Voiko työtön viedä lapsen päiväkotiin täyspäiväisesti?

Täytyy pystyä erottamaan tässä keskustelussa ne, jotka vie lapsensa päiväkotiin kerran pari viikossa tai puolipäiväisesti, niistä, jotka pitää lapsen siellä 8-9 tuntia. Eri asia.

Toisekseen pitää pystyä erottamaan ikäkaudet: 1-vuotias tarvitsee enemmän vanhempien läheisyyttä kuin vaihtuvien tarhan hoitajien hoivaa.  Kolmevuotias hyötyy jo muiden lasten seurasta, ja kestää olla erossa äidistä vieraantumatta.

Omien lasten kanssa on raskas olla, jos ei ole päässyt heidän vauvana ollessaan symbioosiin, sellaiseen suhteeseen, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Äitikin voi saada suurta iloa ja tyydytystä omia lapsiaan hoitaessaan, mutta jos puuttuu fyysistä läheisyyttä tai äiti on masentunut, symbioosia ei synny, ja lapset kasvettuaan tuntuvat kauhealta riesalta ja pitkästyttävältä seuralta.

Kannattaa siis panostaa läheisyyteen alussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai. Ja yhteiskunta maksaa.

Järkyttävää.

Mikä tässä on järkyttävää?

Se että yhteiskunta maksaa lähtökohtaisesti kokopäiväisen hoidon työttömän lapselle. Ongelmaperheet ovat sitten asia erikseen. Mutta näitä mukavuudenhaluisia kyllä riittää, jotka mielellään kiikuttavat lapsensa muiden hoitoon.

Päivähoito-oikeus kuuluu ja täytyy kuulua kaikille. Miksi työssäkäyvällä on "oikeus" sanoa ettei jaksa kotona möllöttää vaippaikäisien kanssa ja katsoa päivät kun ne nuolee lattialistoja ja kuolaa maton reunoja. Että menevät ennemmin töihin kuin jämähtää kotiin? Mutta samaa oikeutta ei ole työttömällä?

Ei se ole lasten etu eikä yhteiskunnan etu jos kotiin lasten kanssa jää vanhempi joka ei jaksa sitä hommaa ollenkaan.

Nyt on kyllä todella ontuvat argumentit. Ensinnäkin työssäkäyvä menee töihin, työtön ei. Toisekseen, jos vanhempi ei jaksa olla oman lapsensa kanssa, päiväkoti ei ole ratkaisu. Silloin tarvitaan ihan muuta apua kuin päivähoitoa. 

Mitä muuta apua?

Perheneuvola, sosiaalitoimi, lastensuojelu jne. jne. Päivähoito ei ole mikään "huolehditaan väsyneiden vanhempien jaksamisesta" -keskus. Siellä on tarkoitus vain hoitaa lapsia sen aikaa, kun vanhemmat ovat työssä tai opiskelemassa. Tukitoimia, jos perhe tarvitse, niitä haetaan ihan muista kanavista. 

Mitä sä luulet, että se sossu tarjoaa tueksi? Aivan, päiväkotia.

Niinpä, sillä päiväkoti on yksi edullisimmista tukimuodoista lapsiperheille ja helppo järjestää.

Mä jäin yksin lasten kanssa mieheni kuoltua ja sain viedä lapset vuoropäiväkotiin vaikka en ollut juuri silloin töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka työttömänä jaksaisi nousta joka arkiaamu niin aikaisin ylös että lähtisi viemään lapsensa hoitoon ennen kahdeksaa?

Meille ainakin työ yksi työtön vanhempi tuo lapsen kahdeksaksi. Herättää lapsen aamulla sitä varten. Ja lapsi on 1-vuotias.

Mitä tämä nyt kenellekään kuuluu? Että mitä se työtön sinä päivänä tekee tai mikä heidän perhejärjestely on?

Useissa tapauksissa maataan kotona koko päivä, kun lapsi on tarhassa. On helppo sysätä lapsi yhteiskunnan hoidettavaksi. Yhteiskunnan olisi myös maksettava suurempaa korvausta siitä makaamisesta. Vastuun ottaminen omasta lapsesta on rasittavaa. Työn hakeminen on rasittavaa. Paljon helpompaa on maata kotona, kun saman toimeentulon saa muutenkin, kuin töistä saisi.

Kyllä jokainen työtön herää aamulla kun kersa tai useampi täytyy viedä päiväkotiin ja menee kiireesti jatkamaan uniaan jotta jaksaa sosiaalisessa mediassa päivystää yöllä. Lapset eivät kiinnosta muuten kun saa sosiaalitukia enemmän ja lähiomaisilta lypsettyä ruuat, hoitoavut, vaatteet yms. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai. Ja yhteiskunta maksaa.

Järkyttävää.

Mikä tässä on järkyttävää?

Se että yhteiskunta maksaa lähtökohtaisesti kokopäiväisen hoidon työttömän lapselle. Ongelmaperheet ovat sitten asia erikseen. Mutta näitä mukavuudenhaluisia kyllä riittää, jotka mielellään kiikuttavat lapsensa muiden hoitoon.

Päivähoito-oikeus kuuluu ja täytyy kuulua kaikille. Miksi työssäkäyvällä on "oikeus" sanoa ettei jaksa kotona möllöttää vaippaikäisien kanssa ja katsoa päivät kun ne nuolee lattialistoja ja kuolaa maton reunoja. Että menevät ennemmin töihin kuin jämähtää kotiin? Mutta samaa oikeutta ei ole työttömällä?

Ei se ole lasten etu eikä yhteiskunnan etu jos kotiin lasten kanssa jää vanhempi joka ei jaksa sitä hommaa ollenkaan.

Se työttömän lapsi vie hoitopaikan siltä työssäkäyvän lapsen vanhemmalta. On työssäkäyviä perheitä jotka jonottavat VUOSIA lähipäiväkotiin koska ei ole vapaita hoitopaikkoja...kun työttömän lapset vievät ne lähipäiväkodin paikat. Onhan tämä ihan törkeää.

Kukaan ei jonota vuosia hoitopaikkaa. Toki, jos ei ota vastaan muuta kuin sen lähimmän, joutuu joskus odottamaan hetken, mutta silloin se on oma moka.

Kyllä jonottaa. Varsinkin silloin jos lapsia on ainakin kaksi tai enemmän. Voit toki saada yhden lapsen lähipäiväkotiin ja muut lapset toiseen päiväkotiin. Aika kettumaista viedä ja hakea yksi lapsi päiväkotiin A ja kaksi muuta lasta päiväkotiin B.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei voisi?

Viides sivu menossa, moniko tähän kysymykseen on vastannut?

Moni työtön menee töihin heti kun kutsu kuuluu. Esimerkiksi puolen tunnin varoitusajalla ei pysty lähtemään töihin sijaiseksi, jos lapsi ei ole jo valmiiksi hoidossa.

No jos sitä työnantaja ei sille päivälle kuulu,lapsen voi hakea välipalan jälkeen pois eikä klo17...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai. Ja yhteiskunta maksaa.

Järkyttävää.

Mikä tässä on järkyttävää?

Se että yhteiskunta maksaa lähtökohtaisesti kokopäiväisen hoidon työttömän lapselle. Ongelmaperheet ovat sitten asia erikseen. Mutta näitä mukavuudenhaluisia kyllä riittää, jotka mielellään kiikuttavat lapsensa muiden hoitoon.

Päivähoito-oikeus kuuluu ja täytyy kuulua kaikille. Miksi työssäkäyvällä on "oikeus" sanoa ettei jaksa kotona möllöttää vaippaikäisien kanssa ja katsoa päivät kun ne nuolee lattialistoja ja kuolaa maton reunoja. Että menevät ennemmin töihin kuin jämähtää kotiin? Mutta samaa oikeutta ei ole työttömällä?

Ei se ole lasten etu eikä yhteiskunnan etu jos kotiin lasten kanssa jää vanhempi joka ei jaksa sitä hommaa ollenkaan.

Nyt on kyllä todella ontuvat argumentit. Ensinnäkin työssäkäyvä menee töihin, työtön ei. Toisekseen, jos vanhempi ei jaksa olla oman lapsensa kanssa, päiväkoti ei ole ratkaisu. Silloin tarvitaan ihan muuta apua kuin päivähoitoa. 

Mitä muuta apua?

Perheneuvola, sosiaalitoimi, lastensuojelu jne. jne. Päivähoito ei ole mikään "huolehditaan väsyneiden vanhempien jaksamisesta" -keskus. Siellä on tarkoitus vain hoitaa lapsia sen aikaa, kun vanhemmat ovat työssä tai opiskelemassa. Tukitoimia, jos perhe tarvitse, niitä haetaan ihan muista kanavista. 

Mitä sä luulet, että se sossu tarjoaa tueksi? Aivan, päiväkotia.

Niinpä, sillä päiväkoti on yksi edullisimmista tukimuodoista lapsiperheille ja helppo järjestää.

Mä jäin yksin lasten kanssa mieheni kuoltua ja sain viedä lapset vuoropäiväkotiin vaikka en ollut juuri silloin töissä.

Vuoropäiväkotiin?? Ja olit kotona?

1-vuotias ei tosiaan hyödy päivähoidosta mitään, jos kotona on perusasiat kunnossa. Varsinkin jos kyseessä on juuri 1v täyttänyt, kenties kävelemätön ja puhumaton. Omani täyttää kohta 2v ja onhan tässä vuoden aikana tapahtunut huimaa kehitystä ja Lapsi on valmiimpi päiväkotiin.

Lapsi on menossa syksyllä päiväkotiin kun palaan töihin. Silti koen että lapselle on hyvin riittänyt aamupäivän puistohetket äidin ja muiden kotonaolevien kanssa. Lapsi osaa puhua, juosta, laulaa, syödä, piirtää, potkupyöräillä, tykkää kirjoista, hallitsee alkeellisen yhteisleikin muiden lasten kanssa. Lapsen kanssa on toki touhuttu ja leikitty kotona mutta mitä ihmettä siellä päivähoidossa olisi vielä pystytty lapselle opettamaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka työttömänä jaksaisi nousta joka arkiaamu niin aikaisin ylös että lähtisi viemään lapsensa hoitoon ennen kahdeksaa?

Meille ainakin työ yksi työtön vanhempi tuo lapsen kahdeksaksi. Herättää lapsen aamulla sitä varten. Ja lapsi on 1-vuotias.

Mitä tämä nyt kenellekään kuuluu? Että mitä se työtön sinä päivänä tekee tai mikä heidän perhejärjestely on?

Niin. Sama tilanne on siis joka päivä. Ei kuulu kellekään, vai kuuluuko sittenkin? Kyllä sitä on ihan reilua kyseenalaistaa sitä että käyttää hyväksi systeemiä. Voin sanoa, että on sydäntäsärkevää lohduttaa pientä lasta, jonka vanhempi ei vaan halua viettää aikaa hänen kanssaan.

Samalla tapaa sinä lohdutat työssäkäyvän lasta joka ei halua vähentää työntekoa koska palkka pienenisi ja jostain pitäisi luopua (kenties kuntosalin jäsenyydestä tai lehtitilauksesta).

Oletko ajatellut millaista on hakea töitä 1.v kainalossa? Kirjoittaa CV:tä samalla kun yrität viihdyttää taaperoita? Tiedätkö kuinka laadukkaan CV.n saa kirjoitettua kun homma katkeaa sen 50krt? Soitella työpaikoille vauva sylissä ? Järjestää aikaa työhaastatteluun kun et ole oikeutettu päivähoitopaikkaan eikä sinulla ole ketään joka voisi lasten perään katsoa?

Tai mitä on sairastaa itse oksennustautia samalla kun viihdytät vaippaikäisiä pesuhuoneen lattialla ilman että saat siitä edes palkallista vapaata? Mitä on se kun yrität päästä itse terveyskeskukseen muttet saa ketään ammaksi? Miettiä voiko gynekologille ottaa vauvaa mukaan tai hammaslääkäriin mennä poistamaan viisauden hammasta taaperot mukana? Tiesitkö että mies ei pysty tällaisissa tapauksissa jäädä pois töistä ja äiti ei saada lapsiaan päivähoitoon ilman 4kk odotusaikaa vaikka joutuisi leikkaukseen ja olisi pää kainalossa.

En usko että tiedät.

Itselläni useampi lapsi ja olen pärjännyt kyllä kaikissa noissa tilanteissa. En kai nyt itse oksennustaudissa lastani veisi hoitoon tartuttamaan muita, vaan toki hoidan silloin lapseni, vaikka nyt olisikin hetkellisesti vähän huono olo. Olen myös toiminut yrittäjänä niin vauvan kanssa kuin silloin kun kaikki lapset

ovat olleet kotona (muistuttaisin tämä oli arkea juuri viime keväänä monissa perheissä) joten pari puhelua ja työhakemus kuulostaa aika pieneltä

vaivalta... Myös lääkärissä on oltu lasten kanssa. Täytyyhän sitä osata soveltaa ja luovia hyvänen aika lasten kanssa! Mielestäni ihan perus meininkiä lapsiperheessä.

Koska olet noin täydellinen niin kerrotko miten voit maata lääkärin tutkimuksessa jos taaperot sillä aikaa tyhjentävät lääkärin kaappeja, rääkyvät, karkaavat huoneesta tms?

MML? Lapsen isä? Tuskin tutkimukset ovat päivittäisiä... Kyllä täytyy sanoa, että nykyvanhemmat ovat todella uusavuttomia. Ei ihme että kaikki kiikuttaa lapsiaan päiväkotiin lomilla ja vapaapäivilläänkin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai. Ja yhteiskunta maksaa.

Järkyttävää.

Mikä tässä on järkyttävää?

Se että yhteiskunta maksaa lähtökohtaisesti kokopäiväisen hoidon työttömän lapselle. Ongelmaperheet ovat sitten asia erikseen. Mutta näitä mukavuudenhaluisia kyllä riittää, jotka mielellään kiikuttavat lapsensa muiden hoitoon.

Päivähoito-oikeus kuuluu ja täytyy kuulua kaikille. Miksi työssäkäyvällä on "oikeus" sanoa ettei jaksa kotona möllöttää vaippaikäisien kanssa ja katsoa päivät kun ne nuolee lattialistoja ja kuolaa maton reunoja. Että menevät ennemmin töihin kuin jämähtää kotiin? Mutta samaa oikeutta ei ole työttömällä?

Ei se ole lasten etu eikä yhteiskunnan etu jos kotiin lasten kanssa jää vanhempi joka ei jaksa sitä hommaa ollenkaan.

Nyt on kyllä todella ontuvat argumentit. Ensinnäkin työssäkäyvä menee töihin, työtön ei. Toisekseen, jos vanhempi ei jaksa olla oman lapsensa kanssa, päiväkoti ei ole ratkaisu. Silloin tarvitaan ihan muuta apua kuin päivähoitoa. 

Mitä muuta apua?

Perheneuvola, sosiaalitoimi, lastensuojelu jne. jne. Päivähoito ei ole mikään "huolehditaan väsyneiden vanhempien jaksamisesta" -keskus. Siellä on tarkoitus vain hoitaa lapsia sen aikaa, kun vanhemmat ovat työssä tai opiskelemassa. Tukitoimia, jos perhe tarvitse, niitä haetaan ihan muista kanavista. 

Mitä sä luulet, että se sossu tarjoaa tueksi? Aivan, päiväkotia.

Niinpä, sillä päiväkoti on yksi edullisimmista tukimuodoista lapsiperheille ja helppo järjestää.

Mä jäin yksin lasten kanssa mieheni kuoltua ja sain viedä lapset vuoropäiväkotiin vaikka en ollut juuri silloin töissä.

Vuoropäiväkotiin?? Ja olit kotona?

Uskomatonta jos on totta. Olisit voinut antaa lapset samantien huostaankin, ei olisi tarvinut enää huolehtia heistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei voisi?

Viides sivu menossa, moniko tähän kysymykseen on vastannut?

Moni työtön menee töihin heti kun kutsu kuuluu. Esimerkiksi puolen tunnin varoitusajalla ei pysty lähtemään töihin sijaiseksi, jos lapsi ei ole jo valmiiksi hoidossa.

No jos sitä työnantaja ei sille päivälle kuulu,lapsen voi hakea välipalan jälkeen pois eikä klo17...

Juu, mutta ei. Koska on oikeus pitää pientä lasta hoidossa tappiin asti, niin silloin sitä pidetään. Miehelläkin saattaa kestää myöhään töissä, joten onhan se rankkaa hoitaa yksin yhtä lasta.

Haimme lapsellemme päivähoitopaikan, vaikka minulla ei ollut vielä töitä. Olisi ollut ahdistavaa yhtäkkiä alkaa hakea hoitopaikkaa, kun yhtäkkiä olisi saanut työpaikan. Ja yhtäkkisen hoitopaikan saamiseen olisi voinut mennä sen kaksi viikkoa + se olisi varmasti ollut jossain kaukana. Eikä työssä käyvänä olisi enää ehtinyt järjestää lapselle pehmeää laskua päivähoidon aloittamiseen. Sainkin työpaikan heti lapsen totuttua päivähoitoon, joten tämä ennakointi meni meillä aika lailla täydellisesti. Jos en olisi saanut työpaikkaa, olisi lapsi silti ollut hoidossa muutamia lyhyitä päiviä viikossa, jolloin olisin opiskellut jotain työllistävää + muutoin panostanut työnhakuun. Sitä en itsekään ymmärrä, että työttömän lapsi on hoidossa pitkää päivää viisi kertaa viikossa, mutta ymmärrän kyllä oikein hyvin, että työttömän lapsella on päivähoitopaikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka työttömänä jaksaisi nousta joka arkiaamu niin aikaisin ylös että lähtisi viemään lapsensa hoitoon ennen kahdeksaa?

Meille ainakin työ yksi työtön vanhempi tuo lapsen kahdeksaksi. Herättää lapsen aamulla sitä varten. Ja lapsi on 1-vuotias.

Mitä tämä nyt kenellekään kuuluu? Että mitä se työtön sinä päivänä tekee tai mikä heidän perhejärjestely on?

Niin. Sama tilanne on siis joka päivä. Ei kuulu kellekään, vai kuuluuko sittenkin? Kyllä sitä on ihan reilua kyseenalaistaa sitä että käyttää hyväksi systeemiä. Voin sanoa, että on sydäntäsärkevää lohduttaa pientä lasta, jonka vanhempi ei vaan halua viettää aikaa hänen kanssaan.

Samalla tapaa sinä lohdutat työssäkäyvän lasta joka ei halua vähentää työntekoa koska palkka pienenisi ja jostain pitäisi luopua (kenties kuntosalin jäsenyydestä tai lehtitilauksesta).

Oletko ajatellut millaista on hakea töitä 1.v kainalossa? Kirjoittaa CV:tä samalla kun yrität viihdyttää taaperoita? Tiedätkö kuinka laadukkaan CV.n saa kirjoitettua kun homma katkeaa sen 50krt? Soitella työpaikoille vauva sylissä ? Järjestää aikaa työhaastatteluun kun et ole oikeutettu päivähoitopaikkaan eikä sinulla ole ketään joka voisi lasten perään katsoa?

Tai mitä on sairastaa itse oksennustautia samalla kun viihdytät vaippaikäisiä pesuhuoneen lattialla ilman että saat siitä edes palkallista vapaata? Mitä on se kun yrität päästä itse terveyskeskukseen muttet saa ketään ammaksi? Miettiä voiko gynekologille ottaa vauvaa mukaan tai hammaslääkäriin mennä poistamaan viisauden hammasta taaperot mukana? Tiesitkö että mies ei pysty tällaisissa tapauksissa jäädä pois töistä ja äiti ei saada lapsiaan päivähoitoon ilman 4kk odotusaikaa vaikka joutuisi leikkaukseen ja olisi pää kainalossa.

En usko että tiedät.

Itselläni useampi lapsi ja olen pärjännyt kyllä kaikissa noissa tilanteissa. En kai nyt itse oksennustaudissa lastani veisi hoitoon tartuttamaan muita, vaan toki hoidan silloin lapseni, vaikka nyt olisikin hetkellisesti vähän huono olo. Olen myös toiminut yrittäjänä niin vauvan kanssa kuin silloin kun kaikki lapset

ovat olleet kotona (muistuttaisin tämä oli arkea juuri viime keväänä monissa perheissä) joten pari puhelua ja työhakemus kuulostaa aika pieneltä

vaivalta... Myös lääkärissä on oltu lasten kanssa. Täytyyhän sitä osata soveltaa ja luovia hyvänen aika lasten kanssa! Mielestäni ihan perus meininkiä lapsiperheessä.

Koska olet noin täydellinen niin kerrotko miten voit maata lääkärin tutkimuksessa jos taaperot sillä aikaa tyhjentävät lääkärin kaappeja, rääkyvät, karkaavat huoneesta tms?

MML? Lapsen isä? Tuskin tutkimukset ovat päivittäisiä... Kyllä täytyy sanoa, että nykyvanhemmat ovat todella uusavuttomia. Ei ihme että kaikki kiikuttaa lapsiaan päiväkotiin lomilla ja vapaapäivilläänkin!

Mulla on sen verran usein lääkärikäyntejä ettei mies todellakaan voi olla aina töistä pois. Mitään MLL hoitajia ei täällä ole.

Kyllä, on ok jos työtön vie lapsen päiväkotiin osapäiväisesti (varsinkin 4-5 vuotiaan).

Ei, ei ole ok jos työtön vie lapsen päiväkotiin kokopäiväisesti.

Monessa kommentissa sotketaan nyt nämä asiat keskenään.

Eskarissa tehtiin kyllä eskarin puolesta selväksi että esikouluajan 9-13 ylittävä hoito on tarkoitettu vain lapsille joiden vanhemmat on töissä tai opiskelee päätoimisesti.

Näin pitäisi olla päiväkodeissakin.

Eikö tuota suositella? Itse olin kotona työttömän äidin kanssa enkä edes eskariin päässyt, voin kertoa että jäi aika monet sosiaaliset opit oppimatta ilman päiväkotia. Kyllä edes osa-aikaisesti olisi hyvä viedä 3v+ päiväkotiin vaikka vanhemmat olisi kotona.

Vierailija kirjoitti:

Eskarissa tehtiin kyllä eskarin puolesta selväksi että esikouluajan 9-13 ylittävä hoito on tarkoitettu vain lapsille joiden vanhemmat on töissä tai opiskelee päätoimisesti.

Näin pitäisi olla päiväkodeissakin.

Totta! Miksi näin ei ole? Vieläpä niin pienet lapset kyseessä! Tiedän oikeasti 1-vuotiaita joita tuodaan hoitoon pitkiksi päiviksi kun vanhempi työtön/äiti kotona vauvan kanssa ja tämä tuntuu yleistyvän kokoajan. Miksi ei voisi olla hoito esim 3h viitenä päivänä viikossa tai vaihtoehtoisesti 5h kolmena tms.

Kun moni vanhempikin tuntuu ajattelevan että 1-vuotias pitäisi viedä hoitoon pitkäksi päiväksi, jotta saa tarpeeksi virikkeitä. Oikeasti se on tosi stressaavaa lapselle. Miten voisi muka pienelle olla parempi paikka jossa iso määrä lapsia yhdellä hoitaja vs kotona äidin tai isän ja mahdollisesti yhden sisaruksen kanssa? Kummassa luulette että lasta huomioidaan ja kuunnellaan enemmän?

Työttömän tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä. Muuten ei ole työtön.

Eduskunta päättää näistä oikeuksista. Kauhistelu ja muu palaute annetaan sille taholle joka nämä päätökset tekee.

Voi viedä. Eikä tarvitse edes herätä aamulla jos se työssäkäyvä vanhempi vie lapsen ennen töitä :)