin siis tuo ylläoleva on pelimies. Hän tekee toiseen ihmiseen tutustimisesta pelin sen sijaan että tutustuisi ja ottaisi selvää mistä se toinen henkilö pitää.
"Naiset tunnistavat pelimiehet" - suurin vitsi maailmassa.
Naisille pelimies on aina se mies joka on taitamaton. Seksikokemuksilla uhoaja tai epävarma mies joka yrittää harjoitella naisiin tutustumista.
Juuri pelimeshän tutustuu naiseen ja selvittää mistä tämä pitää. Ja muuttuu siksi mieheksi.
Pelimies on mies jolle ihmissuhteet on peliä. Keksii sääntöjä ja toimintamalleja sen sijaan että olisi normaali ihminen. Ei ole kiinnostunut muista henkilöistä vaan käyttää niitä samoja toimintamalleja ottamatta lainkaan huomiin kohteiden yksilöllisiä eroja.
Eli kuten yllä oleva ja monet muut palstalla kirjoittavat joille pariutuminen vastaa peliä sääntöineen.
Ei, vaan pelimies nimenomaan tunnistaa naisten yksilölliset erot ja osaa muokata omaa käytöstään sen mukaan.
Miten te naiset voitte olla niin pihalla asiasta? Taas kerran naisten mielestä pelimies on se taitamaton mies joka yrittää epätoivoisesti samaa kaavaa.
Ei ihme että pelimiehillä käy flaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo mitä miehet tässä kirjoittavat, on totta.
Enemmistö tuntemistani miehistä, nyt useimmat naimisissa, kokivat että naiseen tutustumisen alkuvaihe oli suorittamista. Pari tuntemaani miestä jotka siitä pitävät, ovat pelimiehiä.
Osa miehistä välttyy siltä. Tosi komeat, ja onnekkaat jotka ovat esimerkiksi aikaansaapia ja tapaavat naisen joka haluaa sellaisen ahkeran joskin juron perusmiehen joka sopii mainiosti perheenrakennusvaiheeseen.
Itse en oli tosi komea enkä juro tekijämies, joten homma on edellyttänyt vuosien työtä jonka myötä opitaan uusia asioita ja korjataan virheitä omassa käytöksessä. Itsellä suurimmat kompastuskivet olivat liian submissiivinen käytös (naisen myötäily ja huomioiminen tavalla joka ei ollut miehekästä, eli tavalla jonka naiset halusivat varata itselleen), liika varovaisuus fyysisessä aloitteellisuudessa, liika odottelu ennen kuin teen aloitteen, liika varovaisus siinä että olen herrasmies enkä loukkaa naista, ja tuo liika helppous eli kun olin kiinnostunut niin en esittänyt coolia ja välinpitämätöntä siihen asti kunnes naisen kiinnostus on vahvaa eikä vain orastavaa.
Voin sanoa suoraan että tuollainen laskelmointi ja manipulointi herättää inhon väreitä. Sata kertaa mieluummin otan pelimiehen kuin tuollaisen.
Niin siis tuo ylläoleva on pelimies. Hän tekee toiseen ihmiseen tutustimisesta pelin sen sijaan että tutustuisi ja ottaisi selvää mistä se toinen henkilö pitää.
Sata kertaa mieluummin pelimies. Inhoan teeskentelijöitä.
Ei vaan rakastat teeskentelijöitä. Mutta haluat miehen joka teeskentelee kunnolla ja tekee sen taitavasti.
Koko peli perustuu teeskentelyyn. Pelimes selvittää millaisesta miehestä pidät ja muuttuu sellaiseksi mieheksi.
Langan ensimmäinen on siis pelimies koska hän teeskentelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo mitä miehet tässä kirjoittavat, on totta.
Enemmistö tuntemistani miehistä, nyt useimmat naimisissa, kokivat että naiseen tutustumisen alkuvaihe oli suorittamista. Pari tuntemaani miestä jotka siitä pitävät, ovat pelimiehiä.
Osa miehistä välttyy siltä. Tosi komeat, ja onnekkaat jotka ovat esimerkiksi aikaansaapia ja tapaavat naisen joka haluaa sellaisen ahkeran joskin juron perusmiehen joka sopii mainiosti perheenrakennusvaiheeseen.
Itse en oli tosi komea enkä juro tekijämies, joten homma on edellyttänyt vuosien työtä jonka myötä opitaan uusia asioita ja korjataan virheitä omassa käytöksessä. Itsellä suurimmat kompastuskivet olivat liian submissiivinen käytös (naisen myötäily ja huomioiminen tavalla joka ei ollut miehekästä, eli tavalla jonka naiset halusivat varata itselleen), liika varovaisuus fyysisessä aloitteellisuudessa, liika odottelu ennen kuin teen aloitteen, liika varovaisus siinä että olen herrasmies enkä loukkaa naista, ja tuo liika helppous eli kun olin kiinnostunut niin en esittänyt coolia ja välinpitämätöntä siihen asti kunnes naisen kiinnostus on vahvaa eikä vain orastavaa.
Voin sanoa suoraan että tuollainen laskelmointi ja manipulointi herättää inhon väreitä. Sata kertaa mieluummin otan pelimiehen kuin tuollaisen.
Niin siis tuo ylläoleva on pelimies. Hän tekee toiseen ihmiseen tutustimisesta pelin sen sijaan että tutustuisi ja ottaisi selvää mistä se toinen henkilö pitää.
Sata kertaa mieluummin pelimies. Inhoan teeskentelijöitä.
Ei vaan rakastat teeskentelijöitä. Mutta haluat miehen joka teeskentelee kunnolla ja tekee sen taitavasti.
Koko peli perustuu teeskentelyyn. Pelimes selvittää millaisesta miehestä pidät ja muuttuu sellaiseksi mieheksi.
Ok. Kaikki miehet ovat teeskentelijöitä. Totta kai mieluummin taitava, komea teeskentelijä kuin ruma huijari, joka ei osaa edes uskottavasti huijata.
Mikä ihmeen hinku on päästä av-mammaksi, joka tilittää täällä suhdettaan, miten mies on pilannut elämän.
Ehkä joskus huomaat, niinkuin moni muukin täällä, että oikeastaan oletkin nykyisessä elämäntilanteessa todella tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo mitä miehet tässä kirjoittavat, on totta.
Enemmistö tuntemistani miehistä, nyt useimmat naimisissa, kokivat että naiseen tutustumisen alkuvaihe oli suorittamista. Pari tuntemaani miestä jotka siitä pitävät, ovat pelimiehiä.
Osa miehistä välttyy siltä. Tosi komeat, ja onnekkaat jotka ovat esimerkiksi aikaansaapia ja tapaavat naisen joka haluaa sellaisen ahkeran joskin juron perusmiehen joka sopii mainiosti perheenrakennusvaiheeseen.
Itse en oli tosi komea enkä juro tekijämies, joten homma on edellyttänyt vuosien työtä jonka myötä opitaan uusia asioita ja korjataan virheitä omassa käytöksessä. Itsellä suurimmat kompastuskivet olivat liian submissiivinen käytös (naisen myötäily ja huomioiminen tavalla joka ei ollut miehekästä, eli tavalla jonka naiset halusivat varata itselleen), liika varovaisuus fyysisessä aloitteellisuudessa, liika odottelu ennen kuin teen aloitteen, liika varovaisus siinä että olen herrasmies enkä loukkaa naista, ja tuo liika helppous eli kun olin kiinnostunut niin en esittänyt coolia ja välinpitämätöntä siihen asti kunnes naisen kiinnostus on vahvaa eikä vain orastavaa.
Voin sanoa suoraan että tuollainen laskelmointi ja manipulointi herättää inhon väreitä. Sata kertaa mieluummin otan pelimiehen kuin tuollaisen.
Niin siis tuo ylläoleva on pelimies. Hän tekee toiseen ihmiseen tutustimisesta pelin sen sijaan että tutustuisi ja ottaisi selvää mistä se toinen henkilö pitää.
"Naiset tunnistavat pelimiehet" - suurin vitsi maailmassa.
Naisille pelimies on aina se mies joka on taitamaton. Seksikokemuksilla uhoaja tai epävarma mies joka yrittää harjoitella naisiin tutustumista.
Juuri pelimeshän tutustuu naiseen ja selvittää mistä tämä pitää. Ja muuttuu siksi mieheksi.
Pelimies on mies jolle ihmissuhteet on peliä. Keksii sääntöjä ja toimintamalleja sen sijaan että olisi normaali ihminen. Ei ole kiinnostunut muista henkilöistä vaan käyttää niitä samoja toimintamalleja ottamatta lainkaan huomiin kohteiden yksilöllisiä eroja.
Eli kuten yllä oleva ja monet muut palstalla kirjoittavat joille pariutuminen vastaa peliä sääntöineen.
Ei, vaan pelimies nimenomaan tunnistaa naisten yksilölliset erot ja osaa muokata omaa käytöstään sen mukaan.
Miten te naiset voitte olla niin pihalla asiasta? Taas kerran naisten mielestä pelimies on se taitamaton mies joka yrittää epätoivoisesti samaa kaavaa.
Ei ihme että pelimiehillä käy flaksi.
Mikään viestissäsi ei poista sitä että edellinen on pelimies. Miten et kykene sitä ymmärtämään vaan pitää koittaa selittää ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo mitä miehet tässä kirjoittavat, on totta.
Enemmistö tuntemistani miehistä, nyt useimmat naimisissa, kokivat että naiseen tutustumisen alkuvaihe oli suorittamista. Pari tuntemaani miestä jotka siitä pitävät, ovat pelimiehiä.
Osa miehistä välttyy siltä. Tosi komeat, ja onnekkaat jotka ovat esimerkiksi aikaansaapia ja tapaavat naisen joka haluaa sellaisen ahkeran joskin juron perusmiehen joka sopii mainiosti perheenrakennusvaiheeseen.
Itse en oli tosi komea enkä juro tekijämies, joten homma on edellyttänyt vuosien työtä jonka myötä opitaan uusia asioita ja korjataan virheitä omassa käytöksessä. Itsellä suurimmat kompastuskivet olivat liian submissiivinen käytös (naisen myötäily ja huomioiminen tavalla joka ei ollut miehekästä, eli tavalla jonka naiset halusivat varata itselleen), liika varovaisuus fyysisessä aloitteellisuudessa, liika odottelu ennen kuin teen aloitteen, liika varovaisus siinä että olen herrasmies enkä loukkaa naista, ja tuo liika helppous eli kun olin kiinnostunut niin en esittänyt coolia ja välinpitämätöntä siihen asti kunnes naisen kiinnostus on vahvaa eikä vain orastavaa.
Voin sanoa suoraan että tuollainen laskelmointi ja manipulointi herättää inhon väreitä. Sata kertaa mieluummin otan pelimiehen kuin tuollaisen.
Niin siis tuo ylläoleva on pelimies. Hän tekee toiseen ihmiseen tutustimisesta pelin sen sijaan että tutustuisi ja ottaisi selvää mistä se toinen henkilö pitää.
"Naiset tunnistavat pelimiehet" - suurin vitsi maailmassa.
Naisille pelimies on aina se mies joka on taitamaton. Seksikokemuksilla uhoaja tai epävarma mies joka yrittää harjoitella naisiin tutustumista.
Juuri pelimeshän tutustuu naiseen ja selvittää mistä tämä pitää. Ja muuttuu siksi mieheksi.
Pelimies on mies jolle ihmissuhteet on peliä. Keksii sääntöjä ja toimintamalleja sen sijaan että olisi normaali ihminen. Ei ole kiinnostunut muista henkilöistä vaan käyttää niitä samoja toimintamalleja ottamatta lainkaan huomiin kohteiden yksilöllisiä eroja.
Eli kuten yllä oleva ja monet muut palstalla kirjoittavat joille pariutuminen vastaa peliä sääntöineen.
Ei, vaan pelimies nimenomaan tunnistaa naisten yksilölliset erot ja osaa muokata omaa käytöstään sen mukaan.
Miten te naiset voitte olla niin pihalla asiasta? Taas kerran naisten mielestä pelimies on se taitamaton mies joka yrittää epätoivoisesti samaa kaavaa.
Ei ihme että pelimiehillä käy flaksi.
Pelimiehillä käy flaksi kun ovat komeita ja hauskoja. Teillä ei käy kun olette rumia, kateellisia ja ilkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helppo ratkaisu. Jos nää on kaikki niin kylmiä tieteellisiä faktoja et näin se menee ja ne voidaan laskea tieteellisesti insinöörin elkein, niin ota b374cukold inseliseli-selittäjä sellainen nainen, joka on sun omasta levelistä 2-3 alaspäin. Kaikki voittaa. Turhaan sä nillität ettet sä voi koskaan kelvata niille omantasoisille tai pärjätä Chad-miehille. Jos oot varma et se asia menee niin, niin hyväksy asia ja toimi sen mukaan. Samalla lailla kun tavikset hyväksyy, että Brad Pitt painii eri sarjassa, vaikka se olis omasta mielestä kuinka väärin.
Hyväksy se et sun "markkina-arvohaarukka" on omantasoinen nainen miinus kolme. Ennen pitkää totut siihen ja se alkaa tuntua omalta leveliltä. Ja pääset joskus herra vieköön pukillekin.
Noh, miten ois. Lähe poika pilkille?
Tuo ratkaisee miesten ongelmat sikäli, kun naisia vain olisi aktiivisissa ikäluokissa saman verran kuin miehiä jne.
Tuo ei kyllä ratkaise sitä ongelmaa mistä tämä keskustelu lähti eli että nelikymppiset miehet haluavat seksiä, mutta eivät uskalla sanoa sitä. Naisten pitäisi siis joko myös deittailla paljon itseään alempitasoisempia, jotka eivät teeskentele haluavansa muutakin kuin vain seksiä tai sitten ylempitasoisia, jotka haluavat vain seksiä. Lähe muija pilkille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo mitä miehet tässä kirjoittavat, on totta.
Enemmistö tuntemistani miehistä, nyt useimmat naimisissa, kokivat että naiseen tutustumisen alkuvaihe oli suorittamista. Pari tuntemaani miestä jotka siitä pitävät, ovat pelimiehiä.
Osa miehistä välttyy siltä. Tosi komeat, ja onnekkaat jotka ovat esimerkiksi aikaansaapia ja tapaavat naisen joka haluaa sellaisen ahkeran joskin juron perusmiehen joka sopii mainiosti perheenrakennusvaiheeseen.
Itse en oli tosi komea enkä juro tekijämies, joten homma on edellyttänyt vuosien työtä jonka myötä opitaan uusia asioita ja korjataan virheitä omassa käytöksessä. Itsellä suurimmat kompastuskivet olivat liian submissiivinen käytös (naisen myötäily ja huomioiminen tavalla joka ei ollut miehekästä, eli tavalla jonka naiset halusivat varata itselleen), liika varovaisuus fyysisessä aloitteellisuudessa, liika odottelu ennen kuin teen aloitteen, liika varovaisus siinä että olen herrasmies enkä loukkaa naista, ja tuo liika helppous eli kun olin kiinnostunut niin en esittänyt coolia ja välinpitämätöntä siihen asti kunnes naisen kiinnostus on vahvaa eikä vain orastavaa.
Voin sanoa suoraan että tuollainen laskelmointi ja manipulointi herättää inhon väreitä. Sata kertaa mieluummin otan pelimiehen kuin tuollaisen.
Niin siis tuo ylläoleva on pelimies. Hän tekee toiseen ihmiseen tutustimisesta pelin sen sijaan että tutustuisi ja ottaisi selvää mistä se toinen henkilö pitää.
Sata kertaa mieluummin pelimies. Inhoan teeskentelijöitä.
Ei vaan rakastat teeskentelijöitä. Mutta haluat miehen joka teeskentelee kunnolla ja tekee sen taitavasti.
Koko peli perustuu teeskentelyyn. Pelimes selvittää millaisesta miehestä pidät ja muuttuu sellaiseksi mieheksi.
Langan ensimmäinen on siis pelimies koska hän teeskentelee.
Ehkä voisi perustella niin että suurin osa miehistä on pelimiehiä.
Mutta sittenhän ongelma on siinä että yritetään näpistää kaupasta karkkia kun pitäisi ryöstää pankki ja näytellä kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä pahaa oikeastaan olisi sellaisessa perinteisessä amerikkalaistyylisessä tapailussa? Eli treffaillaan ja vietetään aikaa yhdessä ottamatta paineita siitä, johtaako juttu vakavaan suhteeseen? Pääasia on olla yhdessä ja pyrkiä viihtymään, mahdollisen suhteen kehittyminen on sivuseikka.
Jos mies/nainen vaikuttaa alusta saakka jäiseltä eikä tahdo sulaa liehittelynkään avulla, annat olla. Ikävä kyllä ihmisiä on jäänyt läpi historian yksin ja toisille meistä ei vain löydy paria. Aina kannattaa kumminkin yrittää, sillä yrittänyttä ei laiteta 👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parhaat on viety jo päältä molemmissa sukupuolissa. Jämäkierroksilla olevista on lottovoitto löytää tervejärkinen, raitis ja vastuullinen tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Parhaat on viety jo päältä molemmissa sukupuolissa. Jämäkierroksilla olevista on lottovoitto löytää tervejärkinen, raitis ja vastuullinen tyyppi.
Mä en jäänytkään kotimaan markkinoille. Korona totta kai rajoittaa, vaan löysinpä lopulta sopivan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helppo ratkaisu. Jos nää on kaikki niin kylmiä tieteellisiä faktoja et näin se menee ja ne voidaan laskea tieteellisesti insinöörin elkein, niin ota b374cukold inseliseli-selittäjä sellainen nainen, joka on sun omasta levelistä 2-3 alaspäin. Kaikki voittaa. Turhaan sä nillität ettet sä voi koskaan kelvata niille omantasoisille tai pärjätä Chad-miehille. Jos oot varma et se asia menee niin, niin hyväksy asia ja toimi sen mukaan. Samalla lailla kun tavikset hyväksyy, että Brad Pitt painii eri sarjassa, vaikka se olis omasta mielestä kuinka väärin.
Hyväksy se et sun "markkina-arvohaarukka" on omantasoinen nainen miinus kolme. Ennen pitkää totut siihen ja se alkaa tuntua omalta leveliltä. Ja pääset joskus herra vieköön pukillekin.
Noh, miten ois. Lähe poika pilkille?
Tuo ratkaisee miesten ongelmat sikäli, kun naisia vain olisi aktiivisissa ikäluokissa saman verran kuin miehiä jne.
Tuo ei kyllä ratkaise sitä ongelmaa mistä tämä keskustelu lähti eli että nelikymppiset miehet haluavat seksiä, mutta eivät uskalla sanoa sitä. Naisten pitäisi siis joko myös deittailla paljon itseään alempitasoisempia, jotka eivät teeskentele haluavansa muutakin kuin vain seksiä tai sitten ylempitasoisia, jotka haluavat vain seksiä. Lähe muija pilkille?
Ei sun tarvii tässä mikään i n c e l sankari olla, sen kun pelastat oman seksielämäsi. Ei tarvii ajatella demografiikkaa, lasket ite vaan tasoa niin johan alkaa Lyyti kirjoittamaan ja pian myös voihkimaan. Lyyti on varmasti ihan mukava nainen, vaikka ei olisikaan ihan "sun tasoa".
Huutista, muiden puolesta panokiellossa olevia vässyköitä on näköjään täälläkin. Onnee ja menestystä sinne Supreme Gentleman.
Puhuu niin kuin olis paljonkin kokemusta kun on styylannut jonain 20 vuoden aikana 3 naisen kanssa, ja yksi näistä oli lyhyt suhde. 2 kunnon suhdetta jopa itseään - omien sanojensa mukaan introvertin - vielä vähemmän sosiaalisen naisen kanssa. Mutta tietää kyllä naisista ja seurustelusta kaiken.
Nyt se pahoitti mielensä ja lähti pois.
Vierailija kirjoitti:
Mitä pahaa oikeastaan olisi sellaisessa perinteisessä amerikkalaistyylisessä tapailussa? Eli treffaillaan ja vietetään aikaa yhdessä ottamatta paineita siitä, johtaako juttu vakavaan suhteeseen? Pääasia on olla yhdessä ja pyrkiä viihtymään, mahdollisen suhteen kehittyminen on sivuseikka.
Eli tarkoittaako tuo sitä, että ollaan vaan kavereita? Eihän sellaisessa mitään pahaa ole, mutta käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että ihmisillä on luultavasti useampia kaverisuhteita samaan aikaan. Se taas ei ehkä oikein suomalaiseen suhdeajatteluun sovi. Amerikassahan on normaalimpaa deittailla useamman kanssa samaan aikaan kunnes erikseen sovitaan, ettei tavata muita. Suomessa aika moni haluaa tapailla yhtä kerrallaan eikä tarvitse erikseen sopia tuollaista, vaan se tapahtuu luonnostaan kun on ihastunut siihen yhteen.
Ei tietenkään. Mutta joskus harrastusvinkkien kyseleminen voi olla keino päästä juttelemaan kiinnostavan henkilön kanssa. Toki usein kyse on neutraalista harrastusvinkkien kysymisestä vaan, joten ei pidä tietenkään tulkita kaikkea kommunikointia aloitteeksi. Jos toisen kanssa ei ole mitään aktiivista yhteyttä, niin jollain laillahan se pitää aloittaa. Pointti onkin se, että aloitetta suunnitteleva henkilö haluaa harrastusvinkeistä siirtyä muuhun jutteluun, jotta saisi tilaisuuden tehdä varsinaisen aloitteen.