Muuten kiva mies mutta seksi ei ole hyvää, miten selittää asia loukkaamatta?
Minulle seksi on parisuhteessa tosi tärkeä asia. Ongelma on se, että mulla on aiemmin ollut aivan loistava kumppani (tämä mies jätti minut) ja nyt uudessa suhteessa seksi on sellaista lähinnä tylsistyttävää. Mitään jännitettä ei sen vuoksi ole välillämme, mies ei yksinkertaisesti saa minua kiihottumaan ajatuksissani.
Kannattaako tätä avata miehelle vai sanonko vain, ettei seurustelu kokonaisuudessaan toimi? Tykkäämme yksinkertaisesti liian erilaisesta seksistä.
Kommentit (83)
Jos lopputulos ei muutu siitä miten asian ilmaisee, niin en sanoisi mitään henkilökohtaisella tasolla satuttavaa, kuten esim. että seksi ei toimi. Se on monelle arka paikka. Sanoisin vain, että koen ettei suhteesta tule mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät miehet ja naiset, voi sentään!
Miten aikuiset ihmiset eivät osaa avata keskustelua tärkeästä aiheesta, läheisyydestä ja seksistä!
Aloitus: kerro mistä hänen kanssaan pidät, ole yksityiskohtainen.. "pidän siitä kun kosketat hellästi hiuksiani ja liu'utat kätesi kevyesti niskaani... jne"
Jatkat JA OLISI KIVA, TOIVOISIN, LUULEN että tuntuisi hyvälle.... " jos suutelisit hiukan kevyemmin ja kiireettömämmin ja etenisimme spontaanisti, aistien varassa ja että saisin pidemmän aikaa xxxx, ja suutelisit kevyemmin yyy... " jne KUVAILUA yksityiskohaisesti, ja omaa toivetta kuvaillen.
Ei siis edes pyytäen, koska et halua että kumppani tekee jotain seksipalvelusta ilman siitä itse nauttimatta.
Toinen hyvä aloitus on: " kerro mistä erityisesti nautit, kerro upeasta kohtaamisesta (täytyy olla valmis kuulemaan) ja nautinnollisesta seksikokemuksesta, kohtaamisesta. Ja perustele mikä siinä oli kiihottavaa ja nautittavaa jne.
Kommunikaatio on taitolaji.
Seksuaalisuudesta puhuminen on taitolaji.
Upeassa seksissä ei ole niinkään täysin kyse kemioista, vaan siitä että olette läsnä ettekä toteuta jotakin rituaalinomaista suoritusta autopilot tyyliin.
Suomessa ja muuallakin olisi paljon vähemmän eroja jos ihmiset haluaisivat puhua asioista.
Kun sinulla on kunnioitusta ja rakkautta tai tykkäämistä toista kohtaan, et voi loukata kun valitset sanasi aina omaa toivettasi kuvailemalla.
Se on sitten toisen asia kuinka hän ottaa sen.
Ehdottomasti suurin ennuste seksisuhteen päättymiselle on seksin suorittaminen ilman halua tai suostua tai tehdä vastenmielisiä seksitapoja muka toisen mieliksi. Ei kukaan halua palvelua vaan nauttivan ja kiihottuvan kumppanin. Aina löytyy alue josta molemmat pitävät.
Ei pidä erota, vaan puhua.
terveisin terapeutti
Höpö höpö, ei se halu siitä puhumalla syty jos ei kemiaa eli fyysistä seksuaalista vetovoimaa ole.
Ymmärsit väärin.
Ei kukaan (toivottavasti et sinäkään) etene seksiin asti ilman seksuaalista vetovoimaa?
Tietysti vetovoima ja seksuaalinen vetovoima ovat ykkösasia. Mutta nautinnon hienosäätö tapahtuu kommunikoimalla joko sanallisesti tai sanattomasti.
Tietysti jos et lähtökohtaisestikaan halua mahdollista uutta kertaa olla avoin uudelle kohtaamiselle, se on sitten toinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitä kaunistelemaan, sano vaan suoraan ettei koeajo vakuuttanut.
Suhteen päättyminen ei tunnu miehelle niin pahalta tuon kommentin jälkeen.
Koeajo :(
Oletko itse tavara ja tuote. Ei ihminen puhu noin toisesta. Epäkunnioittavaa.
Kokematon?
Et ole vielä kokenut kuinka intohimo, ja tunne nostaa aistimukset potenssiin 100.
En ollut kommenttini kanssa tosissani, ilmeisesti se ei kuitenkaan kaikille avautunut. Mutta tuolla tavalla monet (ikävä kyllä) ajattelevat ja puhuvat. Seksikumppani on Toyota tai Mersu.
"Toinen hyvä aloitus on: " kerro mistä erityisesti nautit, kerro upeasta kohtaamisesta (täytyy olla valmis kuulemaan) ja nautinnollisesta seksikokemuksesta, kohtaamisesta. Ja perustele mikä siinä oli kiihottavaa ja nautittavaa jne."
Siinäpä hyvä ohje. Tekisi varmaan tosi gutaa seksielämällemme, jos kertoisin puolisolleni (50++ jo kun tapasimme) yhdestä noin 20 vuotta sitten tapaamastani miehestä, jolla oli ihan jumalattoman suuri vehje, ja jonka kanssa kiihottavinta oli, että hän kuvaili kuinka hän vielä panisi sillä kakkoseen (tiesin, ettei sitä tee eli ei ollut syytä pelätä). Tai kuinka itseäni kymmenisen vuotta nuorempi kollipoika otti minut keittiönpöydällä, kun hänellä seisoi kuin rautakanki.
Todella rakentava tapa kehittää yhteistä seksielämää.
Jos olisit oikeasti terapeutti, et kirjoittaisi tuollaista pastaa. Puolisoni on nyt 60+ eikä hänellä ole koskaan seissyt kuin rautakanki eikä hänellä ole niin iso, että ajatuskin kakkosesta hirvittäisi. Ja silti meillä on täydellinen seksielämä. Kumpikaan ei esitä mitään ulkoa opeteltua repertoaaria tai pyri teknisesti täydelliseen suoritukseen vaan molemmat voimme rentoutua ja nauttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kemiaa ole, niin sitä ei ole. Siinä ei valitettavasti mikään auta.
Jaksan aina ihmetellä miten sinne sänkyyn edes päädytään, jos kemiaa ei ole.
Kemia saattaa kadota sen ensimmäisen kerran jälkeen. Ainakin itselleni on tapahtunut tuollainen tipututus maanpäälle, että ai tää olikin vain tällaista.
Ei mitään kemiaa sitten ole ollutkaan.
Miten niin ei? Tuo on yksilöllistä. Mikäs sitten on kemiaa jos ei se, että olin ihan hullun ihastunut tuohon ihmiseen ja syke nousi kattoon kun mietinkin tätä?
Tuo on ihan vaan fyysistä halua ja intohimoa, panetusta. Se sitten katoaa yhtä nopeaan kuin ilmaantuukin ihan sillä kertapanolla oli se sitten hyvä tai huono.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät miehet ja naiset, voi sentään!
Miten aikuiset ihmiset eivät osaa avata keskustelua tärkeästä aiheesta, läheisyydestä ja seksistä!
Aloitus: kerro mistä hänen kanssaan pidät, ole yksityiskohtainen.. "pidän siitä kun kosketat hellästi hiuksiani ja liu'utat kätesi kevyesti niskaani... jne"
Jatkat JA OLISI KIVA, TOIVOISIN, LUULEN että tuntuisi hyvälle.... " jos suutelisit hiukan kevyemmin ja kiireettömämmin ja etenisimme spontaanisti, aistien varassa ja että saisin pidemmän aikaa xxxx, ja suutelisit kevyemmin yyy... " jne KUVAILUA yksityiskohaisesti, ja omaa toivetta kuvaillen.
Ei siis edes pyytäen, koska et halua että kumppani tekee jotain seksipalvelusta ilman siitä itse nauttimatta.
Toinen hyvä aloitus on: " kerro mistä erityisesti nautit, kerro upeasta kohtaamisesta (täytyy olla valmis kuulemaan) ja nautinnollisesta seksikokemuksesta, kohtaamisesta. Ja perustele mikä siinä oli kiihottavaa ja nautittavaa jne.
Kommunikaatio on taitolaji.
Seksuaalisuudesta puhuminen on taitolaji.
Upeassa seksissä ei ole niinkään täysin kyse kemioista, vaan siitä että olette läsnä ettekä toteuta jotakin rituaalinomaista suoritusta autopilot tyyliin.
Suomessa ja muuallakin olisi paljon vähemmän eroja jos ihmiset haluaisivat puhua asioista.
Kun sinulla on kunnioitusta ja rakkautta tai tykkäämistä toista kohtaan, et voi loukata kun valitset sanasi aina omaa toivettasi kuvailemalla.
Se on sitten toisen asia kuinka hän ottaa sen.
Ehdottomasti suurin ennuste seksisuhteen päättymiselle on seksin suorittaminen ilman halua tai suostua tai tehdä vastenmielisiä seksitapoja muka toisen mieliksi. Ei kukaan halua palvelua vaan nauttivan ja kiihottuvan kumppanin. Aina löytyy alue josta molemmat pitävät.
Ei pidä erota, vaan puhua.
terveisin terapeutti
Höpö höpö, ei se halu siitä puhumalla syty jos ei kemiaa eli fyysistä seksuaalista vetovoimaa ole.
Ymmärsit väärin.
Ei kukaan (toivottavasti et sinäkään) etene seksiin asti ilman seksuaalista vetovoimaa?
Tietysti vetovoima ja seksuaalinen vetovoima ovat ykkösasia. Mutta nautinnon hienosäätö tapahtuu kommunikoimalla joko sanallisesti tai sanattomasti.
Tietysti jos et lähtökohtaisestikaan halua mahdollista uutta kertaa olla avoin uudelle kohtaamiselle, se on sitten toinen asia.
Oletko nyt ihan tosissasi? Kyllä todellakin etenee, ei kaikille seksuaalinen vetovoima ole parisuhteen muodostuksessa se ykkösjuttu. Jotkut yrittävät kitkutella ihan kivan ja paperilla täydellisen kumppanin kanssa vaikka miten pitkään suostumatta myöntämään että kemia puuttuu. Yleensä nämä jutut kaatuu ennen pitkää omaan mahdottomuuteensa. Mitä pikemmin se tapahtuu, sen armollisempaa molemmille osapuolille. Pahinta on jos ehditään tehdä lapsiakin, ja sitten vasta tavataankin se jonka kanssa oikeasti synkkaa ja joka aidosti sytyttää.
Vierailija kirjoitti:
"Toinen hyvä aloitus on: " kerro mistä erityisesti nautit, kerro upeasta kohtaamisesta (täytyy olla valmis kuulemaan) ja nautinnollisesta seksikokemuksesta, kohtaamisesta. Ja perustele mikä siinä oli kiihottavaa ja nautittavaa jne."
Siinäpä hyvä ohje. Tekisi varmaan tosi gutaa seksielämällemme, jos kertoisin puolisolleni (50++ jo kun tapasimme) yhdestä noin 20 vuotta sitten tapaamastani miehestä, jolla oli ihan jumalattoman suuri vehje, ja jonka kanssa kiihottavinta oli, että hän kuvaili kuinka hän vielä panisi sillä kakkoseen (tiesin, ettei sitä tee eli ei ollut syytä pelätä). Tai kuinka itseäni kymmenisen vuotta nuorempi kollipoika otti minut keittiönpöydällä, kun hänellä seisoi kuin rautakanki.
Todella rakentava tapa kehittää yhteistä seksielämää.
Jos olisit oikeasti terapeutti, et kirjoittaisi tuollaista pastaa. Puolisoni on nyt 60+ eikä hänellä ole koskaan seissyt kuin rautakanki eikä hänellä ole niin iso, että ajatuskin kakkosesta hirvittäisi. Ja silti meillä on täydellinen seksielämä. Kumpikaan ei esitä mitään ulkoa opeteltua repertoaaria tai pyri teknisesti täydelliseen suoritukseen vaan molemmat voimme rentoutua ja nauttia.
Jos oikeasti olisit nainen etkä provoileva naisena esiintyvä mies et kirjoittaisi tuollaista lapsellista tuubaa.
Veikkaan että olet 17 vuotias poika pornon äärellä.
Asenneongelman suhteen ota yhteyttä isään. Korkea aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kemiaa ole, niin sitä ei ole. Siinä ei valitettavasti mikään auta.
Jaksan aina ihmetellä miten sinne sänkyyn edes päädytään, jos kemiaa ei ole.
Kemia saattaa kadota sen ensimmäisen kerran jälkeen. Ainakin itselleni on tapahtunut tuollainen tipututus maanpäälle, että ai tää olikin vain tällaista.
Ei mitään kemiaa sitten ole ollutkaan.
Miten niin ei? Tuo on yksilöllistä. Mikäs sitten on kemiaa jos ei se, että olin ihan hullun ihastunut tuohon ihmiseen ja syke nousi kattoon kun mietinkin tätä?
Tuo on ihan vaan fyysistä halua ja intohimoa, panetusta. Se sitten katoaa yhtä nopeaan kuin ilmaantuukin ihan sillä kertapanolla oli se sitten hyvä tai huono.
Huoh. Kun me ihmiset ihan oikeasti ollaan erilaisia. Minulla huono seksi tappaa orastavan ihastuksen, hyvä suorastaan räjäyttää sen potenssiin 100. Ei minulla ole mitään tuollaista ilmiötä, että joku tunne häviää kertapanolla oli se sitten hyvä tai huono.
Vierailija kirjoitti:
Mä jätin kertomatta, koska se oli vain yksi syy eroon. Erottiin kuitenkin hyvissä väleissä, joten en nähnyt tarpeelliseksi pilata miehen tulevaakin seksielämää avautumalla siitä miten kylmäksi jätti naisen, muutenkin hänellä jo oli potenssiongelmia.
Kauanko ehditte seurustella?
Vierailija kirjoitti:
"Toinen hyvä aloitus on: " kerro mistä erityisesti nautit, kerro upeasta kohtaamisesta (täytyy olla valmis kuulemaan) ja nautinnollisesta seksikokemuksesta, kohtaamisesta. Ja perustele mikä siinä oli kiihottavaa ja nautittavaa jne."
Siinäpä hyvä ohje. Tekisi varmaan tosi gutaa seksielämällemme, jos kertoisin puolisolleni (50++ jo kun tapasimme) yhdestä noin 20 vuotta sitten tapaamastani miehestä, jolla oli ihan jumalattoman suuri vehje, ja jonka kanssa kiihottavinta oli, että hän kuvaili kuinka hän vielä panisi sillä kakkoseen (tiesin, ettei sitä tee eli ei ollut syytä pelätä). Tai kuinka itseäni kymmenisen vuotta nuorempi kollipoika otti minut keittiönpöydällä, kun hänellä seisoi kuin rautakanki.
Todella rakentava tapa kehittää yhteistä seksielämää.
Jos olisit oikeasti terapeutti, et kirjoittaisi tuollaista pastaa. Puolisoni on nyt 60+ eikä hänellä ole koskaan seissyt kuin rautakanki eikä hänellä ole niin iso, että ajatuskin kakkosesta hirvittäisi. Ja silti meillä on täydellinen seksielämä. Kumpikaan ei esitä mitään ulkoa opeteltua repertoaaria tai pyri teknisesti täydelliseen suoritukseen vaan molemmat voimme rentoutua ja nauttia.
Samaa mieltä. Ihan käsittämätöntä tuubaa. Tiedän etten kestäisi kuulla jostain mieheni mieleenpainuvimmista seksikohtaamisista yksityiskohtaisia kuvailuja ja olen melko varma ettei hänkään kestäisi kuulla niiltä minulta. Tuollaisen keskustelun vaurioita niitä vasta terapiassa purettaisiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kemiaa ole, niin sitä ei ole. Siinä ei valitettavasti mikään auta.
Jaksan aina ihmetellä miten sinne sänkyyn edes päädytään, jos kemiaa ei ole.
Kemia saattaa kadota sen ensimmäisen kerran jälkeen. Ainakin itselleni on tapahtunut tuollainen tipututus maanpäälle, että ai tää olikin vain tällaista.
Ei mitään kemiaa sitten ole ollutkaan.
Miten niin ei? Tuo on yksilöllistä. Mikäs sitten on kemiaa jos ei se, että olin ihan hullun ihastunut tuohon ihmiseen ja syke nousi kattoon kun mietinkin tätä?
Vai oliko se "ihastuminen" kuitenkin pelkkää panetusta? Aika monella tuntuu menevän nuo kaksi tunnetta sekaisin... Ihastuminen ei todellakaan katoa parin seksikerran jälkeen.
Olen eri, mutta eihän tuossa ihastumisesta puhuttu vaan kemiasta. Tosin olen kyllä eri mieltä tuosta ihastumisestakin. Kyllä (huono) seksi voi tappaa sellaisenkin ihastumisen, jossa on alunperin ollut myös henkistä kiinnostusta fyysisen himon lisäksi.
Vain siinä tapauksessa, että siihen seksiin on edetty aivan liian nopeasti. Kun tunteet ehtii syttyä kunnolla ja toisen on jo oppinut tuntemaan niin ei sitä ihastusta enää eka seksikerta saa katoamaan vaikka se olisi kuinka huono. Se eka kerta kun ei yleensä muutenkaan ole mitään verrattuna siihen minkälaiseksi seksi sitten ajan myötä kehittyy kun kumpikin oppii paremmin tuntemaan toisen mieltymykset myös sen suhteen ja tunteet vaan voimistuu.
Sillä ekalla kerralla se intohimo ja kiihko tavallaan paikkaakin sen muun tietynlaisen "kömpelyyden" joka aina on uuden kumppanin kanssa.
Se on sitten asia ihan erikseen jos se toinen onkin yllättäen vaatimassa jotain erikoisempaa (ja loukkaantuu kun sitä ei olekaan tarjolla) saati haluaa vaikka kuristaa.. Silloin se eka kerta yhdessä on todellakin myös viimeinen. Näistäkin asioista on etenkin nykyisin hyvä puhua jo siinä tutustumisvaiheessa ettei sitten tule yllätyksiä/pettymyksiä kun toinen tahtookin jotain joka itselle on ihan no-no.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät miehet ja naiset, voi sentään!
Miten aikuiset ihmiset eivät osaa avata keskustelua tärkeästä aiheesta, läheisyydestä ja seksistä!
Aloitus: kerro mistä hänen kanssaan pidät, ole yksityiskohtainen.. "pidän siitä kun kosketat hellästi hiuksiani ja liu'utat kätesi kevyesti niskaani... jne"
Jatkat JA OLISI KIVA, TOIVOISIN, LUULEN että tuntuisi hyvälle.... " jos suutelisit hiukan kevyemmin ja kiireettömämmin ja etenisimme spontaanisti, aistien varassa ja että saisin pidemmän aikaa xxxx, ja suutelisit kevyemmin yyy... " jne KUVAILUA yksityiskohaisesti, ja omaa toivetta kuvaillen.
Ei siis edes pyytäen, koska et halua että kumppani tekee jotain seksipalvelusta ilman siitä itse nauttimatta.
Toinen hyvä aloitus on: " kerro mistä erityisesti nautit, kerro upeasta kohtaamisesta (täytyy olla valmis kuulemaan) ja nautinnollisesta seksikokemuksesta, kohtaamisesta. Ja perustele mikä siinä oli kiihottavaa ja nautittavaa jne.
Kommunikaatio on taitolaji.
Seksuaalisuudesta puhuminen on taitolaji.
Upeassa seksissä ei ole niinkään täysin kyse kemioista, vaan siitä että olette läsnä ettekä toteuta jotakin rituaalinomaista suoritusta autopilot tyyliin.
Suomessa ja muuallakin olisi paljon vähemmän eroja jos ihmiset haluaisivat puhua asioista.
Kun sinulla on kunnioitusta ja rakkautta tai tykkäämistä toista kohtaan, et voi loukata kun valitset sanasi aina omaa toivettasi kuvailemalla.
Se on sitten toisen asia kuinka hän ottaa sen.
Ehdottomasti suurin ennuste seksisuhteen päättymiselle on seksin suorittaminen ilman halua tai suostua tai tehdä vastenmielisiä seksitapoja muka toisen mieliksi. Ei kukaan halua palvelua vaan nauttivan ja kiihottuvan kumppanin. Aina löytyy alue josta molemmat pitävät.
Ei pidä erota, vaan puhua.
terveisin terapeutti
Höpö höpö, ei se halu siitä puhumalla syty jos ei kemiaa eli fyysistä seksuaalista vetovoimaa ole.
Ymmärsit väärin.
Ei kukaan (toivottavasti et sinäkään) etene seksiin asti ilman seksuaalista vetovoimaa?
Tietysti vetovoima ja seksuaalinen vetovoima ovat ykkösasia. Mutta nautinnon hienosäätö tapahtuu kommunikoimalla joko sanallisesti tai sanattomasti.
Tietysti jos et lähtökohtaisestikaan halua mahdollista uutta kertaa olla avoin uudelle kohtaamiselle, se on sitten toinen asia.
Oletko nyt ihan tosissasi? Kyllä todellakin etenee, ei kaikille seksuaalinen vetovoima ole parisuhteen muodostuksessa se ykkösjuttu. Jotkut yrittävät kitkutella ihan kivan ja paperilla täydellisen kumppanin kanssa vaikka miten pitkään suostumatta myöntämään että kemia puuttuu. Yleensä nämä jutut kaatuu ennen pitkää omaan mahdottomuuteensa. Mitä pikemmin se tapahtuu, sen armollisempaa molemmille osapuolille. Pahinta on jos ehditään tehdä lapsiakin, ja sitten vasta tavataankin se jonka kanssa oikeasti synkkaa ja joka aidosti sytyttää.
Olen samaa mieltä kanssasi. Sanoin että seksuaalinen vetovoima on ykkösasia, mutta vetovoima ei kanna kovin pitkälle, vaan avuksi tarvitaan kommunikaatiota (ei tarvitse olla pääasiassa sanallistakaan jos puhuminen tuntemuksista on vaikeaa.
Suurin osa suhteista on epäsuhtaisia, moni ihminen joka on aika sinut itsensä kanssa myös seksuaalisesti, lähtee suhteeseen toisen kanssa joka on nuoresta asti ollut jumissa.
Iso osa ihmisistä luo toisesta jonkinkaisen fantasiahahmon, joka ei vastaa todellisuutta.
Samaa mieltä kanssasi, että mitä nopeammin herää todellisuuteen sitä vähemmän kärsimystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kemiaa ole, niin sitä ei ole. Siinä ei valitettavasti mikään auta.
Jaksan aina ihmetellä miten sinne sänkyyn edes päädytään, jos kemiaa ei ole.
Kemia saattaa kadota sen ensimmäisen kerran jälkeen. Ainakin itselleni on tapahtunut tuollainen tipututus maanpäälle, että ai tää olikin vain tällaista.
Ei mitään kemiaa sitten ole ollutkaan.
Miten niin ei? Tuo on yksilöllistä. Mikäs sitten on kemiaa jos ei se, että olin ihan hullun ihastunut tuohon ihmiseen ja syke nousi kattoon kun mietinkin tätä?
Vai oliko se "ihastuminen" kuitenkin pelkkää panetusta? Aika monella tuntuu menevän nuo kaksi tunnetta sekaisin... Ihastuminen ei todellakaan katoa parin seksikerran jälkeen.
Olen eri, mutta eihän tuossa ihastumisesta puhuttu vaan kemiasta. Tosin olen kyllä eri mieltä tuosta ihastumisestakin. Kyllä (huono) seksi voi tappaa sellaisenkin ihastumisen, jossa on alunperin ollut myös henkistä kiinnostusta fyysisen himon lisäksi.
Vain siinä tapauksessa, että siihen seksiin on edetty aivan liian nopeasti. Kun tunteet ehtii syttyä kunnolla ja toisen on jo oppinut tuntemaan niin ei sitä ihastusta enää eka seksikerta saa katoamaan vaikka se olisi kuinka huono. Se eka kerta kun ei yleensä muutenkaan ole mitään verrattuna siihen minkälaiseksi seksi sitten ajan myötä kehittyy kun kumpikin oppii paremmin tuntemaan toisen mieltymykset myös sen suhteen ja tunteet vaan voimistuu.
Sillä ekalla kerralla se intohimo ja kiihko tavallaan paikkaakin sen muun tietynlaisen "kömpelyyden" joka aina on uuden kumppanin kanssa.
Se on sitten asia ihan erikseen jos se toinen onkin yllättäen vaatimassa jotain erikoisempaa (ja loukkaantuu kun sitä ei olekaan tarjolla) saati haluaa vaikka kuristaa.. Silloin se eka kerta yhdessä on todellakin myös viimeinen. Näistäkin asioista on etenkin nykyisin hyvä puhua jo siinä tutustumisvaiheessa ettei sitten tule yllätyksiä/pettymyksiä kun toinen tahtookin jotain joka itselle on ihan no-no.
Sinä kuvailet nyt sitä miten koet oman ihastumisesi kehittyvän. Nyt kun vielä ymmärtäisit, ettei se kaikilla toimi ihan samoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kemiaa ole, niin sitä ei ole. Siinä ei valitettavasti mikään auta.
Jaksan aina ihmetellä miten sinne sänkyyn edes päädytään, jos kemiaa ei ole.
Kemia saattaa kadota sen ensimmäisen kerran jälkeen. Ainakin itselleni on tapahtunut tuollainen tipututus maanpäälle, että ai tää olikin vain tällaista.
Ei mitään kemiaa sitten ole ollutkaan.
Miten niin ei? Tuo on yksilöllistä. Mikäs sitten on kemiaa jos ei se, että olin ihan hullun ihastunut tuohon ihmiseen ja syke nousi kattoon kun mietinkin tätä?
Tuo on ihan vaan fyysistä halua ja intohimoa, panetusta. Se sitten katoaa yhtä nopeaan kuin ilmaantuukin ihan sillä kertapanolla oli se sitten hyvä tai huono.
Jep. mies voi olla kiinnostava ja todella kuuma vain seksimielessä ja kertapanona eikä silloin tee mieli ottaa uusintaa enää ikinä oli se mies sitten hyvä tai huono pano.
Hyvästä saa tyydytyksen ja huonosta jää vaan paha mieli, mutta se intohimo ja miehen kuumuus on mennyttä sen siliän tien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kemiaa ole, niin sitä ei ole. Siinä ei valitettavasti mikään auta.
Jaksan aina ihmetellä miten sinne sänkyyn edes päädytään, jos kemiaa ei ole.
Kemia saattaa kadota sen ensimmäisen kerran jälkeen. Ainakin itselleni on tapahtunut tuollainen tipututus maanpäälle, että ai tää olikin vain tällaista.
Ei mitään kemiaa sitten ole ollutkaan.
Miten niin ei? Tuo on yksilöllistä. Mikäs sitten on kemiaa jos ei se, että olin ihan hullun ihastunut tuohon ihmiseen ja syke nousi kattoon kun mietinkin tätä?
Tuo on ihan vaan fyysistä halua ja intohimoa, panetusta. Se sitten katoaa yhtä nopeaan kuin ilmaantuukin ihan sillä kertapanolla oli se sitten hyvä tai huono.
Jep. mies voi olla kiinnostava ja todella kuuma vain seksimielessä ja kertapanona eikä silloin tee mieli ottaa uusintaa enää ikinä oli se mies sitten hyvä tai huono pano.
Hyvästä saa tyydytyksen ja huonosta jää vaan paha mieli, mutta se intohimo ja miehen kuumuus on mennyttä sen siliän tien.
Niin, mutta kun tuo on eri asia kuin se mistä edellä puhuttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Toinen hyvä aloitus on: " kerro mistä erityisesti nautit, kerro upeasta kohtaamisesta (täytyy olla valmis kuulemaan) ja nautinnollisesta seksikokemuksesta, kohtaamisesta. Ja perustele mikä siinä oli kiihottavaa ja nautittavaa jne."
Siinäpä hyvä ohje. Tekisi varmaan tosi gutaa seksielämällemme, jos kertoisin puolisolleni (50++ jo kun tapasimme) yhdestä noin 20 vuotta sitten tapaamastani miehestä, jolla oli ihan jumalattoman suuri vehje, ja jonka kanssa kiihottavinta oli, että hän kuvaili kuinka hän vielä panisi sillä kakkoseen (tiesin, ettei sitä tee eli ei ollut syytä pelätä). Tai kuinka itseäni kymmenisen vuotta nuorempi kollipoika otti minut keittiönpöydällä, kun hänellä seisoi kuin rautakanki.
Todella rakentava tapa kehittää yhteistä seksielämää.
Jos olisit oikeasti terapeutti, et kirjoittaisi tuollaista pastaa. Puolisoni on nyt 60+ eikä hänellä ole koskaan seissyt kuin rautakanki eikä hänellä ole niin iso, että ajatuskin kakkosesta hirvittäisi. Ja silti meillä on täydellinen seksielämä. Kumpikaan ei esitä mitään ulkoa opeteltua repertoaaria tai pyri teknisesti täydelliseen suoritukseen vaan molemmat voimme rentoutua ja nauttia.
Jos oikeasti olisit nainen etkä provoileva naisena esiintyvä mies et kirjoittaisi tuollaista lapsellista tuubaa.
Veikkaan että olet 17 vuotias poika pornon äärellä.
Asenneongelman suhteen ota yhteyttä isään. Korkea aika.
Nyt meni oikeasti pahasti pieleen. Olen yli viisikymppinen nainen ja kommenttini oli ihan totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kemiaa ole, niin sitä ei ole. Siinä ei valitettavasti mikään auta.
Jaksan aina ihmetellä miten sinne sänkyyn edes päädytään, jos kemiaa ei ole.
Kemia saattaa kadota sen ensimmäisen kerran jälkeen. Ainakin itselleni on tapahtunut tuollainen tipututus maanpäälle, että ai tää olikin vain tällaista.
Ei mitään kemiaa sitten ole ollutkaan.
Miten niin ei? Tuo on yksilöllistä. Mikäs sitten on kemiaa jos ei se, että olin ihan hullun ihastunut tuohon ihmiseen ja syke nousi kattoon kun mietinkin tätä?
Vai oliko se "ihastuminen" kuitenkin pelkkää panetusta? Aika monella tuntuu menevän nuo kaksi tunnetta sekaisin... Ihastuminen ei todellakaan katoa parin seksikerran jälkeen.
Olen eri, mutta eihän tuossa ihastumisesta puhuttu vaan kemiasta. Tosin olen kyllä eri mieltä tuosta ihastumisestakin. Kyllä (huono) seksi voi tappaa sellaisenkin ihastumisen, jossa on alunperin ollut myös henkistä kiinnostusta fyysisen himon lisäksi.
Vain siinä tapauksessa, että siihen seksiin on edetty aivan liian nopeasti. Kun tunteet ehtii syttyä kunnolla ja toisen on jo oppinut tuntemaan niin ei sitä ihastusta enää eka seksikerta saa katoamaan vaikka se olisi kuinka huono. Se eka kerta kun ei yleensä muutenkaan ole mitään verrattuna siihen minkälaiseksi seksi sitten ajan myötä kehittyy kun kumpikin oppii paremmin tuntemaan toisen mieltymykset myös sen suhteen ja tunteet vaan voimistuu.
Sillä ekalla kerralla se intohimo ja kiihko tavallaan paikkaakin sen muun tietynlaisen "kömpelyyden" joka aina on uuden kumppanin kanssa.
Se on sitten asia ihan erikseen jos se toinen onkin yllättäen vaatimassa jotain erikoisempaa (ja loukkaantuu kun sitä ei olekaan tarjolla) saati haluaa vaikka kuristaa.. Silloin se eka kerta yhdessä on todellakin myös viimeinen. Näistäkin asioista on etenkin nykyisin hyvä puhua jo siinä tutustumisvaiheessa ettei sitten tule yllätyksiä/pettymyksiä kun toinen tahtookin jotain joka itselle on ihan no-no.
Sinä kuvailet nyt sitä miten koet oman ihastumisesi kehittyvän. Nyt kun vielä ymmärtäisit, ettei se kaikilla toimi ihan samoin.
Tämä sai nyt useita alapeukkuja, niin yritän selittää tarkemmin. Minä olen karvaasta kokemuksesta oppinut, ettei minulla ole sellaista ihastumisen astetta olemassakaan, etteikö sitä voisi seksuaalinen yhteensopimattomuus tappaa. Ja tässä en niinkään tarkoita seksin teknistä kömpelyyttä. Tarkoitan sitä, ettei sen toisen intiimi kosketus tunnukaan sellaiselta kuin olin ajatellut. Se voi tappaa alunperin vahvankin ihastuksen ja kun näin käy, tilanne on kaikille osapuolille tuskallinen.
Toki tähän voi edelleen sanoa ettei se sitten ollut ihastusta. Onhan se toki niinkin, että jos itse päättää määritellä ihastuksen sellaiseksi tunteeksi joka kestää huononkin seksin, niin eihän se huonoon seksiin loppuva tunne silloin tietenkään tällaisen määritelmän mukaista ihastusta ole. Mutta kokeeko joku tässä ketjussa olevansa suurikin ihastuksen tunteen määrittelemisen auktoriteetti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kemiaa ole, niin sitä ei ole. Siinä ei valitettavasti mikään auta.
Jaksan aina ihmetellä miten sinne sänkyyn edes päädytään, jos kemiaa ei ole.
Kemia saattaa kadota sen ensimmäisen kerran jälkeen. Ainakin itselleni on tapahtunut tuollainen tipututus maanpäälle, että ai tää olikin vain tällaista.
Ei mitään kemiaa sitten ole ollutkaan.
Miten niin ei? Tuo on yksilöllistä. Mikäs sitten on kemiaa jos ei se, että olin ihan hullun ihastunut tuohon ihmiseen ja syke nousi kattoon kun mietinkin tätä?
Vai oliko se "ihastuminen" kuitenkin pelkkää panetusta? Aika monella tuntuu menevän nuo kaksi tunnetta sekaisin... Ihastuminen ei todellakaan katoa parin seksikerran jälkeen.
Olen eri, mutta eihän tuossa ihastumisesta puhuttu vaan kemiasta. Tosin olen kyllä eri mieltä tuosta ihastumisestakin. Kyllä (huono) seksi voi tappaa sellaisenkin ihastumisen, jossa on alunperin ollut myös henkistä kiinnostusta fyysisen himon lisäksi.
Vain siinä tapauksessa, että siihen seksiin on edetty aivan liian nopeasti. Kun tunteet ehtii syttyä kunnolla ja toisen on jo oppinut tuntemaan niin ei sitä ihastusta enää eka seksikerta saa katoamaan vaikka se olisi kuinka huono. Se eka kerta kun ei yleensä muutenkaan ole mitään verrattuna siihen minkälaiseksi seksi sitten ajan myötä kehittyy kun kumpikin oppii paremmin tuntemaan toisen mieltymykset myös sen suhteen ja tunteet vaan voimistuu.
Sillä ekalla kerralla se intohimo ja kiihko tavallaan paikkaakin sen muun tietynlaisen "kömpelyyden" joka aina on uuden kumppanin kanssa.
Se on sitten asia ihan erikseen jos se toinen onkin yllättäen vaatimassa jotain erikoisempaa (ja loukkaantuu kun sitä ei olekaan tarjolla) saati haluaa vaikka kuristaa.. Silloin se eka kerta yhdessä on todellakin myös viimeinen. Näistäkin asioista on etenkin nykyisin hyvä puhua jo siinä tutustumisvaiheessa ettei sitten tule yllätyksiä/pettymyksiä kun toinen tahtookin jotain joka itselle on ihan no-no.
Sinä kuvailet nyt sitä miten koet oman ihastumisesi kehittyvän. Nyt kun vielä ymmärtäisit, ettei se kaikilla toimi ihan samoin.
Tämä sai nyt useita alapeukkuja, niin yritän selittää tarkemmin. Minä olen karvaasta kokemuksesta oppinut, ettei minulla ole sellaista ihastumisen astetta olemassakaan, etteikö sitä voisi seksuaalinen yhteensopimattomuus tappaa. Ja tässä en niinkään tarkoita seksin teknistä kömpelyyttä. Tarkoitan sitä, ettei sen toisen intiimi kosketus tunnukaan sellaiselta kuin olin ajatellut. Se voi tappaa alunperin vahvankin ihastuksen ja kun näin käy, tilanne on kaikille osapuolille tuskallinen.
Toki tähän voi edelleen sanoa ettei se sitten ollut ihastusta. Onhan se toki niinkin, että jos itse päättää määritellä ihastuksen sellaiseksi tunteeksi joka kestää huononkin seksin, niin eihän se huonoon seksiin loppuva tunne silloin tietenkään tällaisen määritelmän mukaista ihastusta ole. Mutta kokeeko joku tässä ketjussa olevansa suurikin ihastuksen tunteen määrittelemisen auktoriteetti?
Sitten pitää vain myöntää itselleen rehellisesti, mitkä asiat ovat tärkeimpiä. Monille naisille se on selkeästi intiimi kosketus. Se kannattaa siksi selvittää heti aluksi menemällä sänkyyn ja mahdollisimman nopeasti, ettei tuhlaa kenenkään aikaa turhaan.
Kyllä molempien pitäisi ymmärtää ettei seksi toimi.
Jos miehen mielestä seksi on hyvää ja sinun mielestä ei sinne päinkään niin juttu kannattaa lopettaa. Seksi ei taatusti tuosta ainakaan parane.
Juuri tämä, itsellekin on käynyt näin. Mutta turha tätä ihmisten erilaisuutta on selittää sellaiselle joka ei sitä ymmärrä.