Miten jaksatte käydä kokopäiväisesti töissä?
Itse teen 1-3 päivää viikossa töitä, enkä ikimaailmassa jaksaisi olla töissä 5 päivää viikossa. Miten te varsinkin perheelliset oikein jaksatte?? Eihän elämään mahdu muutakuin työnteko!
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Minä laiskottelen töissä sen minkä kerkeän ;) Ei tätä muuten jaksaisi. Oikeasti olisi parempi, jos työpäivät olisivat 6 tuntisia. Silloin olisi tehokas koko päivän. Nyt teen puoliteholla koko 8 tuntia. Mutta minkäs teet. En halua pienempää palkkaa, kun tämä lusmuilukin hyvin onnistuu.
Totta. TÖISSÄ lusmuilu ON kivaa!
Ovessa lappu ”työterveydessä”, oikeasti istui pari tuntia kampaajalla – näin lorvailee myyntitykki, virkamies ja hoitaja
eri alojen työpaikoilla vetelehditään. Hassuinta on, että juuri lusmuilijat eivät ole mihinkään tyytyväisiä
Joukkoon mahtuu silti vapaamatkustajia. Jatkuva lorviminen – erityisesti toisten kustannuksella – heijastuu herkästi työpaikan ilmapiiriin.
aloussanomat kertoi aiemmin, millaisia muotoja lusmuilu saa työpaikoilla. Lukijoiden kokemuksista käy ilmi, että työn vieroksunta saa monissa työpaikoissa jopa äärimuotoja ilman että tilanteeseen puututaan mitenkään.
Lusmuillaan tauoilla, juorutaan puhelimessa ja saikutellaan. Se ilmenee juuri silloin, kun näillä henkilöillä muuttuu työnkuva tehtäväkierrossa. Eniten v***ttaa löysäily muitten kustannuksella. Hassuinta on, että juuri lusmuilijat eivät ole mihinkään tyytyväisiä: lisää palkkaa, liukumia, bonuksia, illanviettoja, lahjoja.
Hyvä että asiaa nostetaan esiin.
Olen tehnyt myyntityötä reilut kaksikymmentä vuotta ja huomannut, että aika usein pahimmat lusmuilijat ovat myös kovia saikuttamaan. Jos työpaikoilla on ollut 15–20 henkeä töissä, yleensä aina pari lusmuilijaa mahtuu mukaan. Usein he yrittävät rekrytoida sen kolmannenkin mukaan.
Taukojen venyttäminen ja yleisten myymälän siivous- tai ylläpitotehtävien välttely kuuluu myös näiden tyyppien tapoihin. Esimerkiksi jos myymälään tulee kuorma, jota pitäisi alkaa purkamaan, nämä tyypit huomaavat että onkin aika lähteä kahville.
Eräs työkaveri harrastaa näitä kolmen päivän poissaoloja. Jos lapsenlapset tarvitsevat hoitajaa tai kyseistä virkamiestä ei vain huvita tulla töihin, hän on poissa nuo kolme päivää. Siinä on ihminen, joka ei koskaan "sairasta" mitään tautia alle kolmea päivää.
On virkamiehiä, jotka lähtevät ”työterveyshuoltoon” vaikka klo 12.30 eivätkä palaa enää saman päivän aikana työpaikalle. Kun on leimannut lähtevänsä työterveyshuoltoon, kellokortti laskee, että henkilö on ollut töissä virka-ajan loppuun.
Tupakoitsijat ravaavat ulkona jopa 10 kertaa työpäivän aikana ilman ulos leimaamista. Ja sehän on ihan normaalia, että kahvitauot kestävät noin tunnin.
Kellokortin väärinkäytöllä voi säästää tunteja ja minuutteja. Jos tulee töihin liukuma-ajan jälkeen, mikään ei estä leimaamasta "työasia sisään" ja kas, oletkin ollut töissä jo kello 8.
http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005110409.html
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä työn orjat. Tein töitä ikävuosinani 18-20. Tämän jälkeen tajusin, ettei tässä ole mitään järkeä, koska olen onnellisempi kun en tee töitä. Nyt olen 42-vuotias enkä ole päivääkään katunut valintaani.
Millä elät?
Työttömyystuella ja asumislisällä. Mustikoita keräämällä ja myymällä tienaan lisäksi n. 10000 vuodessa.
Muhaha! Suomalaiset valittavat täällä työpaineista. Tajuatteko minkälainen tekemisen meininki on esimerkiksi USA:ssa tai Aasiassa? Tai itse asiassa missä tahansa Pohjoismaiden ulkopuolella? Asiantuntijatehtävissä ollaan melkein missä tahansa päin maailmaa töissä iltaseitsemään tai kahdeksaan asti (tosin töihin kyllä mennään yhdeksäksi, ei kahdeksaksi, se on totta). Isoissa kaupungeissa siihen vielä päälle tunnin tai kahden työmatka suuntaansa. Ja entäs ne lomien pituudet? Mistä ihmeestä te olette muka keksineet, että suomalaiset olisivat jotenkin työhullua kansaa?
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin aion tehdä tulevaisuudessa 3 päivää viikossa ja kannustaisin muitakin samaan. Vapautuu töitä enemmän muillekin ja oma jaksaminen nousee. Tein viimeisen 7kk sopparin ajan 3 päivää viikossa ja oli yksi elämäni paras aikakausi.
Tulot eivät kuitenkaan niin radikaalisti laske, kuin olettaisi. Kokopäivätyön verotus on varsinkin vähän korkeammissa palkoissa niin raskasta, että osa-aikatyön tekeminen tiputtaa aika olennaisesti prosenttia alemmas, joten käteenjäävän määrän ero ei ole itseasiassa edes suuri. Joitain satoja vain. Se on aika pieni hinta siitä, että elämänlaatu kasvaa kohisten. Seuraa varoitus: kokoaikaa tekevien työkavereiden naama alkaa vihertää kateudesta, kun he tajuavat, että saavat vain muutaman satasen enemmän, mutta minä lomailen 4 päivää viikosta joka viikko.
Ja tuo iänikuinen eläke-kommentti on kyllä niin väsynyt tuulahdus 80-luvulta. Ei me nuoret tulla koskaan saamaan isoa eläkettä, vaikka kuinka raadettaisiin koko elämä. Onko hyvä tuhlata koko elämä raatamiseen ja onnettomaan arkeen, että saa nauttia ehkä 300e enemmän eläkettä, jos sinne saakka pysyy elossa? Me nuoret päästään eläkkeelle seittemänkymppisinä, jos edes eläkejärjestelmää enää silloin on. Siinä on lyhyt aika enää varsinaisesti nauttia siitä massiivisesta eläkkeestä, kunnes toimintakyky alkaa rapautua ja terveys mennä lopullisesti. Elämä on tässä ja nyt, parempi tehdä siitä elämisen arvoista. Ei ole järkeä hommata niin isoa asuntolainaa ja muita juoksevia kuluja, että niistä selvitäkseen on pakko uhrata koko elämänsä raatamiselle.
Älkää hyvät ihmiset uskoko propagandaa siitä että eläkkeet ei riitä! Suomalaisissa eläkerahastoissa on satoja miljardeja rahaa. Kyseessä on vain huijaus, jolla teidät yritetään saada ostamaan yksityinen eläkevakuutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin aion tehdä tulevaisuudessa 3 päivää viikossa ja kannustaisin muitakin samaan. Vapautuu töitä enemmän muillekin ja oma jaksaminen nousee. Tein viimeisen 7kk sopparin ajan 3 päivää viikossa ja oli yksi elämäni paras aikakausi.
Tulot eivät kuitenkaan niin radikaalisti laske, kuin olettaisi. Kokopäivätyön verotus on varsinkin vähän korkeammissa palkoissa niin raskasta, että osa-aikatyön tekeminen tiputtaa aika olennaisesti prosenttia alemmas, joten käteenjäävän määrän ero ei ole itseasiassa edes suuri. Joitain satoja vain. Se on aika pieni hinta siitä, että elämänlaatu kasvaa kohisten. Seuraa varoitus: kokoaikaa tekevien työkavereiden naama alkaa vihertää kateudesta, kun he tajuavat, että saavat vain muutaman satasen enemmän, mutta minä lomailen 4 päivää viikosta joka viikko.
Ja tuo iänikuinen eläke-kommentti on kyllä niin väsynyt tuulahdus 80-luvulta. Ei me nuoret tulla koskaan saamaan isoa eläkettä, vaikka kuinka raadettaisiin koko elämä. Onko hyvä tuhlata koko elämä raatamiseen ja onnettomaan arkeen, että saa nauttia ehkä 300e enemmän eläkettä, jos sinne saakka pysyy elossa? Me nuoret päästään eläkkeelle seittemänkymppisinä, jos edes eläkejärjestelmää enää silloin on. Siinä on lyhyt aika enää varsinaisesti nauttia siitä massiivisesta eläkkeestä, kunnes toimintakyky alkaa rapautua ja terveys mennä lopullisesti. Elämä on tässä ja nyt, parempi tehdä siitä elämisen arvoista. Ei ole järkeä hommata niin isoa asuntolainaa ja muita juoksevia kuluja, että niistä selvitäkseen on pakko uhrata koko elämänsä raatamiselle.
Älkää hyvät ihmiset uskoko propagandaa siitä että eläkkeet ei riitä! Suomalaisissa eläkerahastoissa on satoja miljardeja rahaa. Kyseessä on vain huijaus, jolla teidät yritetään saada ostamaan yksityinen eläkevakuutus.
No, eipä tarvitse katsoa kuin viime vuosikymmenten kehityskulkua eläkkeiden suhteen. Tätä menoa 50 vuoden päästä eläkeikä on aikaisintaan 78 ja suurin osa kansasta saa nippa nappa takuueläkkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakni paras aikakausi.
Tulot eivät kuitenkaan niin radikaalisti laske, kuin olettinä, jos edes eläkejärjestelmää enää silloin on. Siinä on lyhyt aika enää varsinaisesti nauttia siitä massiivisskulkua eläkkeiden suhteen. Tätä menoa 50 vuoden päästä eläkeikä on aikaisintaan 78 ja suurin osa kansasta saa nippa nappa takuueläkkeen.
Suomessa asuu koko Länsi- Euroopan köyhimmät eläkkeensaajat, kertoo Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko.
VANTAAN Hakunilassa asuva Irja Oksa, 83, sinnittelee tuhannen euron nettotuloilla ja tekee kaikkensa pysyäkseen terveenä ja hyvässä kunnossa.
Irja on sota-ajan lapsi ja Karjalan evakko, joten hän on tottunut elämään niukalla toimeentulolla sekä ajattelemaan positiivisesti.
– Ostan ruuat tarjouksesta edullisesti ja laitan itse. Kirpputorilta olen saanut paljon käyttökelpoisia vaatteita, samoin tyttäreltäni, joka tekee töitä vaatealalla.
78 euroa saan asumistukea, mutta se sisältyy tuhannen euron nettotuloihin, joiden pitää riittää kaikkeen.
IRJA SÄÄSTÄÄ rahaa myös pyöräilemällä. Kesäisin hän taittaa pitkiäkin matkoja pyörän selässä, mutta talvella on pakko turvautua bussikyytiin. Bussimatkoihin hän laskee käyttävänsä vuosittain noin 300 euroa.Lottovoitosta hän on nähnyt unia, mutta toistaiseksi voitot ovat menneet sivu suun.
– Ehkä tässä saattaa ikä loppua ennen lottovoittoa, hän heläyttää.
OECD:n tekemästä vertailusta selviää, että Suomessa asuu koko Länsi-Euroopan köyhimmät eläkkeensaajat. Tuon vertailun mukaan yli 65-vuotiaiden yksinasuvien köyhyysaste on 28 prosenttia, sanoo Kokko.Hän kertoo ikäihmisten velkaongelmien ja toimeentulovaikeuksien kasvavan jatkuvasti. Ruoka-avussa käyvistä ihmisistä 38 prosenttia on eläkkeensaajia.
Köyhä tinkii ruuasta, lämmöstä ja lääkärikuluista.
– Lääkkeitä puolitetaan tai syödään vähemmän kuin on määrätty. Köyhyys myös voi pakottaa jäämään kotiin. Iäkkäänä ja huonokuntoisena kotona asuminen sujuu vain, jos on varaa ostaa palveluita. Palvelutaloon muuttaminen on taloudellisesti mahdotonta.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000002951343.html
Ihmistä ei kannata pakottaa siihen mitä ihminen ei luonnostaan halua tehdä. Se tehokkuus on mitä on jos et ole piiskan kanssa vahtimassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oko elämä. Onko hyvä tuhlata koko elämä raatamiseen ja onnettomaan arkeen, että saa nauttia ehkä 300e eneä että eläkkeet ei riitä! Suomalaisissa eläkerahastoissa on satoja miljardeja rahaa. Kyseessä on vain huijaus, jolla teidät yritetään saada ostamaan yksityinen eläkevakuutus.
OIMINNANJOHTAJA Timo Kokon mukaan köyhiä eläkeläisiä uhkaa myös digitaalinen syrjäytyminen: ei ole varaa tai osaamista internetiin ja tietokoneeseen. Tutkimuksen mukaan 65 prosenttia 74–89-vuotiaista ja 25 prosenttia 65–74-vuotiaista ei ole käyttänyt koskaan internettiä.
– Heillä ei siis ole mitään mahdollisuutta hoitaa asioitaan sähköisesti, vaikka yhteiskuntamme teknistyy kovaa vauhtia. Esimerkiksi laskujen hoitaminen pankin tiskillä maksaa jopa 8–10 euroa laskulta, sanoo toiminnanjohtaja Kokko.
Kokko toteaa, että Kela-etuuksien heikentäminen, sähköveron, kiinteistöveron ja lämmityspolttoaineveron korotukset ja palvelumaksujen nostaminen kurjistavat pienituloisten eläkeläisten elämää entisestään.– Köyhien joukko kasvaa rajusti. Tämäkö on pian 100-vuotiaan Suomen tahto, Kokko kysyy.
Ap_ kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakni paras aikakausi.
Tulot eivät kuitenkaan niin radikaalisti laske, kuin olettinä, jos edes eläkejärjestelmää enää silloin on. Siinä on lyhyt aika enää varsinaisesti nauttia siitä massiivisskulkua eläkkeiden suhteen. Tätä menoa 50 vuoden päästä eläkeikä on aikaisintaan 78 ja suurin osa kansasta saa nippa nappa takuueläkkeen.
Suomessa asuu koko Länsi- Euroopan köyhimmät eläkkeensaajat, kertoo Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko.
VANTAAN Hakunilassa asuva Irja Oksa, 83, sinnittelee tuhannen euron nettotuloilla ja tekee kaikkensa pysyäkseen terveenä ja hyvässä kunnossa.
Irja on sota-ajan lapsi ja Karjalan evakko, joten hän on tottunut elämään niukalla toimeentulolla sekä ajattelemaan positiivisesti.
– Ostan ruuat tarjouksesta edullisesti ja laitan itse. Kirpputorilta olen saanut paljon käyttökelpoisia vaatteita, samoin tyttäreltäni, joka tekee töitä vaatealalla.
78 euroa saan asumistukea, mutta se sisältyy tuhannen euron nettotuloihin, joiden pitää riittää kaikkeen.
IRJA SÄÄSTÄÄ rahaa myös pyöräilemällä. Kesäisin hän taittaa pitkiäkin matkoja pyörän selässä, mutta talvella on pakko turvautua bussikyytiin. Bussimatkoihin hän laskee käyttävänsä vuosittain noin 300 euroa.Lottovoitosta hän on nähnyt unia, mutta toistaiseksi voitot ovat menneet sivu suun.
– Ehkä tässä saattaa ikä loppua ennen lottovoittoa, hän heläyttää.
OECD:n tekemästä vertailusta selviää, että Suomessa asuu koko Länsi-Euroopan köyhimmät eläkkeensaajat.Suomi ei edelleenkään ole Länsi-Euroopassa.
Vierailija kirjoitti:
Muhaha! Suomalaiset valittavat täällä työpaineista. Tajuatteko minkälainen tekemisen meininki on esimerkiksi USA:ssa tai Aasiassa? Tai itse asiassa missä tahansa Pohjoismaiden ulkopuolella? Asiantuntijatehtävissä ollaan melkein missä tahansa päin maailmaa töissä iltaseitsemään tai kahdeksaan asti (tosin töihin kyllä mennään yhdeksäksi, ei kahdeksaksi, se on totta). Isoissa kaupungeissa siihen vielä päälle tunnin tai kahden työmatka suuntaansa. Ja entäs ne lomien pituudet? Mistä ihmeestä te olette muka keksineet, että suomalaiset olisivat jotenkin työhullua kansaa?
Totta, mutta työkulttuuri voi olla myös erilainen. Suomessa vaaditaan, että töitä todellakin tehdään koko ajan. Amerikassa iso osa työpäivästä menee kollegoiden kanssa hölöttämiseen, koska sosiaalisuus on normi, jota odotetaan. Turkissakin on pidemmät työpäivät ja keskimäärin vähän lomaa, mutta työ ei tunnu niin raskaalta, kun sitä ei hikihatussa koko ajan paineta, vaan osataan ottaa rennommin. Aasiaan en nyt lähde edes vertaamaan, sellaista elämää tuskin kukaan haluaa, jos itse saa valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oko elämä. Onko hyvä tuhlata koko elämä raatamiseen ja onnettomaan arkeen, että saa nauttia ehkä 300e eneä että eläkkeet ei riitä! Suomalaisissa eläkerahastoissa on satoja miljardeja rahaa. Kyseessä on vain huijaus, jolla teidät yritetään saada ostamaan yksityinen eläkevakuutus.
OIMINNANJOHTAJA Timo Kokon mukaan köyhiä eläkeläisiä uhkaa myös digitaalinen syrjäytyminen: ei ole varaa tai osaamista internetiin ja tietokoneeseen. Tutkimuksen mukaan 65 prosenttia 74–89-vuotiaista ja 25 prosenttia 65–74-vuotiaista ei ole käyttänyt koskaan internettiä.
– Heillä ei siis ole mitään mahdollisuutta hoitaa asioitaan sähköisesti, vaikka yhteiskuntamme teknistyy kovaa vauhtia. Esimerkiksi laskujen hoitaminen pankin tiskillä maksaa jopa 8–10 euroa laskulta, sanoo toiminnanjohtaja Kokko.
Kokko toteaa, että Kela-etuuksien heikentäminen, sähköveron, kiinteistöveron ja lämmityspolttoaineveron korotukset ja palvelumaksujen nostaminen kurjistavat pienituloisten eläkeläisten elämää entisestään.– Köyhien joukko kasvaa rajusti. Tämäkö on pian 100-vuotiaan Suomen tahto, Kokko kysyy.
Öööh. Joo.
Eläkeläisillä on kyllä ollut reilut 20 vuotta aikaa opetella nettiä, mutta ei kiinnosta. Muilta kyllä odotetaan ja vaaditaan kaiken uuden oppiminen, mutta eläkeläiset voivat aina vedota ikäänsä ja heittäytyä avuttomaksi. On niitäkin vanhuksia, jotka pitävät itsensä ajan tasalla. Turha siinä sitten syytä yhteiskuntaa mielestäni.
Sitä paitsi ei nuorilla työttömillä mene yhtään tuon paremmin. Ei heillä ole edes mitään omaisuutta kartutettuna toisin kuin eläkeläisillä usein on omistusasuntoa sun muuta siinä pienen eläkkeen ohella.
Kyse on siitä onko työ mielenkiintoista. Jos ei niin teen sitä vain osa-aikaisesti ja se työ väsyttää aivan järkyttävästi henkisesti ja fyysisesti. Muussa työssä, jossa on intohimo niin 12h työpäivä väsyttää vähemmän
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä onko työ mielenkiintoista. Jos ei niin teen sitä vain osa-aikaisesti ja se työ väsyttää aivan järkyttävästi henkisesti ja fyysisesti. Muussa työssä, jossa on intohimo niin 12h työpäivä väsyttää vähemmän
Lisään vielä, että mahdollisuus taukoihin säännöllisesti vaikuttaa myös jaksamiseen työkaverien kanssa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä onko työ mielenkiintoista. Jos ei niin teen sitä vain osa-aikaisesti ja se työ väsyttää aivan järkyttävästi henkisesti ja fyysisesti. Muussa työssä, jossa on intohimo niin 12h työpäivä väsyttää vähemmän
Lisään vielä, että mahdollisuus taukoihin säännöllisesti vaikuttaa myös jaksamiseen työkaverien kanssa
Sori, Korjaan: Lisään vielä, että säännölliset tauot ja mukavat työkaverit vaikuttavat jaksamiseen
Ei siinä jaksamista kysytä.
Ku ei ole uuta vaihtoehtoa. Yksin kasvata ja elätän kolme teini-ikäistä. Siinä on motivaatiota aamuheräämisiin.
Sitä paitsi. Olen kasvattamassa yhteiskuntakelpoisia työtä vieroksumattomia nuoria. Mikä ihmeen esimerkki heille olisin, jos olisin työttömänä?
Ap_ kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakni paras aikakausi.
Tulot eivät kuitenkaan niin radikaalisti laske, kuin olettinä, jos edes eläkejärjestelmää enää silloin on. Siinä on lyhyt aika enää varsinaisesti nauttia siitä massiivisskulkua eläkkeiden suhteen. Tätä menoa 50 vuoden päästä eläkeikä on aikaisintaan 78 ja suurin osa kansasta saa nippa nappa takuueläkkeen.
Suomessa asuu koko Länsi- Euroopan köyhimmät eläkkeensaajat, kertoo Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko.
VANTAAN Hakunilassa asuva Irja Oksa, 83, sinnittelee tuhannen euron nettotuloilla ja tekee kaikkensa pysyäkseen terveenä ja hyvässä kunnossa.
Irja on sota-ajan lapsi ja Karjalan evakko, joten hän on tottunut elämään niukalla toimeentulolla sekä ajattelemaan positiivisesti.
– Ostan ruuat tarjouksesta edullisesti ja laitan itse. Kirpputorilta olen saanut paljon käyttökelpoisia vaatteita, samoin tyttäreltäni, joka tekee töitä vaatealalla.
78 euroa saan asumistukea, mutta se sisältyy tuhannen euron nettotuloihin, joiden pitää riittää kaikkeen.
IRJA SÄÄSTÄÄ rahaa myös pyöräilemällä. Kesäisin hän taittaa pitkiäkin matkoja pyörän selässä, mutta talvella on pakko turvautua bussikyytiin. Bussimatkoihin hän laskee käyttävänsä vuosittain noin 300 euroa.Lottovoitosta hän on nähnyt unia, mutta toistaiseksi voitot ovat menneet sivu suun.
– Ehkä tässä saattaa ikä loppua ennen lottovoittoa, hän heläyttää.
OECD:n tekemästä vertailusta selviää, että Suomessa asuu koko Länsi-Euroopan köyhimmät eläkkeensaajat. Tuon vertailun mukaan yli 65-vuotiaiden yksinasuvien köyhyysaste on 28 prosenttia, sanoo Kokko.Hän kertoo ikäihmisten velkaongelmien ja toimeentulovaikeuksien kasvavan jatkuvasti. Ruoka-avussa käyvistä ihmisistä 38 prosenttia on eläkkeensaajia.
Köyhä tinkii ruuasta, lämmöstä ja lääkärikuluista.
– Lääkkeitä puolitetaan tai syödään vähemmän kuin on määrätty. Köyhyys myös voi pakottaa jäämään kotiin. Iäkkäänä ja huonokuntoisena kotona asuminen sujuu vain, jos on varaa ostaa palveluita. Palvelutaloon muuttaminen on taloudellisesti mahdotonta.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000002951343.htmlJa tälle kansanryhmälle valehdellaan suoraan päin naamaa vappusatasista. Että se demari kehtaa!
Pthyi!
Itse teen 20 tuntista viikkoa ja puoliso on opiskelija, hyvin tullaan toimeen.
Mikä teidän elämässä on niin kallista? Onko ihan pakko ottaa iso laina ja elää jäätävien kulujen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä jaksamista kysytä.
Ku ei ole uuta vaihtoehtoa. Yksin kasvata ja elätän kolme teini-ikäistä. Siinä on motivaatiota aamuheräämisiin.
Sitä paitsi. Olen kasvattamassa yhteiskuntakelpoisia työtä vieroksumattomia nuoria. Mikä ihmeen esimerkki heille olisin, jos olisin työttömänä?
Ei ainot vaihtoehdot ole kokoaikatyä tai joku vapaaehtoinen työttömyys, moni tekee vajaata päivää tai viikkoa. Jotkut ottaa tyyliin joka toisen perjantain vapaaksi tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä jaksamista kysytä.
Ku ei ole uuta vaihtoehtoa. Yksin kasvnä?
Ei ainot vaihtoehdot ole kokoaikatyä tai joku vapaaehtoinen työttömyys, moni tekee vajaata päivää tai viikkoa. Jotkut ottaa tyyliin joka toisen perjantain vapaaksi tms.
Töistä jäädään pois yhä useammin mielenterveyden pettäessä – ”Erityisen huolestuttavaa”
oka toisella työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvalla syy on mielenterveysongelmissa.
Mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien osuus on kasvanut.
Vuonna 1995 noin joka kolmas työkyvyttömyyseläkkeelle jäävä jätti työt mielenterveyden pettäessä. 2015 osuus oli jo noin puolet. Määrä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta.
– Erityisen huolestuttavaa sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta on nuorten osuuden kasvu näissä tilastoissa, Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta varoittaa tiedotteessaan.
Mielenterveysongelmat vievät ihmisen työkyvyttömäksi usein aikaisemmin kuin esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet. 2015 mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä oli 45,2 vuotta. Se on yli kuusi vuotta aiemmin kuin työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä.
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005107227.html
Millä elät?