Miksi toisten häät koetaan vaivaksi?

Mua harmittaa, kun ei ole häitä lainkaan. Oma ikäpolvi (40-50v.) ovat häänsä pitäneet ja lapset ei vielä ole siinä iässä. Ei edes sukulaislapset. Olisi se kiva, että joskus pääsisi taas häihinkin. Viimeksi olen ollut 2012.

Mutta ei niitäkään liikaa saa olla. Aika tylsäksi ne käy, koska loppujen lopuksi ne on kaikki samanlaisia ja mitään omannäköistä ei ole vielä näkynyt. En tajua sitä hössötystä, kun se on aina sitä yhtä ja samaa. Juhlavaatteet ja paras anti on hyvä ruoka. Panostakaa siihen ruokaa. Se on tärkeintä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta puolestani voin sanoa että minulle häihin tai muihin juhliin meneminen on suuri taloudellinen ongelma. Vaatteet ja lahjaraha, kampaajalla käynti, julkiset kulkuneuvot, yöpyminen, ruoat matkalla. Helposti voi mennä 1000€ vaikka halvimmat vaihtoehdot valitsisi. Nyt on tulossa valmistujaiset kuukauden päästä. Pääsen onneksi kimppakyydillä perille 200 km päähän, rahaa lahjaksi ja vanhoilla kuteilla menen. Kampaajalla pitää taas käydä ja tulla junalla takaisin, osa matkasta taksilla, yöpyminen onnistuu toisten nurkissa. Menee silti 100€ joka on kuukauden ruokaraha työkyvyttömän peruspäivärahasta. Tulossa myös suuria laskuja terveydenhoidosta ja kännykkäkin hajosi joten miinukselle mennään että heilahtaa. Haluaisin perua mutta kun on tosi läheinen juhlija ja muihinkaan juhliin en ole päässyt vuosikausiin. Menee taas kuukausia että saan talouden tasapainoon. Lisäksi olen introvertti enkä nauti isoista ihmislaumoista, etenkään näin kipeenä, vaikka kaikki ovatkin tuttuja. Meitä on niin monenlaisia ihmisiä ja monenlaisessa elämän tilanteessa. 

Kyse on osin myös arvoista. Jos katsoo vaikka tyypillisiä afrikkalaisia tai intialaisia häitä, on juhliin panostettu ja vieraat ovat kaikki pukeutuneet parhaimpiinsa, vaikka kyse on merkittävästi Suomea köyhemmistä alueista. Ehkä ajatus on, että kun muuten on köyhää, tuovat juhlat piristystä arkeen. Juhlava pukeutuminen ja lahjojen antaminen osoittavat kunnioitusta hääparia kohtaan ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Häitä on myös huomattavasti useammin, sillä perheet ovat isompia ja myös kaukaisemmat sukulaiset lasketaan perheeksi. Kyse ei siis ole absoluuttisesta taloustilanteesta vaan siitä, mitkä asiat nähdään tärkeinä ja arvokkaina rahankäytön kohteina. En sano, että suomalainen malli olisi sinänsä huonompi, mutta rahaan vetoaminen on joka tapauksessa enemmän tekosyy kuin oikea syy.

Niin että kun minun tulot on 540€/kk nettona ja maksan siitä laskuja ja ruokaa joka kuukausi 500€, loput pitää säästää tulevia isoja laskuja varten, niin sinusta on tekosyy että en maksa satoja euroja juhliin menosta ja itseäni varakkaampien lahjomisesta? Okei, mielenkiintoinen ajattelumalli sulla kyllä. Kommenttisi kertoo sen että olet pihalla kuin lumiukko monen ihmisen arjesta.

Ääppä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, syy on siinä, että häistä tehdään nykyään juuri kuten sanoit ”toisten päivä”.

Yhtä hyvin hääpari voisi ottaa asenteen, että mennään naimisiin ja järjestetään hauska juhla.

Kuka sellaista jaksaa, että pitäisi jotain henkilöpalvontaa harjoittaa koko päivä. Juhlissa on tarkoitus olla rentoa ja hauskaa, ei tuollaista henkilöpalvontaa.

Pahoitteluni. En tarkoittanut kommenteillani mitään toisten palvontaa vaan enemmänkin sitä, että voisi kunnioittaa toisten päivää. Ap

Olen pahoillani, mutta olen niitä häävieraita, jotka ei ole meinannut jaksaa kunnioittaa toisten päivää. Onneksi hääbuumi on jo ohi.

Mutta teen raskasta, fyysistä vuorotyötä. Viikonloppuja on harvoin vapaana ja usein vapaat ovat menneet työvuoroista toipumiseen. 

Muistan erään kesän, kun häitä oli useammat. Stressi alkoi siitä, kun piti tapella viikonloppuvapaista työkavereiden kanssa. Sitten ihmetellä, mistä saa pienille lapsille hoitajan koko viikonlopuksi.

Seuraava ongelma raha. Olimme aika tiukilla siihen aikaan talolainoineen ja lapset vei oman osuutensa. Hotelliyöpymiset ja lasten hoitajalle maksut. Vaatteita toki löytyi, mutta eräissä häissä oli jokin ihmeen pukukoodi ja iltapuku. No minulla ei nyt ollut mitään iltapukua kaapissa. Stressi, kun piti siihen hässäkkään alkaa etsiä kirppareilta edullista pukua ja sitä muokkaamaan itselle sopivaksi.

Kun kaiken stressin ja väsymyksen keskellä pääsi niihin häihin, olikin sitä odottelua ja odottelua ja ruoka loppui kesken ja hääpari osoitti, että toivottavasti sukulaiset lähtee ajoissa pois, niin voivat aloittaa kunnon bilettämisen.

Ei, en enää jaksanut kunnioittaa hääparin onnea, kun tiesi, että näitä on vielä kolmet tiedossa samalle kesälle.

Nyt vanhempana olisi ihan kiva mennä häihin, kun on rahaa tilillä ja ei tarvitse miettiä lapsenvahteja ja jos häitä olisi vain yhdet kesässä

Vierailija kirjoitti:

Omasta puolestani voin sanoa että minulle häihin tai muihin juhliin meneminen on suuri taloudellinen ongelma. Vaatteet ja lahjaraha, kampaajalla käynti, julkiset kulkuneuvot, yöpyminen, ruoat matkalla. Helposti voi mennä 1000€ vaikka halvimmat vaihtoehdot valitsisi. Nyt on tulossa valmistujaiset kuukauden päästä. Pääsen onneksi kimppakyydillä perille 200 km päähän, rahaa lahjaksi ja vanhoilla kuteilla menen. Kampaajalla pitää taas käydä ja tulla junalla takaisin, osa matkasta taksilla, yöpyminen onnistuu toisten nurkissa. Menee silti 100€ joka on kuukauden ruokaraha työkyvyttömän peruspäivärahasta. Tulossa myös suuria laskuja terveydenhoidosta ja kännykkäkin hajosi joten miinukselle mennään että heilahtaa. Haluaisin perua mutta kun on tosi läheinen juhlija ja muihinkaan juhliin en ole päässyt vuosikausiin. Menee taas kuukausia että saan talouden tasapainoon. Lisäksi olen introvertti enkä nauti isoista ihmislaumoista, etenkään näin kipeenä, vaikka kaikki ovatkin tuttuja. Meitä on niin monenlaisia ihmisiä ja monenlaisessa elämän tilanteessa. 

Siis miten voi ihmisellä olla näin vaikeeta? Kyllä tässä on nyt kyse omista valinnoista ja asenteestasi. Kuka pakottaa menemään kampaajalle tai ostamaan uudet vaatteet? Luulisi pienituloisen olevan opetellut laittamaan omat hiukset nätisti, katsomaan juhlatamineita esim. Kirpparilta. Eikö sulla ole mitään juhlavaatteita itselläsi?

Itse opiskelijana ja pienituloisesta perheestä lähtöisin ei tulisi mieleenkään rampata kampaajalla tai ostamasa jatkuvasti uusia vaatteita juhlia varten. Kyllä tässä on nyt omassa asenteessa ongelma.

Jos olet kipeä, älä mene juhliin. Jos on noin vaikeaa, jää kotiin. Tulee mieleen marttyyri-ihminen, kamala valitus ja itkuvirret kun on niiiin vaikeeta ja vaikeeta, mutta minä niin jalo ihminen menen ja teen vaikka en kuollaksenikaan haluaisi, jotta sitten voin itsekseni kyräillä elämän vaikeutta ja omaa kurjuuttani.

Tsiisus. Jääkää kotiinne kun on noin vaikeaa. Itse olen aina ollut ihanissa häissä, jossa ihmiset ovat onnellisia ja iloisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta puolestani voin sanoa että minulle häihin tai muihin juhliin meneminen on suuri taloudellinen ongelma. Vaatteet ja lahjaraha, kampaajalla käynti, julkiset kulkuneuvot, yöpyminen, ruoat matkalla. Helposti voi mennä 1000€ vaikka halvimmat vaihtoehdot valitsisi. Nyt on tulossa valmistujaiset kuukauden päästä. Pääsen onneksi kimppakyydillä perille 200 km päähän, rahaa lahjaksi ja vanhoilla kuteilla menen. Kampaajalla pitää taas käydä ja tulla junalla takaisin, osa matkasta taksilla, yöpyminen onnistuu toisten nurkissa. Menee silti 100€ joka on kuukauden ruokaraha työkyvyttömän peruspäivärahasta. Tulossa myös suuria laskuja terveydenhoidosta ja kännykkäkin hajosi joten miinukselle mennään että heilahtaa. Haluaisin perua mutta kun on tosi läheinen juhlija ja muihinkaan juhliin en ole päässyt vuosikausiin. Menee taas kuukausia että saan talouden tasapainoon. Lisäksi olen introvertti enkä nauti isoista ihmislaumoista, etenkään näin kipeenä, vaikka kaikki ovatkin tuttuja. Meitä on niin monenlaisia ihmisiä ja monenlaisessa elämän tilanteessa. 

En ymmärrä! Miksi muka kampaajalla on pakko käydä?? Itse en ikinä ole käynyt kenenkään juhlia varten kampaajalla!

Juuri näin. Omia häitäni varten kävin kampaajalla.

Siksi varmaan että näyttää siistiltä. Minä en käy kuin kerran vuodessa jollei ole juhlia ja kuontalo on aika karun näköinen. Juhliin ei kehtaa kuitenkaan sellaisena mennä.

Jos juhlat ovat ainoa kerta vuodessa kun käyt kampaajalla, niin ehkä silloin niitä kampaajakustannuksia ei voi suoraan laskea häistä aiheutuviksi kuluiksi.

Tietysti voi jos muuten ei siellä kampaajalla kävis kuin vuoden päästä. Sehän on suora kulu häiden vuoksi.

Lapseni meni naimisiin USA:ssa sikäläisen kanssa.

Kaukaisimmat vieraat lensivät häihin Suomesta ja Ranskasta, todella monet eri osavaltioista.

Oli hauskat juhlat, mitään lahjoja eivät halunneet. Saivat kyllä useita, mietittyjä ja veikeitä.

Vaikutuksen teki se, kuinka moni vieras oli ottanut selvää tästä kaukaisesta maasta, moni opetellut pari sanaakin suomeksi.

Ei ollut nihkeää kyräilyä.

En tosin ole ollut huonoissa häissä Suomessakaan, on ollut sitten ilmeisesti hyvä tuuri 🤔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta puolestani voin sanoa että minulle häihin tai muihin juhliin meneminen on suuri taloudellinen ongelma. Vaatteet ja lahjaraha, kampaajalla käynti, julkiset kulkuneuvot, yöpyminen, ruoat matkalla. Helposti voi mennä 1000€ vaikka halvimmat vaihtoehdot valitsisi. Nyt on tulossa valmistujaiset kuukauden päästä. Pääsen onneksi kimppakyydillä perille 200 km päähän, rahaa lahjaksi ja vanhoilla kuteilla menen. Kampaajalla pitää taas käydä ja tulla junalla takaisin, osa matkasta taksilla, yöpyminen onnistuu toisten nurkissa. Menee silti 100€ joka on kuukauden ruokaraha työkyvyttömän peruspäivärahasta. Tulossa myös suuria laskuja terveydenhoidosta ja kännykkäkin hajosi joten miinukselle mennään että heilahtaa. Haluaisin perua mutta kun on tosi läheinen juhlija ja muihinkaan juhliin en ole päässyt vuosikausiin. Menee taas kuukausia että saan talouden tasapainoon. Lisäksi olen introvertti enkä nauti isoista ihmislaumoista, etenkään näin kipeenä, vaikka kaikki ovatkin tuttuja. Meitä on niin monenlaisia ihmisiä ja monenlaisessa elämän tilanteessa. 

Siis miten voi ihmisellä olla näin vaikeeta? Kyllä tässä on nyt kyse omista valinnoista ja asenteestasi. Kuka pakottaa menemään kampaajalle tai ostamaan uudet vaatteet? Luulisi pienituloisen olevan opetellut laittamaan omat hiukset nätisti, katsomaan juhlatamineita esim. Kirpparilta. Eikö sulla ole mitään juhlavaatteita itselläsi?

Itse opiskelijana ja pienituloisesta perheestä lähtöisin ei tulisi mieleenkään rampata kampaajalla tai ostamasa jatkuvasti uusia vaatteita juhlia varten. Kyllä tässä on nyt omassa asenteessa ongelma.

Jos olet kipeä, älä mene juhliin. Jos on noin vaikeaa, jää kotiin. Tulee mieleen marttyyri-ihminen, kamala valitus ja itkuvirret kun on niiiin vaikeeta ja vaikeeta, mutta minä niin jalo ihminen menen ja teen vaikka en kuollaksenikaan haluaisi, jotta sitten voin itsekseni kyräillä elämän vaikeutta ja omaa kurjuuttani.

Tsiisus. Jääkää kotiinne kun on noin vaikeaa. Itse olen aina ollut ihanissa häissä, jossa ihmiset ovat onnellisia ja iloisia.

Haha, kylläpä sulla meni tunteisiin :D Kiitos päivän nauruista, olet kova tyttö liioittelemaan ja ymmärtämään tahallaan väärin. Kyllä se elämä opettaa sinullekin, sitten kun äiti ja isä ei ole sponssaamassa juhlia ja muita talouden kuluja. Monista juhlista olen jäänytkin pois siksi ettei ole ollut varaa, mutta nyt on todella läheisen ihmisen juhlat tulossa. Ei kukaan pakota häävierasta mihinkään kampaajalle vaan minä haluan mennä siistinä juhliin eli arvostan juhlittavaa. Siksi kampaajalle ja ostan sen uuden vaatteen jos edellisen juhlan vaate on epäsopiva esimerkiksi säähän (ei talveksi ostettuja voi hellepäivänä käyttää). Vaikka jättäisin sen kampaajan käymättä niin silti tulee kuluja mm kulkemisesta ja lahjasta.

Ei häihin ole pakko mennä. Kieltäytykää.

Tulee paremmat bileet niille jotka menevät.

Hirveitä kommentteja täällä.

Heijastaa nykymeininkiä, itsekkyyttä ja kyvyttömyyttä normaaleihin käytöstapoihin.

Toivotan hyvää hääjuhlaa kaikille naimisiinmenijöille!

Ps. Kertauksen vuoksi: HÄÄKUTSUSTA VOI MYÖS KIELTÄYTYÄ

Vierailija kirjoitti:

Häät ovat yleensä tylsiä juhlia. Pönötetään kahdessa eri leirissä ja leikitään muka hauskoja leikkejä. Aivan ajanhukkaa. Sitten se pari vielä muutaman vuoden kuluttua eroaa ja sama rumba uudelleen.

Osa ihmisistä inhoaa juhlapukeutumista olipa kyse häistä tai hautajaisista. Silloin saatetaan myös tavata semmoisia sukulaisia, joiden kanssa on muuten vähän tekemisissä ja keskustelu voi olla hiukan jäykkää ja muodollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain SuomessaTe4 . Muualla ne on odotettuja perhejuhlia ja tilaisuus rentoutua ja tavata ihmisiä. Törmäsin tähän kun menin suomalaisen mieheni kanssa naimisiin, osa miehen sukulaisista ei tullut pitkän matkan vuoksi (Oulu-Espoo) ja minun sukulaiset tulivat Puerto ricosta saakka.

Minullekin juhlat suvun kanssa ovat tuollaisia ja olen ihan suomalainen. Mutta meillä onkin iloinen puhelias suku ja alkoholin käyttö ei pilaa juhlintaa kun kukaan ei humallu.

Mutta silti häät eivät kuulu suosikkeihini.

Millainen kaava teidän häissä oli? Joku voisi saada vähän rennompiin juhliin vinkkiä täälläkin.

Perinteinen kirkkovihkiminen ilman jumalanpalvelusta, 45 minuutissa vieraat oli sisällä ja ulkona kirkosta, ja menossa bussiin joka vei vieraat juhlapaikalle.

Juhlapaikalla oli pitopalvelu kattanut cocktailtunnin valmiiksi, jotta vieraat saa heti purtavaa ja juotavaa, ja me kävimme sillä aikaa hääkuvissa (1h).

Emme pidä hääleikeistä, joten sellaiset jätettiin pois.

Kaaso ja bestman piti puheensa, (yht 20min) jonka jälkeen syötiin, bändi alkoi soittamaan, tanssimme häävalssimme ja oli tilaa vapaalle seurustelulle.

Lapsia oli kaitsemassa kaksi tuttavaperheiden opiskelijatyttöä, jotka leikittivät lapsia ulkona ja sisällä että vanhemmat saivat rentoutua myös. Lapsille oli myös oma buffetpöytä ja karkkibuffet.

Yllätyspuheita tuli sieltä täältä, mitkä olivat hauskoja, naurua, puhetta, ruokaa ja viiniä riitti.

Iltapalan kattoi minun äitini ja siskoni, meidän kulttuurin perinneruokia ja naposteltavia.

Juhlapaikalta bussi takaisin keskustaan lähti klo 02.

Erityistä kiitosta saatiin siitä, että kauempaa matkustaneille sukulaisille ja ystäville oli järjestetty majoitus.

Häät on niin out! Pitäisin vihkivastaanoton päivän/ viikonlopun aikana, samaan tyyliin kuin valmistujais- tai rippijuhlat. Vihkitilaisuus kirkossa, todistajat vaan paikalla, ehkä lähin perhe. Viikonlopun/päivän ajan saa piipahtaa kotona tervehtimässä, jos haluaa, on voileipäkakku, kakkua, pasteijat, keittoa... Vihkitodistus nähtävillä, ei tarvi erityisiä lahjoja, kukkakimppu on just hyvä.

Kelpaisiko muille?

Vierailija kirjoitti:

Minusta tähän on useita selityksiä. Yksi on se, että suomalaisille itsensä korostaminen on pahimpia asioita, joita ihminen voi tehdä. Häiden, erityisesti hulppeiden sellaisten, pitäminen on tarpeetonta itsekorostusta, ja tuomalla esiin, miten vaivalloista häihin osallistuminen on, voidaan osoittaa omaa vaatimattomuutta ja näpäytettyä itsestään liikoja kuvittelevia juhlakaluja. Usein tälläkin palstalla näkee, kuinka oikein kilpaillaan sillä, kenellä on ollut vaatimattomimmat häät.

Toinen selitys on se, että monille suomalaisille on edelleen vaikeaa toimia tilanteissa, joissa pitää noudattaa jonkinlaista etikettiä. Kaupungistuminen ja keskiluokkaistuminen on tapahtunut niin vähän aikaa sitten, että luontevaa tapaa olla muodollisemmissa tilaisuuksissa ei ole osattu opettaa lapsille. Jopa juhlapukeutuminen ahdistaa monia: kravatti ja sukkahousut kiristävät, ei osata kävellä korkokengissä, mekossa olo on naurettava, ei keksitä mitään päällepantavaa, ei osata käyttää kampaajan ja meikkaajan palveluita. Sekin, että juhlissa pitää puhua tuntemattomien kanssa, ahdistaa. Omaa epävarmuutta oikeanlaisen pukeutumisen ja käytöksen suhteen peitellään väheksymällä juhlan merkittävyyttä.

Ja morsiusparilla on täysin järjettömät odotukset häistään eikä niitä osata järjestää niin että vierailla olisi edes jonkinlaiset mahdollisuudet juhlasta nauttia. Kuten monet ovat todenneet häät ovat pakkopullaa. Kuuntelet tylsiä jorinoita, odotat ja jonotat että pääset, onnittelemaan, syömään ,kahville ja ennenkaikkea koska pääsee pois.

No minulla ei ole rahaa niin paljon kuin osallistuminen vaatisi. Juhlia on niin harvoin että minulla ei ole päällesopivia juhlavaatteita (yhdet liian isot on ajalta kun olin painavampi) eikä juhlakenkiä eikä rahaa ostaa uusia pölyttymään kaappiin, lahjaan odotetaan laitettavan lähes 100 euroa, lisäksi taksimatkat edes takas (olen autoton ja häät on aina jossain mihin ei lähelle bussilla pääse) tulee tosi kalliiksi. Pahimmillaan pitäisi yöpyä paikkakunnalla jossain hotellissa. Jos en ota pientä lastani mukaan joudun palkkaamaan kotiin kalliin lapsenvahdin, jos taas otan mukaan niin lapsellekin pitää ostaa jotain juhlavampaa vaatetta ja häissä sitten vain paimennan häntä enkä ehdi jutella kenenkään kanssa. Eli ei kiitos häille.

Vierailija kirjoitti:

Ei häihin ole pakko mennä. Kieltäytykää.

Tulee paremmat bileet niille jotka menevät.

Hirveitä kommentteja täällä.

Heijastaa nykymeininkiä, itsekkyyttä ja kyvyttömyyttä normaaleihin käytöstapoihin.

Toivotan hyvää hääjuhlaa kaikille naimisiinmenijöille!

Ps. Kertauksen vuoksi: HÄÄKUTSUSTA VOI MYÖS KIELTÄYTYÄ

Ja näinhän toki tehdäänkin. Win-win

Vierailija kirjoitti:

Hyvät ruoka- ja kahvitarjoilut on tärkeitä!

Kammottavat leikit joihin pakotetaan vieraat osallistumaan on sanonko mistä😡

Perseestä?

Koska häät ovat juhlista tylsimmät ja pitkäveteisimmät, vain hautajaiset menevät edelle.

Jo kutsussa on vaatimuksia, lahjoista, pukeutumisesta, siitä kuka saa osallistua. Lahjat ovat kalliita ja juhlavaatteet joutuu myös hankkimaan, koska niitä ei ole valmiiksi. Kustannus osallistumiselle nousee yhdelle perheelle satoihin euroihin, kun lapsille joutuu myös hankkimaan vaatteet, joita käytetään vain kerran. Jos oikein huono tuuri käy, joutuu polttareita suunnittelemaan ja maksamaan. Silloin koko hääprosessiin menee useampi kuukausi.

Usein häät ovat kaukana, niihin joutuu varaamaan koko päivän tai kaksi. Itse seremonia on maailman tylsin ja sen jälkeen alkaa loputon odotus. Siirrytään hääpaikalle ja morsiuspari on pari kolmekin tuntia jossain ottamassa valokuvia. Sen aikaa hytistään jossain kylmässä seurakuntasalissa yhden alkudrinkin voimin. Pari saapuu ja syömään päästään noin 4-5 tuntia häiden alkamisesta.

Vuorossa on loputtomasti huonoja puheita, vaivaannuttavia leikkejä ja lopulta humaltuneita ihmisiä puimassa suvun asioita. Joku bilebändi soittaa huonoja covereita, lapset ovat ihan poikki jos he ylipäätään ovat saaneet osallistua, on pakko juoda alkoholia, että itse jaksaa olla. Kukaan ei voi lähteä ennenkuin morsiuspari itse älyää poistua.

Eli, kallista, kylmää, tylsää, vaivaannuttavaa, aikaavievää.

En itsessään koe häitä vaivalloiseksi. Sen sijaan sen, että niitä kasaantuu samalle kesälle polttareineen monet, on sitten eri asia kun yleensä kesäviikonloppuina haluaisi viettää muutenkin kuin häissä /polttareissa.

Häihin on kiva osallistua mutta vaivaksi ne muodustuvat jos ne pidetään monen sadan kilometrin päässä. Matkustaminen ja majoitus ei ole ilmaista lystiä ja siihen vielä vaatetus ja lahja. Joo ei kiitos.

Olen ollut tasan yksissä häissä eikä ole motkotettavaa. Tarjoilut oli hyvät ja keskustella sai kaikenlaisten mielenkiintoisten ihmisten kanssa. Suomalaiset nyt vaan yleensä ottaen vihaavat kaikkea. Olisi upeaa että nämä vihaajat kasvattaisivat selkärangan ja vastaisi kutsuihin kieltävästi. Olisi paljon mukavampaa kaikille.

Onneksi häät ovat nykyaikana out.