G: Mikä on surkein saamasi lahja?

Sain anopilta lahjakortin liikkeeseen, jota varmasti tiesti minun boikotoivan.

Vierailija kirjoitti:

Raivostuttaa nuo tyypit jotka antavat" minulle " esim.vuohen tms.

Haluan itse valita hyväntekeväisyyskohteen.

No valitse valitse toki, ei kai se sinun puolestasi annettu vuohi ole millään tavalla sinulta pois.

Kyllä hyväntekeväisyykohteita riittää sinun itsesikin maksettavaksi. Ole iloinen, että joku osti jotain sinun puolestasi  eikä se maksanut sentin latia.

Olen vaikeasti lihava, 198 kg. Minulle ostaa sisarukseni xxxs-koon pikkuhousuja, rintaliivejä ja mekkoja. jalkaani eivät mahdu kun oikeastaan tosi isot crocksit joista olen leikannut päkiän päältä ison osan pois mutta saan lahjaksi 37-numeron nilkkaremmi-korkokenkiä.

 Veisin kirpputorille, mutta en pääse asunnostani pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raivostuttaa nuo tyypit jotka antavat" minulle " esim.vuohen tms.

Haluan itse valita hyväntekeväisyyskohteen.

Eihän sitä vuohta tms. sinulle  anneta vaan sinun nimissäsi, siis kuin olisit itse ostanut jollekin  jonkin todella tarpeeseen tulevan asian. 

Esimerkkinä vaikkapa nyt tuo vuohi, köyhän lehmä. Se elää vaatimattomissakin oloissa ja lypsää maitoa vaikkapa sen köyhän perheen lapsille.

Erittäin kummallista, jos joku ei tykkää, että jotkut ihmiset saisivat hieman ravinnon lisää. Ethän sinä itse ole maksanut penniäkään, sen sijaan lahjan saaja muistaa sinua (ansiottomasti) kiitollisuudella.

Mutta eihän tuo ole lahjan saajalle lahja, vaan joku on lahjoittanut hyväntekeväisyyteen itse valitsemaansa kohteeseen ja kertoo siitä ”lahjan” saajalle. Annan mielelläni rahaa hyväntekeväisyyteen, mutta ei se ole lahja kenellekään muulle, vaan minun tekemääni hyväntekeväisyyttä.

Okei okei. Nostan kädet jo pystyyn kun näiden hyväntekeväisyyslahjojen periaate ja ajatus ei näy nyt valkenevan joillekuille. Joillekin on tärkeää myös, että hän, joka on maksanut, hänen nimensä pönöttäköön kunniaseinallä. 

 Lahjoitankin pari vuohta tai koulupukua av-mammojen puolesta. "voi jukolauta meidän nimissä on autettu köyhiä, miten hitossa voimme kertoa, ettemme missään tapauksessa ole lahjoituksen takana".

 Moi.

Tästä tapauksesta tuli mieleen eräs itseään täynnä oleva äänekäs feministi, joka kertoi antaneensa päiväkoti-ikäiselle lapselle hyväntekeväisyyslahjan. En tiedä, miten lahjan saaja asiaan suhtautui, mutta tärkeintä tälle ihmiselle tuntui olevan, että kaikki tutut internetissä tiesivät että hän on hyvä ihminen.

Sama henkilö valitteli raskausaikana surutta ja häpeilemättä, että hän odottaa poikaa eikä tyttöä. Että sellaista oikeamielistä ajattelua.

Surkein saamani lahja on sytykeruusut viime jouluna ystävää monta vuotta teeskenneeltä ja meidän rahapussillamme useasti lokkeilleelta rouvalta. Meillä ei ole takkaa kotona, mökkiä tai muutakaan paikkaa, missä niitä käyttää eli paitsi pihi lahja, myös täysin turha.

Rouvalta tuli viime syksynä viesti: Voi, me haluaisimme jouluvieraita! Rouvan ja hänen miehensä kanssa meillä oli ollut ihan mukavia reissuja ja mekin kuvittelimme heitä ystäviksi siinä vaiheessa, joten suostuimme, vaikka meno muiden nurkkiin jouluksi ei tuntunut itsessään hyvältä. Sen jälkeen alkoi (jälkikäteen tajuttuna) manipulointi. Lahjaksi lapselle piti saada kallis tietynlainen legopaketti ja rouvalle miehineen menut kalliiseen ravintolaan. Jälkikäteen tajusimme myös aiemmin tulleemme taloudellisesti hyväksi käytetyksi. Pariskunnan mies on hyvä tyyppi ja rouva omaa luokkaansa...

Ajoimme tuntikausia huonossa kelissä joulunviettoon ja rouva passitti ostamaan vielä kaupasta raskaan ajon jälkeen kalliit ostokset. Meidän piireissä on tapana vieraille tarjota, mutta mikä ettei. Ostokset tuotiin ja niiden etsimiseen kaupasta meni ajon päälle yli tunti. Lisää hyppyytettiin ostamaan niiden parin päivän aikana myös, mitä heillä olimme. Joulu oli karmea: muiden nurkissa muiden ehdoilla ja kalliiksi tuli.

Rouva otti maireana vastaan meidän hankkimat kalliit lahjat ja meille löi sytykeruusut käteen. Kun teimme poislähtöä, vaati vielä lisää rahaa ruuista, vaikka olimme jo niistäkin maksaneet reilusti. Tämä tuli vahingossa tietooni. Vahingossa siis rouvan näkökulmasta. Yritti hyväksikäyttää kilttiä miestäni selkäni takana usuttamalla miehensä vaatimaan rahaa mieheltäni. Minä olin se, joka oli hankkinut kalliit lahjat ja muut ja minä koordinoin meidän raha-asiat ja rouva tiesi sen. Lahjoineen, lemmikkihotelleineen ym. meillä meni reissuun vajaa 1000e.

Ensin yritin selvittää, ymmärtääkö rouva, mitä vaatii ja mitä olemme jo panostaneet. Koska ymmärsi täysin ja hyväksikäyttö oli selvä, katkaisin välit. Terveisiä vaan sinne Itään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuohi nimissäni.

Voi kun olisikin pilaa mutta ei, eräs ystäväni muutama vuosi sitten antoi minulle joululahjaksi vuohen nimissäni johonkin kehitysmaahan.

Ja mitähän pahaa tässä oli? Kerro minulle, en oikeasti ymmärtänyt.

Voin kuvitella sen ilon jota se kehitysmaan perhe on tuntenut kun on saanut vuohen. Se lypsää parikin litraa päivässä ja tulee toimeen karuissakin oloissa.

Mitähän se perhe sillä maidolla tekee? Lapset juovat sen ravitsevan maidon tai maidosta tehtyä juustoa, tai maito ja juusto voidaan vaikka myydä.

Kotonani  täällä rikkaassa Suomessa oli useampiakin lypsyvuohia, niiden maito muuten sopii maitoallergigoille, en tiedä takemmin mitä sillä tarkoitetaan, ei kuitenkaan laktoosi-intoleranssia. Ja meiltä ostettiinkin vuohenmaitoa allergisille lapsille. Eräs lääkäri on todennut, että vuohenmaito estää myös osteoporoosia paremmin kuin lehmänmaito.

Ystäväsi oli tosi fiksu,  hänen antamansa lahja ilahdutti  ja ilahduttaa varmasti monin kerroin enemmän siellä kehitysmaassa, kuin että sinä olisit saanut lahjaksi vaikka lahjakortin jalkahoitoon tms.

Hyväntekeväisyyslahjojen antaminen on taitolaji. Aivan kuten viestissäsi ansiokkaasti kirjoitit, ne ovat sinänsä hyödyllinen asia hyväntekeväisyyden kohteelle, eli vaikkapa vuohen oikeasti saaneelle kehitysmaan perheelle. Mutta sitten toisaalta vuohen maksajalla eli lahjan antajalla täytyy olla sen verran tilannetajua, että miettii missä tilanteessa hyväntekeväisyyslahjan antaminen on ok. Kuten eilen yhteen kommenttiini kirjoitin, hyväntekeväisyyslahja on sopiva ainoastaan silloin, kun 1) lahjan saaja sitä erikseen toivoo 2) lahjaa ei välttämättä edes tarvitsisi antaa, kuten opettajalle lukuvuoden lopussa. Toki hyväntekeväisyyslahjan voi yhdistää myös tavalliseen lahjaan, esim. (tiedostavalle) ylioppilaalle hänen nimissään lahjoitettu koulutarvikepaketti kehitysmaan koululaiselle JA lahjakortti päivänsankarille itselleen. 

Mutta sitten toinen ajatusleikki. Ajatellaanpa, että minä keskituloisena sinkkuna (isot asumis- ja työmatkakulut pk-seudulla) pidän nelikymppiset ystävilleni. Vuokraan juhlapaikan, järjestän tarjoilut kuohuviineineen ja viineineen, ehkä dj:n tai bändinkin. Juhlien järjestäminen ei olisi minulta mikään halpa projekti vaan iso taloudellinen satsaus. Sitten moni juhlavieraista toisi minulle monen kympin arvoisen hyväntekeväisyyslahjan. Voisin olla aika pettynyt, mieluummin olisin ottanut niillä hinnoilla vaikka itselleni kampaaja/hieronta yms. lahjakortteja tai vaikka ihan Stockan lahjakortteja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuohi nimissäni.

Voi kun olisikin pilaa mutta ei, eräs ystäväni muutama vuosi sitten antoi minulle joululahjaksi vuohen nimissäni johonkin kehitysmaahan.

Ja mitähän pahaa tässä oli? Kerro minulle, en oikeasti ymmärtänyt.

Voin kuvitella sen ilon jota se kehitysmaan perhe on tuntenut kun on saanut vuohen. Se lypsää parikin litraa päivässä ja tulee toimeen karuissakin oloissa.

Mitähän se perhe sillä maidolla tekee? Lapset juovat sen ravitsevan maidon tai maidosta tehtyä juustoa, tai maito ja juusto voidaan vaikka myydä.

Kotonani  täällä rikkaassa Suomessa oli useampiakin lypsyvuohia, niiden maito muuten sopii maitoallergigoille, en tiedä takemmin mitä sillä tarkoitetaan, ei kuitenkaan laktoosi-intoleranssia. Ja meiltä ostettiinkin vuohenmaitoa allergisille lapsille. Eräs lääkäri on todennut, että vuohenmaito estää myös osteoporoosia paremmin kuin lehmänmaito.

Ystäväsi oli tosi fiksu,  hänen antamansa lahja ilahdutti  ja ilahduttaa varmasti monin kerroin enemmän siellä kehitysmaassa, kuin että sinä olisit saanut lahjaksi vaikka lahjakortin jalkahoitoon tms.

Eihän mikään estä sinua antamasta niitä hyväntekeväisyyslahjoja itsellesi.

Anna lahja toiselle, mistä toinen ilahtuu, jos hän ei ilahdu hyväntekeväisyyslahjasta, ei lahja ole täyttänyt tehtäväänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raivostuttaa nuo tyypit jotka antavat" minulle " esim.vuohen tms.

Haluan itse valita hyväntekeväisyyskohteen.

Eihän sitä vuohta tms. sinulle  anneta vaan sinun nimissäsi, siis kuin olisit itse ostanut jollekin  jonkin todella tarpeeseen tulevan asian. 

Esimerkkinä vaikkapa nyt tuo vuohi, köyhän lehmä. Se elää vaatimattomissakin oloissa ja lypsää maitoa vaikkapa sen köyhän perheen lapsille.

Erittäin kummallista, jos joku ei tykkää, että jotkut ihmiset saisivat hieman ravinnon lisää. Ethän sinä itse ole maksanut penniäkään, sen sijaan lahjan saaja muistaa sinua (ansiottomasti) kiitollisuudella.

Mutta eihän tuo ole lahjan saajalle lahja, vaan joku on lahjoittanut hyväntekeväisyyteen itse valitsemaansa kohteeseen ja kertoo siitä ”lahjan” saajalle. Annan mielelläni rahaa hyväntekeväisyyteen, mutta ei se ole lahja kenellekään muulle, vaan minun tekemääni hyväntekeväisyyttä.

Okei okei. Nostan kädet jo pystyyn kun näiden hyväntekeväisyyslahjojen periaate ja ajatus ei näy nyt valkenevan joillekuille. Joillekin on tärkeää myös, että hän, joka on maksanut, hänen nimensä pönöttäköön kunniaseinallä. 

 Lahjoitankin pari vuohta tai koulupukua av-mammojen puolesta. "voi jukolauta meidän nimissä on autettu köyhiä, miten hitossa voimme kertoa, ettemme missään tapauksessa ole lahjoituksen takana".

 Moi.

Voin kyllä sanoa että tämä pointti ei auennut itselleni sitten ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Tia.a-68v mummo kirjoitti:

Suurimat saaman lahjat 2 oman lapsen tekemät kortit.Myöhemmin lapsen lapsieni tekemät kortit.Enkä koskaan unohda siskon poikieni lahjaa 60-luku heitä oli silloin 2.Kari ja Timo. Omilla rahoilaan ostaneet joulukahan minulle: sädetikut ja tulitikut,jotta voin sytytää ne sädetikut .Me oltiin köyhiä todella kaikki ja tuo hetki kun pienet pojat lahjansa minulle antoivat ,säilyy koko elämäni.

Sinulla on kova into kirjoitella kommentteja. Miksi et opettele välimerkkien käyttöä? Yksinkertaista: pisteen ja pilkun jäkeen tulee välilyönti. Välilyöntiä ei koskaan ennen välimerkkiä.

Todella typerää sinulta ojennella toista oikeinkirjoituksesta. Et tiedä toisen ihmisen taustoja. Etkä sitä, että hänellä voi olla suurikin yritys ja ponnistus saada yleensä kirjoitettua jotain.

Mummo antoi joskus lapsuudessa, täytinköhän 7 silloin muistaakseni niin kirjasarjan joka jäi hyllyyn sittemmin. Oli jotain romaaneja eikä satukirjoja, ne oisin toki lukenutkin varmasti siinä iässä, mutta romaanikirjallisuus ei vielä tuolloin ollu juttuni. Rauha tosin mummon muistolle. 

Vierailija kirjoitti:

Sain miehen vanhemmilta joululahjaksi kahvia. En ole koskaan tykännyt kahvista, enkä juo sitä. Tuolloin oltiin oltu naimisissa 15 vuotta, että luulisi olleen tiedossa.

Oli varmaan vinkki, että teiltä saisi sitä kahvia kun kylään tulevat.

Lapset on  arvokkain lahja , jonka olen saanut. Se on elämän mittainen lahja. 

Kun olin nuorena muuttanut omaan kotiin, en juonut kahvia. Poikaystävä sen sijaan kaipasi kahvia, ja käskin hänen hankkia kahvinkeittimen itselleen. Pulma ratkesi sillä, että anoppi osti minulle joululahjaksi kahvinkeittimen, jotta voin keittää kahvia hänen pojalleen. Keitin oli vielä surkea halpislaite, joka ei edes lämmittänyt vettä kunnolla.

Parikymmentä vuotta myöhemmin sain tuon samaisen miehen ystävältä joululahjaksi kahvipaketin. Ihan kiva joo, mutta en edelleenkään juonut kahvia, minkä tuo ystävä tiesi erittäin hyvin kun majaili meillä noihin aikoihin melkein kaikki viikonloput. Kaiken kukkuraksi siinä oli jo parasta ennen -päiväyskin mennyt.

Sain kerran exältä lahjaksi lipun syvästi inhoamani bändin keikalle. Hän tiesi erittäin hyvin, että inhosin kyseistä bändiä lähes oksennuspisteeseen asti, sillä asiasta oli puhuttu paljon. Eikä hänellä ollut ajatuksena edes se, että olisimme voineet viettää kivan illan kahdestaan, sillä hän osti lipun lahjaksi myös parhaalle ystävälleen, joka roikkui muutenkin aina kolmantena pyöränä joka paikassa.

Sain synttärilahjaksi avatun viinipullon, jonka kaveri sitten kuitenkin vielä vei mennessään :D Mulla oli nuorena persaukisia deekukavereita.

Venäläinen nainen tai mies ei tiedä kumpi toi kaupasta varastetun oudon kukkasen pyysi päästä asuntoon laittoi kukan pöydälle ja otti lähtiessään mukaan kynttilän jalat ja astioita pöydältä.Vapaakirkon jäsenet toimii näin tavaran vaihdolla.Huumeet kulkee samalla tyylillä vaihdetaan matkalaukkuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli syntymäpäivä ja samana päivänä meillä oli poikaystäväni kanssa 2. vuosipäivä. Hän hehkutti jo viikkoja etukäteen että hänellä on sitten mahtava yllätys minulle luvassa!

No, tämä päivä viimein valkeni ja töiden jälkeen hän käski minua pukeutumaan siistimmin, hän oli varannut ravintolasta pöydän. Matkalla utelin tarkemmin minne mennään ja hän sanoi kaupunkimme kalleimman ja hienoimman ravintolan, on kuulemma huippukokki juuri vain meille tehnyt alkupalat, pääruoan ja jälkiruoan sekä valikoinut juomat. Tästäkös minä ilahduin että voi kulta, ihanaa! En tiennytkään että heiltä saa vegaaniruokaa, mahtava homma! Poikaystäväni vaikeni ja meni jotenkin oudoksi. Ajoimme lopun matkaa hiljaisuuden vallitessa ja perillä selvisi miksi.

Kyseinen ravintola ei todellakaan tarjoa mitään vegaanista. Mulkvisti poikaystäväni oli unohtanut että olen vegaani!

Olen vegaani 'helppous' syistä sillä olen allerginen mm maidolle ja kalalle. Arvatkaa oliko alkupaloissa kalaa. Kyllä. Oliko pääruoka verinen pihvi. Kyllä. Oliko jälkiruoka jokin maitopohjainen hässäkkä joka oli kuorrutettu marjoilla joille olen myöskin allerginen. Kyllä. Poikaystäväni oli nerona maksanut koko roskan jo etukäteen. Voin sanoa että oli elämäni kamalin ateria sillä en voinut edes maistaa mitään. Istuin hiljaa ja katselin kun poikaystäväni nautiskeli koko rahan edestä. Join kyllä viiniä ja tulin hiukan hiprakkaan josta seurasi massiivinen migreeni.

Sanomattakin selvää että jätin tämän kaverin tuon mahtavan gourmet-illallisen jälkeen. Kuka hemmetti ei tiedä KAHDEN VUODEN seurustelun jälkeen että toinen on vegaani?

Miten niin et voinut MITÄÄN syödä?  Kyllä ravintolat voi muokata, esim. jälkiruuaksi tuoda jonkun hedelmäjutun, jos sulle ei maito sovi.  Pääruokana "verinen" pihvi?  Yleensä kysytään, haluaako sen pihvinsä raakana, puoliraakana vai kypsänä.  Siellä ei sitten kysytty vai?  Jos ei kysytty, niin sinä et mitenkään voinut kysyä, saisiko sen edes kypsänä, niin ei näkyisi sitä "verisyyttä?"

Sen pihvin kanssa oli ihan varmasti jotain lisuketta, vihanneksia, perunoita haluamallasi tavalla kypsennettynä jne.  Mutta sinä et voinut syödä YHTÄÄN mitään?

Vegaanina ei ole mikään pakko olla viimeisen päälle tiukka.  Itse asiassa et voi mennä minnekään syömään, koska ethän ikinä voi olla varma siitä, saatko juuri sinulle räätälöityä ruokaa, surkea juttu.  Edes pientä palaa siitä pihvistä et voinut siis syödä, koska ahdas vegaanius sinua säätelee.  

Poikaystävällesi oli hyväksi, että jätit tuon kaverin, koska hänen elämänsä sinun ja vegaaniutesi kanssa olisi jatkossakin ollut yhtä helvettiä.

Ulkomaille et voi matkustaa koskaan, koska sielläkin täytyy syödä jotain.  No ehkä päivän matkan voit tehdä omin eväin.  Jos olet jo valmiiksi allerginen maitotuotteille ja kalalle, niin miksi hiivatissa sitä pitää vielä vaikeuttaa tiukalla vegaaniudella?  Ethän voi esim. seisovista pöydistäkään syödä juuri mitään, koska et voi ikinä olla varma, etteikö sillä ottimella, jolla otat vaikkapa keitettyä riisiä,  ole joku kauhaissut jotakin vieressä olevaa lihaista lisuketta.  

No, saatpahan olla "erityinen."  Ja voit vaatia niin entisiä kuin tuleviakin poikaystäviäsi ottamaan huomioon "erityisyytesi."  Kuin myös kaikki muutkin elämääsi liittyvät ihmiset.  Älä kuitenkaan ikinä kuvittele, että joka ikinen ihminen tanssii sinun vegaanipillisi mukaan.  Niin kauan, kuin tätä erityisyyttäsi vaalit, joudut pettymään aina silloin tällöin, mutta ketään muuta kuin itseäsi et voi syyttää.

Kuule niilo22, kunhan vähän matkustelet enemmän, saatat ehkä huomata että sinne "ulkomaille" voi vegaanikin matkustaa myös kulinarististen nautintojen perässä. Minä olen syönyt hyvää vegaaniruokaa sellaisissa maailmankolkissa, ettet uskoisikaan. Ennakkoluuloiselta nipottajalta sinä itse kuulostat, eikä tuo vegaani.

Sain aikoinaan 18v syntymäpäivälahjakseni käytetyn! auton.

Puhallettava pieni rantapallo jalkapallokuosilla.. Tämän sain lahjaksi ex-miesystävältäni, jonka kanssa olin yhdessä 1,5v,kun tämä oli suomi-kierroksella.

Sain ystävältä tiskiharjan ja kumikäsineet lahjaksi. Olen saanut myös parasta ennen päivän ohittaneita suolakurkkuja joululahjaksi.