Mikä oli se hetki kun tajusit että Suomi ei ole hyvinvointiyhteiskunta?

Hyvinvointiyhteiskunta tarkoittaa, että ihmiset kantaa velvollisuutensa ja vastaavasti saavat sitten tarpeen mukaan apua. Tämä hyvinvointiyhteiskunta on muuttunut sellaiseksi, jossa osa on aina vaan saamassa ja toiset aina vaan antamassa. Tasapaino, hyvinvointi kuuluu niille myös, jotka tämän ruletin maksavat. Enkä syytä työttömiä, paitsi sitä pientä synnnnäistä elämäntapapummiporukkaa, jotka ansaitsisi vähän ruoskaa. Olen itsekin ollut työtön. Tämä on täysin järjetön tilanne, että jopa koulutettu ja kokenut ihminen on ylijäämä, jota ei huolita mihinkään. Ihmiset voi pahoin, masentuu, on köyhiä jne. Ja kyllä, ymmärrän, että kun tarpeeksi monta kertaa valutat sen sielusi veren paperille, haet työtä ja ehkä pääset jopa haastatteluun, ja sen jälkeen tulet torjutuksi, niin jossain vaiheessa ei enää jaksa. Ihminen on sopeutuvainen ja löytää sitten siitäkin tilanteesta hyviä asioita. Muistan itse tyttömänä, kun hain jotain 20-25 paikkaa, kävin 7 haastattelua ja kaikista tuli hylsy. Tunne olisi kuin olisi mennyt nettitreffeille, nauttinut kovin ja jälkeen saanut viestin "ei kiitos". Se tunne on sama. Sinä et kelpaa, olet huono. Onneksi sain työpaikan lopulta toista kautta. vaikka tuo työnhakuni kesti vain noin 4kk, niin siitä jäi miltei trauma. Se oli niin karsea se kelpaamattomuuden tunne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillekin ei mikään riitä. Menkää tosiaan johonkin kolmanteen maailmaan asumaan, niin saatte vähän perspektiiviä. 

Niin kauan kun tämän maan kansalaisia kupataan järjettömillä veroilla, odotan myös, että jotakin saa vastineeksikin.

Suomi oli sodan jälkeen kehitysmaa ja olemme kivunneet maailman nopeimmin niistä ajoista hyvinvointivaltioiksi. Jos se onnistui Suomelta, mikä estää näitä kolmansia maita onnistumatta?

Hehe... niillä "järjettömillä" veroilla juuri maksetaan hyvinvointiyhteiskunta; maailman parhaimpia ilmaisia koulutuksia ja terveydenhuoltoa, tieinfraa, poliisia jne. Muutappa hetkeksi vaikka mihin tahansa 99% maapallon maista, niin alkaa kovasti tulla Suomea ikävä. Maailmassa vain pohjoismaat, Uusi Seelanti, Sveitsi, Kanada, Australia ja Signapore ovat samaa tasoa ja joissain asioissa parempia ja joissain huonompia.

Lasten- ja nuorten mielenterveyspalvelut, mitkä ajettiin alas 90-luvun lamassa. Edelleenkään niihin ei ole laittaa rahaa, saati ennaltaehkäisyyn.

Samoin nuorisotyöttömyydelle ja syrjäytymiselle ei ole tehty yhtään mitään.

Ihan sama, mikä hallituskokoonpano on ollut kasassa.

Rahaa on kyllä kaikkeen muuhun, joten nämä asiat ovat puhtaasti arvovalintoja, mikä myös mittaa valtion ja sen kansalaisten hyvinvointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näillä työttömyysluvuilla ollaan kaukana hyvinvointiyhteiskunnasta. Yhteiskunta jossa työväestön hyvinvointi on muiden veronmaksajien tuista riippuvaista ei voi hyvin.

Olet nyt ymmärtänyt welfare staten idean väärin, mutta ei se mitään. Monella muullakin oikeiston äänestäjällä se on hakusessa.

En ole. Suurin osa työkykyisistä ihmisistä voi huomattavasti paremmin päästessään osalliseksi työntekemisestä. Työntekeminen on ihmisen perusoikeus ja hyvinvoinnin lähde. Työttömänä joudutaan sivuun yhteiskunnan toiminnasta ja ns. muiden armoille ja siitä seuraa yksilölle kaikenlaisia ongelmia. Osa kärsii mm. mielenterveysongelmista, epäsäännöllisestä elämänrytmistä, nukahtamisvaikeuksista, ongelmista parisuhteessa ym.

Tukien tulisi olla pysyvä ratkaisu ainoastaan niille, joita edes kuntoutuksen turvin saada palautettua takaisin työelämään, niin haitallisia ne kerrannaisvaikutukset ovat.

Kyllä olet. Welfaren tarkoitus on kustantaa perusturva. Kenenkään ei tarvitse joutua kerjuulle kadulle. Alunperin idea lainattu Englannista. Sittemmin Ruotsissa folkhemmet, eli kansankoti, mutta about sama idea.

Valtiovallan tehtävä on luoda työtä, ei työttömän. Työtön on työtön, koska työtä ei ole. Sulla taitaa olla sosiaalipuolen ja historian lisäksi myös taloustietämyksessä isoja aukkoja?

Työtä tehdään rahan vuoksi, ei huvin, sosiaalistumisen tai muunkaan vuoksi. Työllä on tarkoitus elää, maksaa asuminen, vaatteet, ruoka... kuulostaako tutulta? Nyt ei elellä bönden pellonlaidalla ja kiskota kotitilan rikkaruohoja, vaan puhutaan tehdashommista ja palvelualoista, joita maksetaan o i k e a a palkkaa.

Vähän kuulostaa, että työnteko on sinulle vieras juttu kaiken muun lisäksi...

"Valtiovallan tehtävä on luoda työtä, ei työttömän."

Yksityiset firmat eivät ole valtion omistamia, joten tuossa on heti yksi asiavirhe.

"Työtä tehdään rahan vuoksi, ei huvin, sosiaalistumisen tai muunkaan vuoksi."

Yksilön näkökulmasta raha näyttäytyy tärkeänä, mutta tiedätkö mitä? Yhteiskunnan näkökulmasta on todella tärkeää, että ihminen pääsee osalliseksi työnteosta. Nuo kaikki epämiellyttävät seuraamukset mitkä työttömyyden pitkittymisestä aiheutuvat tulevat täysin lyhentämättömänä yhteiskunnan ja veronmaksajien maksettavaksi. Mielenterveys, alkoholismi, ym. ym. Pitkittyvä työttömyys ei siis ole yhteiskunnalle pikku juttu ja on todella vastuutonta vähätellä sitä. Tästä syystä johtuen työtön ei voi vain passiivisena odotella kotona työllistymistä vaan häneltä on vaadittava myös itse aktiivisuutta.

TEknisesti katsoen miljoonat eläkeläiset ovat myös "työttömiä", joten eiköhän laiteta ne kaikki kutomaan liinoja, siivoamaan puistoja ja lakaisemaan käytäviä? Nehän voivat muuten vaikka saada alkoholismin ja sairastua ...

Sulla on nyt hakusessa se, miksi työtä tehdään. Sitä tehdään raha vuoksi. Voi olla, että jos on tosiaan kasvanut yrittäjäperheessä tai böndellä, se työ on tullut perheyksikössä rahana takaisin ikään kuin huomaamatta, joten työlle ei ole annettu samanlaista merkitystä kuin duunariperheissä.

Jos kuitenkin puhutaan työstä, kuten se laissa ymmärrfetään, niin Työ on aina ja ikuisesti vaihdantatilanne, missä työntekijä myy suoritteen ja siitä kuuluu maksaa markkinahinta. Puhutaan palkasta. Voi olla vieras juttu yrittäjäperheessä tai böndellä. Tuon eteen tässä maassa on järjestetty yleislakkoja ja marssittu työntekijän oikeuksien puolesta. Sinä voit mennä horisemaan jonne muualle ilmaistöinesi.

Jos joku haluaa p a l k a t a jonkun nojaamaan seinään muuten vain, koska se jollain ihmeellisellä tavalla tekee tästä nojailijasta jotenkin terveemmän, koska paikka on muualla kuin kotona, niin siitä vaan. Muistetaan kuitenkin sairasvakuutus, lomakorvaukset, eläkemaksut ja työterveys... siis ne oikeudet. Työ on työtä.

En ymmärrä sellaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa ihmiset esim. loukkaantuvat työtapaturmassa, onnettomuudessa ym. ja saavat sitten tapella juonikkaiden vakuutusyhtiöiden kanssa vuosikausia ja usein jää hylsy käteen.

Itse olen asunut yli 10 vuotta ulkomailla ja teen paljon työreissuja eri maihin (paitsi nyt korona-aikaan). Mielestäni Suomi ei ole enää hyvinvointivaltio, kun katsoo monia maita. Olennaista tässä päätelmässä on huonot työmarkkinat ja huonot koulutettujen palkat, paljon veroja ja kallista useimmat asiat. Ihmisille luo tulevaisuuden näkymää se, että hän saa olla töissä eli kuulua mukaan yhteiskuntaan ja sen rakentamiseen sekä työstä saadulla palkalla voi oikeasti rakentaa elämäänsä eikä sitä kuppaa kaikki muut.

Hyvinvointivaltioiksi lasken tämän takia esim. Norja, Ruotsi, Saksa, Sveitsi. Ainakin nämä; joka maassa en nyt ole ehtinyt käymään ja asumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillekin ei mikään riitä. Menkää tosiaan johonkin kolmanteen maailmaan asumaan, niin saatte vähän perspektiiviä. 

Niin kauan kun tämän maan kansalaisia kupataan järjettömillä veroilla, odotan myös, että jotakin saa vastineeksikin.

Suomi oli sodan jälkeen kehitysmaa ja olemme kivunneet maailman nopeimmin niistä ajoista hyvinvointivaltioiksi. Jos se onnistui Suomelta, mikä estää näitä kolmansia maita onnistumatta?

Hehe... niillä "järjettömillä" veroilla juuri maksetaan hyvinvointiyhteiskunta; maailman parhaimpia ilmaisia koulutuksia ja terveydenhuoltoa, tieinfraa, poliisia jne. Muutappa hetkeksi vaikka mihin tahansa 99% maapallon maista, niin alkaa kovasti tulla Suomea ikävä. Maailmassa vain pohjoismaat, Uusi Seelanti, Sveitsi, Kanada, Australia ja Signapore ovat samaa tasoa ja joissain asioissa parempia ja joissain huonompia.

Luettelemasi asiat ovat monessa Euroopan maissakin kunnossa, pienemmällä verotuksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näillä työttömyysluvuilla ollaan kaukana hyvinvointiyhteiskunnasta. Yhteiskunta jossa työväestön hyvinvointi on muiden veronmaksajien tuista riippuvaista ei voi hyvin.

Olet nyt ymmärtänyt welfare staten idean väärin, mutta ei se mitään. Monella muullakin oikeiston äänestäjällä se on hakusessa.

En ole. Suurin osa työkykyisistä ihmisistä voi huomattavasti paremmin päästessään osalliseksi työntekemisestä. Työntekeminen on ihmisen perusoikeus ja hyvinvoinnin lähde. Työttömänä joudutaan sivuun yhteiskunnan toiminnasta ja ns. muiden armoille ja siitä seuraa yksilölle kaikenlaisia ongelmia. Osa kärsii mm. mielenterveysongelmista, epäsäännöllisestä elämänrytmistä, nukahtamisvaikeuksista, ongelmista parisuhteessa ym.

Tukien tulisi olla pysyvä ratkaisu ainoastaan niille, joita edes kuntoutuksen turvin saada palautettua takaisin työelämään, niin haitallisia ne kerrannaisvaikutukset ovat.

Kyllä olet. Welfaren tarkoitus on kustantaa perusturva. Kenenkään ei tarvitse joutua kerjuulle kadulle. Alunperin idea lainattu Englannista. Sittemmin Ruotsissa folkhemmet, eli kansankoti, mutta about sama idea.

Valtiovallan tehtävä on luoda työtä, ei työttömän. Työtön on työtön, koska työtä ei ole. Sulla taitaa olla sosiaalipuolen ja historian lisäksi myös taloustietämyksessä isoja aukkoja?

Työtä tehdään rahan vuoksi, ei huvin, sosiaalistumisen tai muunkaan vuoksi. Työllä on tarkoitus elää, maksaa asuminen, vaatteet, ruoka... kuulostaako tutulta? Nyt ei elellä bönden pellonlaidalla ja kiskota kotitilan rikkaruohoja, vaan puhutaan tehdashommista ja palvelualoista, joita maksetaan o i k e a a palkkaa.

Vähän kuulostaa, että työnteko on sinulle vieras juttu kaiken muun lisäksi...

Samaa ja erimieltä, työtä tehdään ensisijaisesti aina elannon vuoksi, jos siitä jotain muutakin hyvää tulee niin se on plussaa mutta mikään muu ei ole työstä korvaus kuin kohtuullinen palkka ja siihen kuuluva oikeus käyttää se haluamallaan tavalla.

Olen eri mieltä siitä että on valtiovallan tehtävä luoda kaikille työtä, vain yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättämimmät. Valtion tehtävä on ylläpitää sellaista yhteiskuntaa että ihmisillä on mahdollisuus tehdä töitä ja työllistää.

Joku tässä kuviossa kuitenkin vaikuttaa tarkoitukselliselta. Byrokratia miekkanaan virkamiesarmeija nujertaa yritteliäisyyden ja pitkäaikaistyöttömyydestä, johon uppoaa kuin suohon, on luotu pelote. Kansalle kelpaa vähän heikompikin ostovoima, eikä sekään haittaa että lainsäädäntö monella työpaikalla on lähinnä nivaska suosituksia. Voisihan kaikki olla pysyvästi huonomminkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillekin ei mikään riitä. Menkää tosiaan johonkin kolmanteen maailmaan asumaan, niin saatte vähän perspektiiviä. 

Niin kauan kun tämän maan kansalaisia kupataan järjettömillä veroilla, odotan myös, että jotakin saa vastineeksikin.

Suomi oli sodan jälkeen kehitysmaa ja olemme kivunneet maailman nopeimmin niistä ajoista hyvinvointivaltioiksi. Jos se onnistui Suomelta, mikä estää näitä kolmansia maita onnistumatta?

Hehe... niillä "järjettömillä" veroilla juuri maksetaan hyvinvointiyhteiskunta; maailman parhaimpia ilmaisia koulutuksia ja terveydenhuoltoa, tieinfraa, poliisia jne. Muutappa hetkeksi vaikka mihin tahansa 99% maapallon maista, niin alkaa kovasti tulla Suomea ikävä. Maailmassa vain pohjoismaat, Uusi Seelanti, Sveitsi, Kanada, Australia ja Signapore ovat samaa tasoa ja joissain asioissa parempia ja joissain huonompia.

Luettelemasi asiat ovat monessa Euroopan maissakin kunnossa, pienemmällä verotuksella.

Listaa voisi jatkaa vielä paljonkin ja monessa muussa maassa taas ovat monet muut asiat paljon huonommin kuin Suomessa. Suomen muista eduista voin esimerkiksi nopeasti mainita vaikkapa rikollisuuden, tasa-arvon, alhaisen byrokratian ja digitaalisuuden korkean tason. Keskiarvoltaan Suomen asiat ovat tietenkin erittäin monessa asiassa huomattavasti paremmassa kunnossa kuin monessa muussa Euroopan maassa, vaikka tietenkin joitain yksittäisiä asioita on joissain muissa maissa paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Siinä vaiheessa kun lastensairaalalle ei riittänyt julkista rahaa, mutta länsimetron ja olympiastadionin hämäriin orjatyöllä teetettyihin urakoihin käytettiin muitta mutkitta moninkertaisesti budjetoidun verran, eli satoja miljoonia enemmän kuin alunperin laskettiin.

Tampereella budjetit alitetaan miljoonilla, Helsingissä ylitetään kymmenillä tai sadoilla miljoonilla. 

Antaa aika heikon käsityksen rakennusalan rehellisyydestä pääkaupunkiseudulla. :D

Naisten työllistyminen on ollut viime vuonna huonompaa kuin miesten. Rakennusalalla on töitä koronasta huolimatta. Kuolutettujen naisten työnsaanti on vaikeampaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näillä työttömyysluvuilla ollaan kaukana hyvinvointiyhteiskunnasta. Yhteiskunta jossa työväestön hyvinvointi on muiden veronmaksajien tuista riippuvaista ei voi hyvin.

Olet nyt ymmärtänyt welfare staten idean väärin, mutta ei se mitään. Monella muullakin oikeiston äänestäjällä se on hakusessa.

En ole. Suurin osa työkykyisistä ihmisistä voi huomattavasti paremmin päästessään osalliseksi työntekemisestä. Työntekeminen on ihmisen perusoikeus ja hyvinvoinnin lähde. Työttömänä joudutaan sivuun yhteiskunnan toiminnasta ja ns. muiden armoille ja siitä seuraa yksilölle kaikenlaisia ongelmia. Osa kärsii mm. mielenterveysongelmista, epäsäännöllisestä elämänrytmistä, nukahtamisvaikeuksista, ongelmista parisuhteessa ym.

Tukien tulisi olla pysyvä ratkaisu ainoastaan niille, joita edes kuntoutuksen turvin saada palautettua takaisin työelämään, niin haitallisia ne kerrannaisvaikutukset ovat.

Kyllä olet. Welfaren tarkoitus on kustantaa perusturva. Kenenkään ei tarvitse joutua kerjuulle kadulle. Alunperin idea lainattu Englannista. Sittemmin Ruotsissa folkhemmet, eli kansankoti, mutta about sama idea.

Valtiovallan tehtävä on luoda työtä, ei työttömän. Työtön on työtön, koska työtä ei ole. Sulla taitaa olla sosiaalipuolen ja historian lisäksi myös taloustietämyksessä isoja aukkoja?

Työtä tehdään rahan vuoksi, ei huvin, sosiaalistumisen tai muunkaan vuoksi. Työllä on tarkoitus elää, maksaa asuminen, vaatteet, ruoka... kuulostaako tutulta? Nyt ei elellä bönden pellonlaidalla ja kiskota kotitilan rikkaruohoja, vaan puhutaan tehdashommista ja palvelualoista, joita maksetaan o i k e a a palkkaa.

Vähän kuulostaa, että työnteko on sinulle vieras juttu kaiken muun lisäksi...

"Valtiovallan tehtävä on luoda työtä, ei työttömän."

Yksityiset firmat eivät ole valtion omistamia, joten tuossa on heti yksi asiavirhe.

"Työtä tehdään rahan vuoksi, ei huvin, sosiaalistumisen tai muunkaan vuoksi."

Yksilön näkökulmasta raha näyttäytyy tärkeänä, mutta tiedätkö mitä? Yhteiskunnan näkökulmasta on todella tärkeää, että ihminen pääsee osalliseksi työnteosta. Nuo kaikki epämiellyttävät seuraamukset mitkä työttömyyden pitkittymisestä aiheutuvat tulevat täysin lyhentämättömänä yhteiskunnan ja veronmaksajien maksettavaksi. Mielenterveys, alkoholismi, ym. ym. Pitkittyvä työttömyys ei siis ole yhteiskunnalle pikku juttu ja on todella vastuutonta vähätellä sitä. Tästä syystä johtuen työtön ei voi vain passiivisena odotella kotona työllistymistä vaan häneltä on vaadittava myös itse aktiivisuutta.

TEknisesti katsoen miljoonat eläkeläiset ovat myös "työttömiä", joten eiköhän laiteta ne kaikki kutomaan liinoja, siivoamaan puistoja ja lakaisemaan käytäviä? Nehän voivat muuten vaikka saada alkoholismin ja sairastua ...

Sulla on nyt hakusessa se, miksi työtä tehdään. Sitä tehdään raha vuoksi. Voi olla, että jos on tosiaan kasvanut yrittäjäperheessä tai böndellä, se työ on tullut perheyksikössä rahana takaisin ikään kuin huomaamatta, joten työlle ei ole annettu samanlaista merkitystä kuin duunariperheissä.

Jos kuitenkin puhutaan työstä, kuten se laissa ymmärrfetään, niin Työ on aina ja ikuisesti vaihdantatilanne, missä työntekijä myy suoritteen ja siitä kuuluu maksaa markkinahinta. Puhutaan palkasta. Voi olla vieras juttu yrittäjäperheessä tai böndellä. Tuon eteen tässä maassa on järjestetty yleislakkoja ja marssittu työntekijän oikeuksien puolesta. Sinä voit mennä horisemaan jonne muualle ilmaistöinesi.

Jos joku haluaa p a l k a t a jonkun nojaamaan seinään muuten vain, koska se jollain ihmeellisellä tavalla tekee tästä nojailijasta jotenkin terveemmän, koska paikka on muualla kuin kotona, niin siitä vaan. Muistetaan kuitenkin sairasvakuutus, lomakorvaukset, eläkemaksut ja työterveys... siis ne oikeudet. Työ on työtä.

Miksi pitää aina mennä ääripäihin ja miksi pitää alkaa valehtelemaan? Eivätkö ne omat asia-argumentit riitä?

1. Minä sanoin jo lähtötilanteessa puhuvani työkykyisistä työttömistä - sinä päätit tuoda keskusteluun työmarkkinoiden ulkopuolella olevat. Millä tavalla nämä kaksi ryhmää ovat vertailukelpoisia?

2. Missä vaiheessa minä puhuin palkattomasta työstä?

Fakta nyt kuitenkin on se, että työ tuottaa ihmiselle paljon muutakin kuin palkkaa - ja ei, en edelleenkään puhu palkattomasta työstä vaan siitä, että jos puhutaan hyvinvoinnista muunakin kuin käsitteellisellä tasolla niin näillä on todella paljon merkitystä.

A) Sosiaalinen ulottuvuus - työstä saadaan sosiaalisia kontakteja. On ihmisiä joilla ei ole työpaikan ulkopuolella ainuttakaan ystävää.

B) Onnistumisen kokemukset.

C) Itsensä tarpeelliseksi tuntemisen kokemukset

D) Mahdollisuus kehittää itseään ja omaa osaamistaan

E) Päivärytmi

Jos nyt sitten mietitään, onko ihminen hyvinvoiva jos hänelle lätkäistään työttömyyskorvaus käteen ja tätä jatketaan vuosien ajan ilman pyrkimystäkään ratkaista näiden muiden luonnollisten tarpeidemme kirjoa niin pieleen menee ja rankasti. Passiivinen elämä johtaa työkyvyn alenemiseen ja pahimmassa tapauksessa siihen, että henkilö luisuu kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tästä syystä pelkkä työttömyysetuudelle heittäminen ilman exit-suunnitelmaa on kaukana siitä mitä hyvinvointiin tähtäävässä yhteiskunnassa tulisi tehdä.

Kaikki pitkittyvästä työttömyydestä tulevat kerrannaisvaikutukset tulevat yhteiskunnan maksettavaksi.

Kun tajusin, että lähes kaikesta on tullut kilpailua, ja kun hyvinvointiyhteiskunta muuttuikin kielenkäytössä 'paremminvointiyhteiskunnaksi'; Alexander Stubb tai Sipilä tuota muutosta hyvinvointiyhteiskunnan kutsumiseen halusi.

Siinä vaiheessa kun luin tätä palstaa.

Kun luin ensimmäistä kertaa siitä, miten paljon itsemurhia Suomessa tehdään väkilukuun suhteutettuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillekin ei mikään riitä. Menkää tosiaan johonkin kolmanteen maailmaan asumaan, niin saatte vähän perspektiiviä. 

Niin kauan kun tämän maan kansalaisia kupataan järjettömillä veroilla, odotan myös, että jotakin saa vastineeksikin.

Suomi oli sodan jälkeen kehitysmaa ja olemme kivunneet maailman nopeimmin niistä ajoista hyvinvointivaltioiksi. Jos se onnistui Suomelta, mikä estää näitä kolmansia maita onnistumatta?

Hehe... niillä "järjettömillä" veroilla juuri maksetaan hyvinvointiyhteiskunta; maailman parhaimpia ilmaisia koulutuksia ja terveydenhuoltoa, tieinfraa, poliisia jne. Muutappa hetkeksi vaikka mihin tahansa 99% maapallon maista, niin alkaa kovasti tulla Suomea ikävä. Maailmassa vain pohjoismaat, Uusi Seelanti, Sveitsi, Kanada, Australia ja Signapore ovat samaa tasoa ja joissain asioissa parempia ja joissain huonompia.

Luettelemasi asiat ovat monessa Euroopan maissakin kunnossa, pienemmällä verotuksella.

Listaa voisi jatkaa vielä paljonkin ja monessa muussa maassa taas ovat monet muut asiat paljon huonommin kuin Suomessa. Suomen muista eduista voin esimerkiksi nopeasti mainita vaikkapa rikollisuuden, tasa-arvon, alhaisen byrokratian ja digitaalisuuden korkean tason. Keskiarvoltaan Suomen asiat ovat tietenkin erittäin monessa asiassa huomattavasti paremmassa kunnossa kuin monessa muussa Euroopan maassa, vaikka tietenkin joitain yksittäisiä asioita on joissain muissa maissa paremmin.

Alas on tultu parhaimmista vuosista, mitä Suomi on ollut, sitä ei voi kiistää.

Sitähän tässä aloituksessa kysyttiin.

Kun muutin 18-vuotiaana Helsinkiin kesätöihin ja sain tietää, mitä lähiö oikeasti tarkoittaa.

Siihen saakka olin luullut, että lähiö on kaavoitettu omakotitaloalue jolla talot on vieri vierekkäin, pihat pieniä ja talot jotain pakettitaloja.

Se oli mun käsitys lapsena sellaisesta pienituloisemman elämästä.

Sitten 22-vuotiaana tuli toinen jysäys kun kuulin, ettei yhdellä tutulla pojalla ollut ajokorttia ja hän joutui itse sen maksamaan, koska sen vanhemmilla ei ollut varaa maksaa sille.

Nykyään sitten jo ymmärrän, että on vielä paljon huono-osaisempiankin - ja ettei esim. Helsingin kerrostalolähiöissä asuvat ole välttämättä mitenkään huono-osaisia, vaikka alue olisikin epäesteettinen ja ”köyhän näköinen”.

Se kun alettiin käyttää termiä huoliyhteiskunta ja anonyymit lasuilmoitukset kiusalla tuli mahdolliseksi

Muutin 16 vuotiaana 23 vuotiaan miehen kanssa yhteen asumaan. Mies oli juoppo ja aivan hunningolla. Kuten isäni, joten jostain syystä ajattelin asian olevan ihan normaalia.

Täytettyäni 18 ja elämänpiirin laajennuttua tajusin, että eihän tää nyt hemmetti ole okei. Kerroin miehelle, että on aika muuttaa erilleen. Olimme hakeneet asumistukea ennen kuin aloin opiskelemaan (siihen aikaan ei asumistukea saanut opiskeluaikana). Mies oli ollut töissä silloin, toisen kerran tällöin ja tietysti jättänyt ilmoittamatta tästä kelalle.

No, kun halusin muuttaa erilleen mies katosi kuin pieru saharaan, vuokrarästejä tuli (vaikka en alaikäisenä ollut allekirjoittanut edes vuokrasopimusta). Kela ilmoitti, että miehen liian suurien tulojen vuoksi parilta kuukaudelta peritään asumistuki takaisin. Oli yli 800€.

Nämä perittiin kaikki minulta opintorahoista. Jouduin ottamaan lainan maksaakseni kaiken takaisin. Mieskin palasi jossain vaiheessa takaisin perimään jotain vanhoja dvd-elokuviaan.

Silloin ymmärsin, ettei markkinavoimia ja rahataloutta kiinnosta ihminen, vaan vain ja ainoastaan se, että raha peritään jostain takaisin. Mies ei maksanut euroakaan, minä kaiken. Toimeentulotukea en saanut, sillä sossun mukaan taas nämä maksetaan takaisin tottakai yhdessä. Silloin tuli nähtyä ihan nälkää. Opiskelutarvikkeisiin ei ollut rahaa, onneksi opettajani oli ymmärtäväinen ja antoi minun silti jatkaa.

Kymmenisen vuotta sitten kun tutuiksi tulivat vanhempien eron myötä lastensuojelu, poliisi, terveydenhuolto, oikeuslaitos, Kela yms. Olin lapsi mutta usko yhteiskuntaan on menetetty täysin kun mikään ei toiminut. Asiat olivat huonosti ennen eroa mutta eron jälkeen ne olivat pahempia kuin ikinä yhteiskunnan toimien tai oikeammin toimimattomuuden takia. Silloin sai oikeasti pelätä yhtä sun toista ja olla huolissaan siitä onko ruokaa kaapissa ja mikä päivä poliisit on oven takana hakemassa oikeudenkäyntiin josta ei ikinä tullut ilmoitusta tai lähdetkö huostaan kun et halua mennä toisen vanhemman tapaamiseen. Sen jälkeen olenkin tapellut terapian saamisesta.

Peruskoulun uudistaminen oli aika järkyttävä temppu, milloin se uusi opetussuunnitelma nyt tulikaan. Niihin aikoihin aloin enemmän kiinnittää huomiota muihinkin epäkohtiin. Nyt tässä kolmekymppisenä huomaa myös, mitä on käynyt kaikille niille kavereille, jotka eivät saaneet lapsina ja nuorina apua mielenterveysongelmiin, heitä nimittäin on ikäluokassani paljon. Ja tällä hetkellä monisairas isäni ei pääse työkyvyttömyyseläkkeelle, koska Kela ei hyväksy hakemuksia. Töihin ei kykene taatusti enää, ikääkin jo sen verran että kohta päässee sen puolesta eläkkeelle. Monta vuotta roikkunut kuitenkin ties missä paperinpyörittelyhimmelissä.