G: Mikä on surkein saamasi lahja?

Majoitin kaveria pari kuukautta asunnollani hänen opiskelun harjoittelun ajan, näin hän säästi vähintäänkin satoja euroja, lupasi ostaa vaivan palkaksi sähkövatkaimen... osti hän sen, halvimman parinkympin vehkeen ja samalla kuittasi synttärilahjan. Meillä oli siis tuohon aikaan parhaiden kavereiden kesken ostaa toisillemme synttäri ja joululahjat...

En muista, olenko jo joskus kirjoittanut tämän tähän ketjuun, mutta arpojen lahjaksi antamisen ihmettelijöille pohjanoteeraus: tätini sai 60-vuotislahjaksi jo valmiiksi raaputetun arvan ääripiheiltä sukulaismiehiltä. Tulivat juhliin syömään ja juomaan, arkirytkyissä ja huippulahjan kera.

Yksi kaverini tyhjentää aina kaappinsa minulle "lahjaksi". Näin on ollut vuosikausia, ja näkee miten lahjat on omia vanhoja romuja, mistä ei edes kunnolla ajatella sopiiko ne lahjan saajalle. Kierrätyslahjoissa ei mielestäni muuten olisi mitään vikaa jos lahjan saajaa on ajateltu, mutta jos ne on luokkaa "kynä ja muistivihko jonka sain messuilta, keksipaketti jossa on päiväys mennyt, muovinen hilavitkutin jonka käyttötarkoitus on kysymysmerkki, teiniaikojen bändin pinssi joka ei ole enää relevantti mutta piti omasta kaapista saada pois, pari vuotta sitten Mallorcalta itselleni tuliaisiksi ostama posliiniesine, askartelujämäroskaa, harmaantunut suklaa jossa on päiväys mennyt jne.". Tyyliin parista kaapista kaivettu kaikki ylimääräinen sonta ja lyöty samaan pakettiin. Vaivaannuttavinta on, kun vielä soittaa perään että pidinkö lahjasta, ja yritän nätisti sanoa että en tarvitse lahjoja, olen minimalisti yms. Olen jo vuosia joutunut kiikuttamaan hänen antamia lahjojaan roskiin tai kierrätyskeskukseen.

Olin varannut ensimmäisen ulkomaan matkan minulle ja miehelle. Mies oli ihan pa, joten maksoin molempien matkat, kaikki syömiset siellä jne.

Syntymäpäiväni oli matkan aikana ja odotin nuoruuden innolla mitähän mies antaa lahjaksi. Mitään ei kuulunut, suutahdin ja kysyin eikö hänellä todella ole mitään lahjaa ja vastaus oli "eiköhän tässä matkassa ole jo lahjaa tarpeeksi". Ikään kuin hän olisi maksanut matkan minulle..

Vierailija kirjoitti:

Majoitin kaveria pari kuukautta asunnollani hänen opiskelun harjoittelun ajan, näin hän säästi vähintäänkin satoja euroja, lupasi ostaa vaivan palkaksi sähkövatkaimen... osti hän sen, halvimman parinkympin vehkeen ja samalla kuittasi synttärilahjan. Meillä oli siis tuohon aikaan parhaiden kavereiden kesken ostaa toisillemme synttäri ja joululahjat...

Opiskelijalle tuokin on iso raha

Sain tuparilahjaksi jonkun 80-luvun vanhan keittiövälineen millä en tehnyt mitään. Piti vaan tuoda jotain niin kaapista otettu joku tarpeeton.

Hopeiset lusikat on kalliita sinun todella köyhälle kummitädillesi jonka luokse tulit aina silloin kun oli tupakat kaikki ja rutisit rahattomuuttasi toiselle rahattomalle.Pitää pyytää suoraan eikä läpinäkyvästi vihjailla. Joko olet oppinut kun elätät itseäsi.Ja aikuisena pitäisi jo osata ajatella että kolikossa on kaksi puolta.Miksi aina vain odotetaan ja vaaditaan.

Vierailija kirjoitti:

Majoitin kaveria pari kuukautta asunnollani hänen opiskelun harjoittelun ajan, näin hän säästi vähintäänkin satoja euroja, lupasi ostaa vaivan palkaksi sähkövatkaimen... osti hän sen, halvimman parinkympin vehkeen ja samalla kuittasi synttärilahjan. Meillä oli siis tuohon aikaan parhaiden kavereiden kesken ostaa toisillemme synttäri ja joululahjat...

Minut odotettiin majoittavan tuttu asuntooni, kunnes hän saa asunnon.

Kavereita pitää jeesata ja jne. Etsii kuulemma ahkerasti. Tuli ystäviensä kanssa Helsinkiin katsomaan jotain asuntoa ja pyysi mukaan.

Näytössä kertoi on liian kallis ja liian sivussa.

Kuvitteli voi muuttaa asuntooni ilmaiseksi. Vielä niin päin ilmoitan vuokran, johon saa asumistukea, jonka pitää itsellään.

Minun onneksi omena hotelli vuokrasi opiskelijoille huoneita, ilmoitin ei ole enää tervetullut.

Vierailija kirjoitti:

Huumorilahjoissa kannattaa tuntea lahjan saajan huumorintaju hyvin. Olen saanut mm. 30v lahjaksi hautakynttilän, lahjan saajan mukaan olin jo toinen jalka haudassa siinä iässä. 25v lahjaksi sain jotain vanhalle iholle tarkoitettua lisäravinnetta, tämäkin vitsinä ja olisi pitänyt ilmeisesti kovasti naurattaa.

Kumpikaan ei iskenyt omaan huumorintajuuni, vaikka en nyt loukkaantunutkaan. Kiusallisia tilanteita kuitenkin kun lahjan saaja innoissaan odottaa röhönaurua hauskasta vitsistään.

Tästä tuli mieleen se vitsi, jossa vaimo valitti miehelle, ettei saa ikinä mitään henkilökohtaista, niin mies sanoi, että saithan sä viime vuonna:-sen hautapaikan ja sekin on jäänyt käyttämättä.🙊

Tädiltä synttärilahjaksi vain pari kertaa käytetyt alushousut  ja 2  tupakka-askia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä oli muutaman millin hajuvesinäyte, lyhyt lyijykynä, joku minipeli jossa oli pieniä ehkä sentin kokoisia pelimerkkejä.. Mitähän muuta yhtä turhaa siinä oli... Poikaystävän isältä ja akaltaan. Tosi pihejä.

Nuo lahjat kuulostaa ihan anoppini antamilta lahjoilta. Hän tilaili aina lehtiä ja sai kylkiäisiksi krääsää, minkä lahjoitti aina jollekin, niin ei tarvinnut ostaa muka mitään.

Bravuuri oli ne rihkamakorut, joita suvun nuoret saivat rippilahjoiksi.😅

T. Virranjakajan mieheltään saanut.

Minä sain mieheltä 2 käytettyä talvirengasta, ja joskus hummelin sukat, se oli kuin jpkin merkkilaukku. Ja sytytystulpat kerran.

Jos mun virrajakajamiehelläni olis veli, niin se olisi sinun miehesi. Ehkä ovat sukua😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain kummitädiltä lapsena sarjan kahvilusikoita. Yhden kerrallaan. :D

No mulla on ikää 45 ja mun kouluaikoina tää oli ihan perus. Itse tosin en saanut mutta moni kaverini sai. Se on ihan oikea kummilusikkaperinne että annetaan lusikka kerrallaan kokonainen sarja.

Makuja on monia mutta mun mielestä ei ollenkaan surkeaa.

Onko tämä kummilusikkaperinne jo jotenkin mennyttä kun joku sitä ihmettelee?o

Itsekin olen antanut 80-luvulla kummilahjana juuri niitä hopealusikoita. Yleensä ne annettiin niin, että lapsen kastetilaisuudessa annettiin yksi, seuraava hänen täyttäessään yksi vuotta jne. kunnes puolitusinaa oli täynnä. Ja lusikan selkäpuolelle kaiverrutettiin kummilapsen nimikirjaimet.

 Ja anteeksi, Ellu, jos et tykännyt etkä vieläkään nyt aikuisena pidä niistä lusikoista. Luvallani: Saat myydä ne tai askarrella niistä jotain...vaikka...vaikka, ääh.

Tämä ei kyllä välttämättä ole Ellu, koska itse, monien muiden kirjoittaneiden tapaan, tiedän useamman, jotka ovat saaneet lusikoita tyyliin 1/vuosi. Mutta ehkä siihen oheen jotain iänmukaista olisi kiva!

Mies ostaa pienen ja sileän dildon ,että iso ja jurmutettu saattaapi tehä uria värkkiin ja kun mies itse innostuu harrastamaan seksiä niin pelkää ,että urista virtaaava ilma viheltää ja mielenkiinto lopahtaa.

Saan aina lahjoja jotka ei mene nappiin, mutta varmaankin todella räikeä neule, jossa oli jäätävän kokoinen kirjailtu pelle etupuolella.

Anoppi osteli aikansa kaikenlaista turhaa krääsää. Oikein harmitti kun ei kuitenkaan ollut kovin hyvätuloinen ja mekin opiskelijoita, olisi mieluummin ollut ostamatta ja auttanut jotenkin muuten. Mutta kun jossain välissä vihdoin sain sanottua, että en halua lahjoja, kukkia vaikka jos jotain haluat ostaa, niin sitten olen saanut kukkasia.

Häälahjaksi saatiin myös kaikenlaista tarpeetonta. Meillä oli lahjalista, jossa oli ihan tavallisia, ei kalliita tavaroita. Astiasarjatkin jota kerättiin, olivat ihan tavallisia marketeista saatavia, joten siitä ei voinut olla kiinni. Ja luulen, että osa lahjoista oli jopa kalliimpia mitä ne toivotut olisivat olleet. Olimme siinä vaiheessa, että opiskelut olivat päättyneet ja vihdoin alettiin kunnolla rakentamaan omaa kotia. Eli kaikki mitä pyydettiin, tuli kyllä tarpeeseen ja osa tavaroista on edelleen käytössä (astiat, kattilat, matto jne.).

Mutta täytyy myöntää että siinä parikymppisenä en kyllä itsekään osannut ostaa kovin hyviä lahjoja, moni varmaan voisi tulla tähän ketjuun kertomaan niistä. 9

Korona. COVID-19, SARS-CoV-2 B117 aiheuttamana joululahjaksi tyttäreltäni. En ole vieläkään parantunut. En varmaan koskaan paranekaan

Vierailija kirjoitti:

40v lahjaksi mieheltä 6,90€ maksaneen muistikirjan. Mistä tiedän hinnan? Kuitti oli samassa pussissa lahjan kanssa. Itse ostin hänelle reilun 600€ arvoisen kellon muutamaa kuukautta aiemmin 40v lahjaksi. en edes käytä muistikirjoja, en ole koskaan käyttänyt ja tässä vaiheessa hän oli mut tuntenut 20v.

Siis, miksi ihmeessä ostat tuollaiselle mulkerolle yhtään mitään?

Nää ei oikeestaan oo surkeita vaan hitsin luovalla tavalla ilkeitä.

Isän naisystävä tehtailee osiossa veeittumaishet joululahjat:

Kun olin teini, tämä ihastuttava naishenkilö huusi mulle aina siitä että pyyhkeet on mustana mun ripsiväreistä. Omistin tasan yhden pyyhkeen ja näyttihän se valkoisessa rätissä ikävältä kun oli jäänyt mustaa. Tätä pyysin anteeksi mutta sitten tämä kummikeijuhaltiatar lahjoitti jouluna mulle meikinpoistolappuja. Muisti vielä kertoa kaikille sukulaisilleni mikä sottapytty olen pyyhkeeni suhteen. Lutunen.

Samaan kategoriaan hällä meni lahjat kuten

-sukat (löysi reiän yhdestä parista jonka omistin, ja päätti sen kertoa kaikille synttäreinäni ja kehui lahjaansa. Jess.)

-Alushousut - "Tämä tyttö se osaa liata alushousujaan, eikä uusia osta!" (Tämä kun olin 13. Milläs ostat?)

-Makkarapötkö (koska oon läski)

-Oma rätti (huoneeni siivoamiseen)

-konserttiliput jotka sai ilmaiseksi työpaikaltaan. Eiku hetko, tää oli oikeesti hyvä lahja ja olen kiitollinen. Sain nähdä Elton Johnin silloisella Elysee-areenalla ja oli hauska ilta. Ei kuulu surkeiden lahjojen joukkoon siis.

Viimeisimpänä tämä rakkauden täyttämä ihminen lahjoitti edellisjouluna ryppyvoiteen, olenhan jo yli 30.

Huoh.

Synttäreitä odotellessa.

Todella typerä moukka. Toivottavasti hän on muuten kohdellut sinua asiallisesti. ♡

Vierailija kirjoitti:

Nää ei oikeestaan oo surkeita vaan hitsin luovalla tavalla ilkeitä.

Isän naisystävä tehtailee osiossa veeittumaishet joululahjat:

Kun olin teini, tämä ihastuttava naishenkilö huusi mulle aina siitä että pyyhkeet on mustana mun ripsiväreistä. Omistin tasan yhden pyyhkeen ja näyttihän se valkoisessa rätissä ikävältä kun oli jäänyt mustaa. Tätä pyysin anteeksi mutta sitten tämä kummikeijuhaltiatar lahjoitti jouluna mulle meikinpoistolappuja. Muisti vielä kertoa kaikille sukulaisilleni mikä sottapytty olen pyyhkeeni suhteen. Lutunen.

Samaan kategoriaan hällä meni lahjat kuten

-sukat (löysi reiän yhdestä parista jonka omistin, ja päätti sen kertoa kaikille synttäreinäni ja kehui lahjaansa. Jess.)

-Alushousut - "Tämä tyttö se osaa liata alushousujaan, eikä uusia osta!" (Tämä kun olin 13. Milläs ostat?)

-Makkarapötkö (koska oon läski)

-Oma rätti (huoneeni siivoamiseen)

-konserttiliput jotka sai ilmaiseksi työpaikaltaan. Eiku hetko, tää oli oikeesti hyvä lahja ja olen kiitollinen. Sain nähdä Elton Johnin silloisella Elysee-areenalla ja oli hauska ilta. Ei kuulu surkeiden lahjojen joukkoon siis.

Viimeisimpänä tämä rakkauden täyttämä ihminen lahjoitti edellisjouluna ryppyvoiteen, olenhan jo yli 30.

Huoh.

Synttäreitä odotellessa.

Miksi annat tuon naisen kohdella sinua noin huonosti? Seuraavan kerran kun saat v*ttuilevan lahjan, viskaa se akkaa päin näköä ja lähde menemään ovet paukkuen. Mennessäsi sano, ettei tarvitse olla yhteyksissä ennen kuin sinua kunnioitetaan ihmisenä siinä talossa. En käsitä, miten vuosi toisensa jälkeen kuvittelet, että joku tulee sinut tuosta tilanteesta pelastamaan. News flash, ketään ei ole tulossa, sinun pitää tehdä se itse! Sanon tämän kaikella rakkaudella, tuli niin paha mieli puolestasi.

Tsemppiä.