Miksi toisten häät koetaan vaivaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häät ovat pääasiassa ihania juhlia. Minusta tuo on hyvä vinkki että miettii haluaako suunnitella ”oman näköisensä” juhlan vai sellaisen juhlan, josta vieraat pitäisivät. Varmaan vähän puolensa kummassakin. Morsiuspariahan häissä on tarkoitus juhlistaa, joten sillä ymmärrän että häistään haluaa itselleen mieluisat, mutta välttämättä ne eivät ole sitten sellaiset joissa vieraat viihtyisivät.

Itse viihdyn juhlissa, joihin koen olevani tervetullut. Yhdet kaverin häät olisi olleet saaressa, johon ei ollut järjestetty yhteiskuljetusta. Olisi pitänyt kaiken muun lisäksi hommata venekyyti sinne ja takaisin. En osallistunut. Toisen ystävän puolison suku oli niin uskonnollista että häissä ei saanut olla musiikkia, tanssia ym. Ohjelmassa oli lähinnä vain rupattelua pöytäseurueen kesken, ei sitäkään jaksa muutamaa tuntia pidempään. Juhlaväki oli lisäksi jaettu useampaan eri tilaan, joten edes morsiusparia ei nähnyt muuten kuin silloin kun kävi hakemassa ”pääsalista” lisää ruokaa tai kahvia. Ei tullut sellaista oloa, että olisi missään häissä ollutkaan.

Väärin. Alunperin häiden tarkoitus oli yhdistää kaksi sukua, morsiamen ja sulhasen sekä antaa heille tarvikkeita ja varallisuutta yhteisen elämän aloittamiseksi. Nykyisin häät ovat lähinnä morsiamen minä minä minun esille tuontia ja pätemistä, jossa vieraat ovat statisteja ja mahdollistavat egon pönkittämisen

Tämä on kyllä raadollisen hyvin sanottu. Useammssa "morsiamen egon pönkityshäissä" (voi olla kyllä myös sulhasenkin egon pönkityksestä kyse!) olen ollut juurikin statistina (kirjoitin siitä äsken kommentin). On todellakin ihan sairaan ärsyttävää tuhlata omasta kesälomasta arvokas päivä, joskus vielä useampikin jos häät ovat kaukana, siitä ilosta että minua tarvitaan kauniisti pukeutuneena taustalle hymyilemään morsianta ihastellen ja rupattelemaan ventovieraiden ihmisten kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parhaat häät joissa olen ollut, olivat puolalaiset häät. Kolme päivää armotonta juhlintaa, ainoa tylsä osuus oli katolinen hääseremonia. Loppuaika tanssia, laulua, syömistä, juomista. Vieraille koko ajan syötävää tarjolla, ei leikkejä tai odotusta tai pönötystä. Krapulakin oli kyllä sen mukainen, että kolme päivää on rymytty samassa vuoristohotellissa.

Miten K vaa ajattelet olleen niillä jotka ovat raittiina eivätkä halua rymytä kolmea päivää missään?

Vaikea sanoa, kun olin itse 22-vuotias. Puolalaisille mummoille kyllä hävisin vodkansietokyvyssä 6-0. Koko ajan joku 70+ -vuotias oli nostamassa vodkamaljaa tai viemässä tanssilattialle.

Vierailija kirjoitti:

Komppaan, Suomessa tapa. Suoraan sanottuna, en minäkään jaksaisi edes parhaan ystävän häissä koko päivää kuluttaa, varsinkin jos hyvä ilma ja omaa kesälomaa vain vähän.

Meille tulossa pienet juhlat (ei häät) ja huomaan jo vieraista, että osaa ei kiinnosta alkuunkaan tulla ja joku oma meno pidetään ensisijaisena. Se on ok. Kuitenkin pidetään se juhla lyhyenä, max 3h, että ihmiset ehtivät omillekin riennoilleen kyseisenä päivänä.

Ei tuossa kyllä enää mihinkään omille riennoille ehdi... ajatus toki kaunis.

Mua ei kyllä kenenkään juhlat riso mitenkäänpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta puolestani voin sanoa että minulle häihin tai muihin juhliin meneminen on suuri taloudellinen ongelma. Vaatteet ja lahjaraha, kampaajalla käynti, julkiset kulkuneuvot, yöpyminen, ruoat matkalla. Helposti voi mennä 1000€ vaikka halvimmat vaihtoehdot valitsisi. Nyt on tulossa valmistujaiset kuukauden päästä. Pääsen onneksi kimppakyydillä perille 200 km päähän, rahaa lahjaksi ja vanhoilla kuteilla menen. Kampaajalla pitää taas käydä ja tulla junalla takaisin, osa matkasta taksilla, yöpyminen onnistuu toisten nurkissa. Menee silti 100€ joka on kuukauden ruokaraha työkyvyttömän peruspäivärahasta. Tulossa myös suuria laskuja terveydenhoidosta ja kännykkäkin hajosi joten miinukselle mennään että heilahtaa. Haluaisin perua mutta kun on tosi läheinen juhlija ja muihinkaan juhliin en ole päässyt vuosikausiin. Menee taas kuukausia että saan talouden tasapainoon. Lisäksi olen introvertti enkä nauti isoista ihmislaumoista, etenkään näin kipeenä, vaikka kaikki ovatkin tuttuja. Meitä on niin monenlaisia ihmisiä ja monenlaisessa elämän tilanteessa. 

Kyse on osin myös arvoista. Jos katsoo vaikka tyypillisiä afrikkalaisia tai intialaisia häitä, on juhliin panostettu ja vieraat ovat kaikki pukeutuneet parhaimpiinsa, vaikka kyse on merkittävästi Suomea köyhemmistä alueista. Ehkä ajatus on, että kun muuten on köyhää, tuovat juhlat piristystä arkeen. Juhlava pukeutuminen ja lahjojen antaminen osoittavat kunnioitusta hääparia kohtaan ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Häitä on myös huomattavasti useammin, sillä perheet ovat isompia ja myös kaukaisemmat sukulaiset lasketaan perheeksi. Kyse ei siis ole absoluuttisesta taloustilanteesta vaan siitä, mitkä asiat nähdään tärkeinä ja arvokkaina rahankäytön kohteina. En sano, että suomalainen malli olisi sinänsä huonompi, mutta rahaan vetoaminen on joka tapauksessa enemmän tekosyy kuin oikea syy.

Niin että kun minun tulot on 540€/kk nettona ja maksan siitä laskuja ja ruokaa joka kuukausi 500€, loput pitää säästää tulevia isoja laskuja varten, niin sinusta on tekosyy että en maksa satoja euroja juhliin menosta ja itseäni varakkaampien lahjomisesta? Okei, mielenkiintoinen ajattelumalli sulla kyllä. Kommenttisi kertoo sen että olet pihalla kuin lumiukko monen ihmisen arjesta.

Olen itse osallistunut useampiin häihin opiskelevana yksinhuoltajana. Elämä oli tuolloin niukkaa, mutta jotenkin sitä aina onnistui sen verran säästämään, että perheenjäsenten ja läheisten ystävien hääjuhlaa ei ole tarvinnut jättää väliin. Satoja euroja en kyllä ole koskaan kenenkään häihin käyttänyt. Onnibussi-lippu ei paljon maksa, yöpyä voi jonkun hääpaikkakunnalla asuvan tuttavan luona, hiukset voi laittaa itse eikä uutta asua tarvitse joka kerta ostaa. Häälahjankin voi vaikka antaa yhdessä jonkun muun kanssa. En sano, että kaikkien olisi pakko toimia näin, mutta ei voi myöskään väittää, että häistä ei selviäisi ilman satojen eurojen kuluja.

Häissä on yleensä liikaa kaikenlaista mukahienoa pakkopullaa ja pönötystä. Rento juhla olisi kiva. Riittävästi hyvää ruokaa, jotain taustamusiikkia joka ei häiritse keskustelua, ei pakkokutsuttavia vieraita, ei tiukkaa pukukoodia joka syö vieraiden rahat, ei vaivaannuttavia leikkejä jne. Kyllä häistäkin voi tehdä hauskan juhlan.

Vierailija kirjoitti:

Omasta puolestani voin sanoa että minulle häihin tai muihin juhliin meneminen on suuri taloudellinen ongelma. Vaatteet ja lahjaraha, kampaajalla käynti, julkiset kulkuneuvot, yöpyminen, ruoat matkalla. Helposti voi mennä 1000€ vaikka halvimmat vaihtoehdot valitsisi. Nyt on tulossa valmistujaiset kuukauden päästä. Pääsen onneksi kimppakyydillä perille 200 km päähän, rahaa lahjaksi ja vanhoilla kuteilla menen. Kampaajalla pitää taas käydä ja tulla junalla takaisin, osa matkasta taksilla, yöpyminen onnistuu toisten nurkissa. Menee silti 100€ joka on kuukauden ruokaraha työkyvyttömän peruspäivärahasta. Tulossa myös suuria laskuja terveydenhoidosta ja kännykkäkin hajosi joten miinukselle mennään että heilahtaa. Haluaisin perua mutta kun on tosi läheinen juhlija ja muihinkaan juhliin en ole päässyt vuosikausiin. Menee taas kuukausia että saan talouden tasapainoon. Lisäksi olen introvertti enkä nauti isoista ihmislaumoista, etenkään näin kipeenä, vaikka kaikki ovatkin tuttuja. Meitä on niin monenlaisia ihmisiä ja monenlaisessa elämän tilanteessa. 

Opettele laittamaan itse hiuksesi. Mä en ole koskaan käynyt kampaajalla ennen muiden häihin menoa.

Jos olet morsiamen läheinen ystävä niin nykyään polttareihin menee rahaa jo vähintään se 150e kun pitää saada maksettua kaikki mahdollinen aktiviteetti, morsiamen vaatetus (kenties myös omakin erikoisasu), ja tietysti joku luksusmökki koko viikonlopuksi. Häihin meneekin vieraana sitten lahja esim. 50e, oma juhlavaatetus ja mahdolliset matkakulut.

Ei kiitos enempää häitä lähipiiriin. Mulla ei ole joka vuosi laittaa tollasia summia rahaa palamaan vaikka oma juhla-asu pysyisi sanana. Polttarit tuntuu nykyään olevan aivan järjetön spektaakkeli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parhaat häät joissa olen ollut, olivat puolalaiset häät. Kolme päivää armotonta juhlintaa, ainoa tylsä osuus oli katolinen hääseremonia. Loppuaika tanssia, laulua, syömistä, juomista. Vieraille koko ajan syötävää tarjolla, ei leikkejä tai odotusta tai pönötystä. Krapulakin oli kyllä sen mukainen, että kolme päivää on rymytty samassa vuoristohotellissa.

Miten K vaa ajattelet olleen niillä jotka ovat raittiina eivätkä halua rymytä kolmea päivää missään?

Vaikea sanoa, kun olin itse 22-vuotias. Puolalaisille mummoille kyllä hävisin vodkansietokyvyssä 6-0. Koko ajan joku 70+ -vuotias oli nostamassa vodkamaljaa tai viemässä tanssilattialle.

Kuulostaa ihan killerihäiltä, haluan samanlaisiin!! AP älä välitä täällä esitetyistä kommenteista. Vaikka täällä joku kuinka yrittää saada sinut uskomaan, että kaikki tulevat vain teeskentelemään iloista juhlissasi, se ei pidä paikkaansa. Tämä palsta eikä sen peukutuspolitiikka kerro todellista kuvaa maailmasta. Onneksi! Iloisia juhlia ja ihanaa kesää Sinulle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta puolestani voin sanoa että minulle häihin tai muihin juhliin meneminen on suuri taloudellinen ongelma. Vaatteet ja lahjaraha, kampaajalla käynti, julkiset kulkuneuvot, yöpyminen, ruoat matkalla. Helposti voi mennä 1000€ vaikka halvimmat vaihtoehdot valitsisi. Nyt on tulossa valmistujaiset kuukauden päästä. Pääsen onneksi kimppakyydillä perille 200 km päähän, rahaa lahjaksi ja vanhoilla kuteilla menen. Kampaajalla pitää taas käydä ja tulla junalla takaisin, osa matkasta taksilla, yöpyminen onnistuu toisten nurkissa. Menee silti 100€ joka on kuukauden ruokaraha työkyvyttömän peruspäivärahasta. Tulossa myös suuria laskuja terveydenhoidosta ja kännykkäkin hajosi joten miinukselle mennään että heilahtaa. Haluaisin perua mutta kun on tosi läheinen juhlija ja muihinkaan juhliin en ole päässyt vuosikausiin. Menee taas kuukausia että saan talouden tasapainoon. Lisäksi olen introvertti enkä nauti isoista ihmislaumoista, etenkään näin kipeenä, vaikka kaikki ovatkin tuttuja. Meitä on niin monenlaisia ihmisiä ja monenlaisessa elämän tilanteessa. 

En ymmärrä! Miksi muka kampaajalla on pakko käydä?? Itse en ikinä ole käynyt kenenkään juhlia varten kampaajalla!

Niin ja tarvitseeko ne vaatteetkin ostaa joka kerta? Kun kerran on ostanut juhlavaatteet, niin eikö niillä samoilla nyt voi mennä muihinkin juhliin?

Jos hääjuhlat eivät kiinnosta, voihan sitä osallistua vain kirkossa vihkimiseen. Eikö se ole se tärkein asia? Hääkutsussa voisi olla rasti ruutuun, osallistuisiko vain vihkimiseen vai myöskin juhlaan. Vihkimisen voisi myös lähettää videon välityksellä, jos ei pääse paikalle.

Osa laskee rahanmenon kaikkein kalleimman vaihtoehdon kautta tyyliin: 5hlö lentoliput Ouluun 350€, yöpyminen 250€ yö, 3 lapselle uudet juhlavaatteet Stockmannilta silkkisukkia myöten yhteensä 500€, aikuisten vaatteet 250€ per kokonaisuus, kampaaja ja meikki 300€ ja lahja 200€. Todellisuudessa mennään omalla autolla, yövytään halvimmassa hostellissa, käytetään jo olemassa olevien vaatteita ja lapsille löydetään torista joku kiva kesämekko ja pojalle H&M Men osastolta kauluspaita 20€/kpl. Meikki ja kampaus tehdään itse, ja koko perhe vie 50€ arvoisen lahjan.

Asiasta seitsemänteen... käyköhän isoissa häissä vielä kuinka paljon kuokkavieraita?

Jotenkin ne tavalliset telkun hääohjelmissakin näytettävät häät tuntuvat niin tunkkaisen epämoderneilta ja kulissimaisilta. Itsekin sellaiset järjestin, mutta en ymmärrä, miksi nuoret nykyään sellaisia haluaisivat. Parhaat häät on joko isolla rahalla järjestetyt kemut, joissa ei odotella tai jää nälkä. Tosin yhdet lämpimimmistä häistä viime vuosina oli aika perinteiset ja suht vaatimattomalla budjetilla järjestetyt häät. Mutta siinä ei ollut prinsessaleikin henkeä.

Yleensä ongelma tosiaan on se odottelu, ruokabingo ja kamala määrä tuntemattomia ihmisiä eikö suomalaisilta suju kevyt minglaus. Ja hääpaikka saattaa olla metsän keskellä ja pahimmillaan paljon ulkona oloa kylmässä kesäilmassa hyttysyen syötävänä. Ja jos on huono bändi yai musiikkia, niin ilta ei riemukkaaksi muutu.

Tällä elämänkokemuksella ja tässä ajassa ehdottaisin unohtamaan ne sukuhäät, joihin on pakko kutsua kaikki kumminkaimat ja vetää pitkän kaavan kautta ja vaihtaa ne kivoihin juhliin, joissa ydinporukka, hyvää seuraa, ruokaa ja musiikkia tai muuta fiilistelyä. Tällaisissa juhlissa ei haittaa maksaa taksia, tasokasta yöpymistä tai omia drikkejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta puolestani voin sanoa että minulle häihin tai muihin juhliin meneminen on suuri taloudellinen ongelma. Vaatteet ja lahjaraha, kampaajalla käynti, julkiset kulkuneuvot, yöpyminen, ruoat matkalla. Helposti voi mennä 1000€ vaikka halvimmat vaihtoehdot valitsisi. Nyt on tulossa valmistujaiset kuukauden päästä. Pääsen onneksi kimppakyydillä perille 200 km päähän, rahaa lahjaksi ja vanhoilla kuteilla menen. Kampaajalla pitää taas käydä ja tulla junalla takaisin, osa matkasta taksilla, yöpyminen onnistuu toisten nurkissa. Menee silti 100€ joka on kuukauden ruokaraha työkyvyttömän peruspäivärahasta. Tulossa myös suuria laskuja terveydenhoidosta ja kännykkäkin hajosi joten miinukselle mennään että heilahtaa. Haluaisin perua mutta kun on tosi läheinen juhlija ja muihinkaan juhliin en ole päässyt vuosikausiin. Menee taas kuukausia että saan talouden tasapainoon. Lisäksi olen introvertti enkä nauti isoista ihmislaumoista, etenkään näin kipeenä, vaikka kaikki ovatkin tuttuja. Meitä on niin monenlaisia ihmisiä ja monenlaisessa elämän tilanteessa. 

En ymmärrä! Miksi muka kampaajalla on pakko käydä?? Itse en ikinä ole käynyt kenenkään juhlia varten kampaajalla!

Juuri näin. Omia häitäni varten kävin kampaajalla.

Siksi varmaan että näyttää siistiltä. Minä en käy kuin kerran vuodessa jollei ole juhlia ja kuontalo on aika karun näköinen. Juhliin ei kehtaa kuitenkaan sellaisena mennä.

Mitä ihmettä, mä oon käynyt kampaajalla viimeksi vuonna 2018 ja ihan hyvin tämä omanvärinen tukka pyörii mukana arjessa ja juhlassa. Hommaa anteeksiantavampi malli ja väri jos ei ole varaa ylläpitää, äläkä toisten häitä rahanmenosta syytä.

Pitkä suora malli ja oma väri, silti 30€ menee leikkaukseen kun siistii juhlia varten. Mikähän mahtais olla vielä anteeksiantavampi malli tai väri?

Sitähän en osaa sanoa, kun tosiaan en ole itse kolmeen vuoteen käynyt kampaajalla enkä ole itseäni mitenkään rupuiseksi kokenut tasasuoran omanvärisen hiusteni kanssa.

Ps. Kallis kampaaja sinulla tai hinnat noussut sillä viimeksi latvojen tasoittaminen maksoi minulle 18 euroa.

Jos joskus menen naimisiin, niin menen naimisiin maistraatissa, sitten mennään pienen sukulaisporukan ja vanhempien kanssa pariksi tunniksi johonkin paikkaan syömään ja sitten sanotaan heille moi ja loppuillaksi mennään mökille, jonne ollaan kutsuttu kavereita ja jossa saunotaan ja biletetään ja syödään hyvää ruokaa. Laitan päälle jonkin ihanan boheemin valkoisen mekon ja pukukoodi on rento. Ei yhtään ylimääräisiä ihmisiä, vain kaikista lähimmät. Eikä kiristäviä mekkoja, millin tarkan meikin tekoa, odottelua, korkokenkiä tai serviettien värin valintaa. Panostaisin häissäni todellakin siihen, että olisi hyvää musiikkia ja hyvää ruokaa. Sillä pääsee pitkälle. Kaikista kivoimmat bileetkin on aina olleet sellaiset, jonne on lähdetty extempore rennolla asenteella.

ARVOISAT HÄÄVIERAAT

Tervetuloa Liina Orvokin ja Ahti Kalervon kesäiseen Hääjuhlaamme 1.7

Vihkiminen tapahtuu kylän kauniissa kirkossa.

Juhlapaikkana Rantahuvila Kesäniemessä 🌅.

Nauttikaamme ilon ja onnen juhlasta 💞

Toivomme teiltä :

- juhlamme ovat meidän näköiset

- tarjoilu on maukasta ja sitä on riittävästi

- tulethan iloisella mielellä, avoimin sydämin, hyväksyt meidän juhlamme sellaisena kuin ne ovat

-toivomme että et arvostelisi mahdollisia puutteita, kiireessä sattuvia vahinkoja, epähuomiossa tehtyjä virheitä tai muita epäkohtia, koska yritämme parhaamme.

- tehdään juhlastamme iki ihana ja ikimuistoinen ⛪

Liian pitkiä häät ja yksinkertaisesti tylsiä. Varsinkin jos on isot häät, eikä tilaa seurustella leppoisesti. Kaikki muut juhlat kivoja kun ei niin pitkiä ja saa tulla sekä mennä niinkuin tahtoi.

Olen itsekin katsellut näitä ketjuja vähän surullisena, että juhla nähdään hirveänä vaivana. Joku aloitti ketjun hyvistä häistä, mutta se hukkui nopeasti huonompien varjoon ja taitaa olla nyt jossain useamman sivun päässä. 

Olen huomannut, että monilla toistuu se kuvio, että heidät on kutsuttu häihin mutta jäävät ulkopuolisiksi, koska ohjelma on lähinnä morsiusparin kavereille ja ydinperheille. Häihin kutsutaan sukulaisia, joita ei ole tavattu moneen vuoteen. Halutaan isot häät ja paljon lahjoja, tai ehkä joku vanhemmista vaatii että Selma-täti on saatava paikalle, vaikkei pari itse haluaisikaan.

Yksi ratkaisu olisi varmasti häiden pienentäminen, ja kutsuttaisiin vain ne jotka ovat kiinteästi mukana morsiusparin elämässä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta puolestani voin sanoa että minulle häihin tai muihin juhliin meneminen on suuri taloudellinen ongelma. Vaatteet ja lahjaraha, kampaajalla käynti, julkiset kulkuneuvot, yöpyminen, ruoat matkalla. Helposti voi mennä 1000€ vaikka halvimmat vaihtoehdot valitsisi. Nyt on tulossa valmistujaiset kuukauden päästä. Pääsen onneksi kimppakyydillä perille 200 km päähän, rahaa lahjaksi ja vanhoilla kuteilla menen. Kampaajalla pitää taas käydä ja tulla junalla takaisin, osa matkasta taksilla, yöpyminen onnistuu toisten nurkissa. Menee silti 100€ joka on kuukauden ruokaraha työkyvyttömän peruspäivärahasta. Tulossa myös suuria laskuja terveydenhoidosta ja kännykkäkin hajosi joten miinukselle mennään että heilahtaa. Haluaisin perua mutta kun on tosi läheinen juhlija ja muihinkaan juhliin en ole päässyt vuosikausiin. Menee taas kuukausia että saan talouden tasapainoon. Lisäksi olen introvertti enkä nauti isoista ihmislaumoista, etenkään näin kipeenä, vaikka kaikki ovatkin tuttuja. Meitä on niin monenlaisia ihmisiä ja monenlaisessa elämän tilanteessa. 

Kyse on osin myös arvoista. Jos katsoo vaikka tyypillisiä afrikkalaisia tai intialaisia häitä, on juhliin panostettu ja vieraat ovat kaikki pukeutuneet parhaimpiinsa, vaikka kyse on merkittävästi Suomea köyhemmistä alueista. Ehkä ajatus on, että kun muuten on köyhää, tuovat juhlat piristystä arkeen. Juhlava pukeutuminen ja lahjojen antaminen osoittavat kunnioitusta hääparia kohtaan ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Häitä on myös huomattavasti useammin, sillä perheet ovat isompia ja myös kaukaisemmat sukulaiset lasketaan perheeksi. Kyse ei siis ole absoluuttisesta taloustilanteesta vaan siitä, mitkä asiat nähdään tärkeinä ja arvokkaina rahankäytön kohteina. En sano, että suomalainen malli olisi sinänsä huonompi, mutta rahaan vetoaminen on joka tapauksessa enemmän tekosyy kuin oikea syy.

Niin että kun minun tulot on 540€/kk nettona ja maksan siitä laskuja ja ruokaa joka kuukausi 500€, loput pitää säästää tulevia isoja laskuja varten, niin sinusta on tekosyy että en maksa satoja euroja juhliin menosta ja itseäni varakkaampien lahjomisesta? Okei, mielenkiintoinen ajattelumalli sulla kyllä. Kommenttisi kertoo sen että olet pihalla kuin lumiukko monen ihmisen arjesta.

Olen itse osallistunut useampiin häihin opiskelevana yksinhuoltajana. Elämä oli tuolloin niukkaa, mutta jotenkin sitä aina onnistui sen verran säästämään, että perheenjäsenten ja läheisten ystävien hääjuhlaa ei ole tarvinnut jättää väliin. Satoja euroja en kyllä ole koskaan kenenkään häihin käyttänyt. Onnibussi-lippu ei paljon maksa, yöpyä voi jonkun hääpaikkakunnalla asuvan tuttavan luona, hiukset voi laittaa itse eikä uutta asua tarvitse joka kerta ostaa. Häälahjankin voi vaikka antaa yhdessä jonkun muun kanssa. En sano, että kaikkien olisi pakko toimia näin, mutta ei voi myöskään väittää, että häistä ei selviäisi ilman satojen eurojen kuluja.

Sinulla on käynyt hyvä tuuri, että aina on hääpaikkakunnalta löytynyt niin läheisiä tuttavia, että yöpaikka on järjestynyt ja aina on löytynyt lahjan jakajia. Aina näin ei kuitenkaan ole, ja silloin voi oikeasti olla vaikeaa selvitä häistä ilman satojen eurojen kuluja.

Keskiverto suomalainen vihaa sen vertaa monta ihmistä, että mitään iloisia sukujuhlia on turha edes yrittää järjestää. Häät on vaivaannuttava ja kiusallinen tilaisuus, jossa riidat nousevat pintaan. Jotenkin kuvaavaa, että useimmissa hautajaisissa joissa olen käynyt on ollut huomattavasti iloisempi ilmapiiri kuin häissä.