Mies ei arvosta panostani kotiäitinä

Puhu sille sun miehellesi, äläkä ruoki sun kiukkua vauvapalstalaisten kommenteilla. Sano, että olisi kiva jos laittaisi tavarat oikeille paikoilleen.

Vauva vuosi on rankka, kun ei saa nukuttua kunnolla ja hormoonit jyllää ihan erilailla. Pienetkin asiat voi alkaa tuntua suurilta.

Neljän seinän sisällä alkaa velloa itsesäälissä ja tuntuu siltä kuin olisi ainut, jolla on rankkaa.. unohtaa ihan, että puolisokin käy töissä ja tarvitsee hengähdystauon työpäivän jälkeen. Kotiäitinä hengähdystaukoja saa pitkin päivää, kun lapset nukkuvat päikkäreitä tai keskittyvät johonkin puuhaan.

Meillä en kokenut ettei olisi arvostanut, mutta oli työssä johon kuului paljon työmatkoja ja todellakin jouduin yksin hoitamaan ison talon ja kaikki kotityöt lapsen ohella.

Kieltämättä nauratti hieman vahingoniloisesti, kun lasten ollessa 2v 7kk ja 1v 4kk menin töihin ja mies jäi kotiin. Ensimmäisen työpäivän jälkeen kotona odotti mies tukka pystyssä, silmät harittaen ja parahti, ettei ole ehtinyt tehdä yhtään mitään. Sänkykin petaamatta.

Kyllä hän sitten ajan kanssa pääsi hommaan kiinni, kokkasi ja hoiti muutkin kotihommat.

Mutta ei sitä näkymättömän työn määrää käsitä ennen kuin on itse kokenut.

Ok. Kuule sinä olet koti ÄITI. Sano miehellesi, että et ole hänen äiti, vaan vaimo joten et suorita hänelle äidin tehtäviä. Mies kipittää hakemaan sen kukkapuskan ja jotain mistä pidät ja pyytää anteeksi. Sitten opettelee siivoamaan omat jälkensä. Sinä olet vain teidän lapsenne äiti, et miehen. 

Vierailija kirjoitti:

Oletko siis vanhempainvapaalla? Etkö saa päivärahaa? Mulle ainakin maksettiin ihan hyvin omien lasteni hoitamisesta.

Rahako se arvostuksen ratkaisee? Nyt puhutaan arvostuksesta. Sinun arvomaailmassasi ohjaaja on raha?

Joo, AP, kannattaa puhua miehen kanssa. Myös sellaisia päiviä pitäkää, että miehesi on koko päivän lapsen kanssa. Hän ei todellakaan ymmärrä sitä miten raskasta se on. Itselleni kävi niin,että olin niin stressissä aina kun mies lähti pois, että se oli ihan kamalaa.

On ihan eri hoitaa lasta sillon, ku siinä on kaksi aikuista kuin, että siinä on yksin. Siinä on se henkinen tuki ihan erilainen, kun on kaksi aikuista.

Älä heittäydy marttyyriksi, vaan puhu. Ja oikeasti tehtäneen, että mies hoitaa ihan itsekseen sitä lasta.

Vaikka olet kotiäiti niin sinun työvuoro loppuu siihen kun miehen työt loppuu. Illat on 50/50  tai teille kasvaa isätön lapsi. Mikä tietysti on hiton kätevää siinä vaiheessa kun eroatte ja teet miehestä nahkalompakon.

Mun mies ei oo kovin oma-aloitteinen noissa kotitöissä. Pitää vaan löytää keinot miten sen saa osallistumaan. Vetoan yleensä siihen, että en halua nalkuttaa ja minäkin haluan levätä, mutta ne hommat on vaan pakko hoitaa. Monesti sovimme kun olemme illalla kotona, että nyt kumpikin siivoaa puolen tunnin ajan sen mitä ehtii. Sitten saa huilata ja edes suurin osa töistä tuli tehtyä.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olet kotiäiti niin sinun työvuoro loppuu siihen kun miehen työt loppuu. Illat on 50/50  tai teille kasvaa isätön lapsi. Mikä tietysti on hiton kätevää siinä vaiheessa kun eroatte ja teet miehestä nahkalompakon.

Aloittaja ei nähtävästi halua erota. Toivotaan että puhuminen auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsehän me roolimme valitsemme.

Käsittääkseni et ole vankilassa vaan asut kodissa itse valitsemasi puolison kanssa.

Mitä lässytystä! Hetikö pitää erota kun tulee mutka matkaan? Kissa pöydälle miehen kanssa, äläkä välitä ykkösen kaltaisista idiooteista.

Ap:n juttu on lässytystä. Itse valinnuyt kotiäidin roolin ja odottaa vielä että joku maksaa laskut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsehän me roolimme valitsemme.

Käsittääkseni et ole vankilassa vaan asut kodissa itse valitsemasi puolison kanssa.

Mitä lässytystä! Hetikö pitää erota kun tulee mutka matkaan? Kissa pöydälle miehen kanssa, äläkä välitä ykkösen kaltaisista idiooteista.

Ap:n juttu on lässytystä. Itse valinnuyt kotiäidin roolin ja odottaa vielä että joku maksaa laskut.

Mihin miestä tarvitaan? Yksin jää enemmän rahaa sekä energiaa. Miehet voisi lakata antamasta tyhjiä lupauksia,useimmat pärjää hyvin itsekseen.

Eiköhän se mieskin odota vastinetta sille, että elättää sinut ja lapsen. Minä vein aika nopeasti lapset hoitoon ja lähdin töihin. Olen koulutettu ja hyvässä ammatissa. En ole katunut ja nyt kun lapset ovat isompia, hekin arvostavat, ettei tarvitse kituuttaa joka senttiä. Naisen arvo on taloudellisessa itsenäisyydessä.

Ootko sanonu sille miehelle, että olis kiva jos korjaisi jälkensä?

Jos et niin ihan turhaa valitusta.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se mieskin odota vastinetta sille, että elättää sinut ja lapsen. Minä vein aika nopeasti lapset hoitoon ja lähdin töihin. Olen koulutettu ja hyvässä ammatissa. En ole katunut ja nyt kun lapset ovat isompia, hekin arvostavat, ettei tarvitse kituuttaa joka senttiä. Naisen arvo on taloudellisessa itsenäisyydessä.

Mieheltä voi tässä tapauksessa pyytää kotiavun tarjoamista vaikka sitten työllistämällä siivoojan/lastenhoitajan.

Kuvitteleeko jotkut kotiäitien olevan maksuttomia piikoja? Mies on tietoisesti jättänyt kotiinsa kotiäidin/rouvan mikä merkitsee vastuuta.

Eihän se kotiäitinä olo ole muuta kuin tavallista arjen pyöritystä. Odotapa kun käyt töissä ja sen lisäksi hoidat kodin ja lapsen.

Jälkiviisaus on helppoa, mutta huomaat kyllä itsekin valittaneesi turhasta.

Ap, i feel you. Mulla 4 lasta, teen kotona kaiken yksin. Tänä aamuna mies sai raivarit siitä, että olin irroittanut sähköauton laturin jatkojohdon, koska olin tarvinnut jatkojohtoa itse.

Niin. Olin puhaltanut pihan puhtaaksi talven jäljiltä, meni 2 h. Vauva oli sen ajan hereillä kärryissä ja samalla hoisin ja viihdytin vauvaa. Mieheltä meni 3 min vetää johto takaisin paikalleen autokatoksen rakenteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Eihän se kotiäitinä olo ole muuta kuin tavallista arjen pyöritystä. Odotapa kun käyt töissä ja sen lisäksi hoidat kodin ja lapsen.

Jälkiviisaus on helppoa, mutta huomaat kyllä itsekin valittaneesi turhasta.

There's ur problem. Harvempaa kiinnostaa siirtyä tuohon kakkosvaiheeseen.

Samaistun todella. Välillä piti huutoitkeä, että toinen tosissaan ymmärsi, että nyt riittää. Ei voi sotkea kotona miten sattuu ja lähteä töihin ajatellen, että vaimo hoitaa. Nyt olen jo työelämässä ja on ilo tulla iltavuorosta kotiin, kun talo on siisti ja kaikki nukkuu. En olisi silloin kotona ollessa voinut ajatellakaan, että tilanne on joskus näin hyvä!

Vierailija kirjoitti:

Jämptisti alat vaatia itsellesi vapaahetkiä niin että mies on vauvan kanssa kahdestaan. Se on varmaan ainoa keino herätellä ymmärtämään, miten kiinni siinä lapsessa on. Siihen päälle kun vielä pitäisi aikuisen ihmisen sotkuja siivoilla...

Tämä toimi meillä. Nyt mies on isyysvapailla ja itse käyn 3-4 päivänä viikossa töissä. Valitti ensimmäisen päivän jälkeen ettei kerennyt edes hetkeksi istahtaa kirjaa lukemaan, kun vauva vaatii niin paljon huomiota. Puhumattakaan siivoamisesta. Saanut ehkä tiskikoneen täytettyä tai yhden koneellisen pyykkiä pestyä, kun tulen töistä. En syyllistä, koska tiedän millaista on vaativan vauvan kanssa. Ja hän ei marmata siitä etten itse kerkeä vauvan kanssa tehdä kaikkea.

Eli: mies yksin vauvan kanssa, vaikka vain pariksi tunniksi ensin!

Meillä ongelma oli se että vaikka vaimo oli kotiäiti niin hän ei hoitanut huushollia vaan minä jouduin. Ei edes laittanut astiat tiskikoneeseen eikä vienyt roskia ulos. Mä jouduin siivoamaan asunnonkin. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä ongelma oli se että vaikka vaimo oli kotiäiti niin hän ei hoitanut huushollia vaan minä jouduin. Ei edes laittanut astiat tiskikoneeseen eikä vienyt roskia ulos. Mä jouduin siivoamaan asunnonkin. 

Elämässä ei koskaan tule menemään nallekarkit tasan. Toiset saa vaimon joka tekee kaiken antamatta tälle mitään kiitosta ja toisille osuu vaimo jota et saa tekemään mitään teit mitä hyvänsä.

Kumpaakin tapaukseen auttaa ekana puhe ja vasta ihan viimeisenä ero.

Meillä ap:n tilannetta vastaavaan asianlaitaan auttoi se, että mies jäi hoitovapaalle. Esikoisen ollessa vauva se ei ollut taloudellisesta mahdollista koska olin opiskelija, mutta kuopuksen synnyttyä 6v myöhemmin mies jäi kotiin ja minä palasin töihin vauvan ollessa 10kk.

Mies ymmärsi aika nopeasti, mitä arki pienen kanssa kotona kahden on (esikoinen kävi toki eskaria eli oli vain sen 4h poissa kotoa). Kommentit kodin siisteydestä tms väheni merkittävästi sen jälkeen.