Lue keskustelun säännöt.
Miesystävä sanoo, ettei vielä ole oikea aika mennä naimisiin tai muuttaa edes yhteen, kuulemma "joskus sitten" on oikea aika
01.05.2021 |
Tiedän, pitäisi jo noilla otsikon spekseillä erota. Olen 42, mies 45, yhdessä kolme vuotta. Asutaan erikseen. Mies eronnut 10 vuoden avioliitosta, viikonloppuisä, mulla ei aiempaa avioliittoa eikä lapsia. Kätevä suhde miehelle, oma tila, oma vapaus, mutta kuitenkin saa kivan parisuhteen ja seksiä. Mä haluaisin noiden lisäksi yhteisen kodin ja mielellään myös naimisiin. Yhdessä asuminen olisi jo taloudellisestikin järkevää,hullua maksaa kahdesta asunnosta, samalla rahalla saataisiin parempi jos maksettaisiin puoliksi. Lisäksi mulla on toive ihan oikeaan vakiintuneeseen suhteeseen, mikä mulle tarkoittaa avioliittoa. Mies sanoo aina "no kyllä sitten myöhemmin", "ei ole oikea aika vielä", "mihin sulla on kiire" jne jne.
Ja tosiaan TIEDÄN, ettei fiksu nainen katselisi tuollaista "kattellaan" miestä niinkuin nyt olen tehnyt. Toki rakastan miestä ja olen häneen kiintynyt, siksi ero tuntuu vaikealta mutta myönnän, vaikea erota myös siksi että 40+ vuotiaana tuntuu ahdistavalta sekä jäädä loppuiäkseni yksin tai joutua taas pyörittäämään Tinderiä. Mies on monin tavoin hyvä, hyvännäköinen, hyvät elintavat, kohtelias, vastuullinen,fiksu, älykäs, joten vähempään en enää tyytyisi mutta tuskin samanlaista pakettia enää saisin. Ahdistaa ja siksi varmaan avaudun pikku skumppapäissä tänne tästä.
Kommentit (263)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen mies joka on jo ollut yhden kerran naisissa ja jo yhden perheen perustanut ja kokenut sen perhe-elämän pääsee vapaaksi? Luuletko tosiaan että haluaa heti uuden pallon nilkkaan?
APn on parempi etsiä naimaton sinkkumies joka ei ole koskaan ollut naimisissa ja jolla ei ole perhettä.
Itse asiassa TODELLA moni mies tekee uuden perheen uuden naisen kanssa ensimäisen karahdettua karille. Heittämällä tiedän 4 miestä, ikäluokissa 37-47v
Itseasiassa TODELLA harva mies tekee uuden perheen uuden naisen kanssa. Uusperheitä joissa on alle 18-vuotias lapsi on 9 % perheistä, eli 1 perhe 11 perheestä on uusperhe.
Omista n. 30 keski-ikäisestä kaveristani kaikki ovat tai ovat olleet naimisissa. Heistä yhtä lukuunottamatta kaikilla on lapsia. Heistä 2 lapsellista on eronnut ja ovat olleet vuosia sinkkuina ilman halua sitoutua uudestaan. Pääasiassa he kaikki ovat korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia Helsinkiläisiä, juristeja, dippa-inssejä, lääkäreitä, ekonomeja,...
m47
Niin, antaas kattoo kun alkaa viiskymppiset lähestyä ja joku blondattu piukkis saa pään sekoamaan ja niitä muksuja rupeaakin dippainsseille sikiämään ;D Nyt niellään pettymyksen karvaat kalkit, mutta uusi aika koittaa vielä ja aika kultaa ikävät muistot. Voipi olla aikanaan taas inssillä juristikamulle asiaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ikinä halunnut muuttaa yhteen ja minulla on lapsikin. Turhat riidat vähenevät, kun asutaan erillään. Molemmilla on oma huusholli ja siisteystaso.
Heh, minä olin tuollainen kuin ap:n mies. Yhden kanssa seurustelin 6 v, toisen kanssa 4 v, enkä halunnut kuullakaan avioliitosta tai yhteenmuutosta.
Kunnes sitten tapasin nykyisen mieheni, yhteinen talolaina vuodessa ja naimisiin kahdessa, eikä minua ahdistanut tai arveluttanut yhtään.
En silloin tiedostanut ettei ne kaksi miestä ole riittävän hyviä, en tarkoituksella roikottanut ketään, mutta kyllähän minä hukkasin heidän aikaansa vuositolkulla. Eikä ollut status/ulkonäköjuttu, vaan ne luonteet ei olleet minulle oikeasti sopivia. Kun sopiva löytyi, kaikki oli helppoa ja on yhä, 10 v myöhemmin.
Noin pitkän ajan jälkeen ellei halua muuttaa yhteen, ei koskaan tule haluamaan. Saattaa ehkä suostua vääristä syistä, mutta ei siitäkään tule sitä rakastavaa liittoa, minkä ap haluaa.
Toivottavasti mies tajuaa juosta. Hullukaan ei mene naimisiin noin lyhyen suhteen jälkeen, itse ahdistuisin jos sellaista edes ehdotettaisiin.
Jos mies omistaa asunnon maksattaa kyllä kulut naisella . Muuten ei muutakaan. Mutta älä nyt siihen jää roikkumaan enää kun ei halua ei halua tykkää elää itsenäisenä. Anna elää. Elä sinäkin uutta elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yx mies haukkui vaimonsa huoraksi ja otti thaimaalaisen prostituoidun kotiinsa eron jälkeen.
Me aloimme miettiä yhteen muuttamista vasta noin neljän vuoden seurustelun jälkeen ja silloinkin se tuli ajankohtaiseksi vain, koska omaan asuintalooni tuli niin iso remontti, että jouduin muuttamaan ja siirtämään tavarani sen alta pois pariksi kuukaudeksi. Keskustelimme asiasta pitkään ja monelta kantilta ja päätimme, että muutan ne kokonaan puolisoni luo.
Ihan yhtä sitoutuneita olimme silti toisiimme jo ennen yhteenmuuttoa kuin nyt avoliitossa. Ellei remonttia olisi tullut, saattaisimme edelleen asua erillään.
Jos puolisoni olisi halunnut muuttaa yhteen taloudellisista syistä, en todellakaan olisi suostunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat asunnot parempi eikä mitään turhia nalkutuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se jotenkin katkera naisille avioliiton jäljiltä?
oli ilmeisesti riitaisaa ja kireää ilmapiiriä avioliiton vikat vuodet ja ilkeä ero. Nyt lastensa äitiin asialliset välit. Välillä riidan aikana saattaa ottaa ns pahimana loukkauksena esiin, että olen kuulemma pahempi mitä tämä ex.
ap
Olet pahempi kuin ex? Tämä on todella iso varoitusmerkki, nyt pitää kellojen soida. Ottaisitko minut ystäväksi (saatika puolisoksi) jos sättisin sinua, että "olet pahempi kuin mun kaveri, joka nyt on siis ex-kaveri"? Ei ei ei. Vaadi elämältä parempaa kohtelua, niin saat. Kynnysmattona ei ole kiva olla, edes osittain.
Sitten toinen pointti. Jos eroat, niin sen jälkeen sellainen vinkki, että paras ero, mitä minä olen tehnyt on ehdottomasti ero Tinderistä. Kasvoin ihmisenä hetkessä tuhat vuotta, kun lähdin pois. Kun tajusin, ettei minun tarvi elää "mä tarviin puolison" -elämää, niin miehet ovat alkaneet antaa minulle puhelinnumeroita ihan kadulla. Kyllä, en olisi ikinä uskonut. Ja olen 45.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eikö se ole myös sinulle kätevä suhde, oma tila ja oma vapaus? Taidat haluta muuttaa yhteen vain taloudellisten syiden takia.
Fiksu nainen nimenomaan haluaa tuollaisen suhteen eikä ota miestä rasitteeksi jokapäiväiseen elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh taas tätä Me Naisten horoskoopeista vedettyä juttua. Mies oli naimisissa ja hänellä on lapsia. Minkä ihmeen takia mies haluaisi taas toistaa kaiken? Erot voivat olla traumaattisia myös miehille eikä miesystäväsi halua vielä, tai ei välttämättä enää koskaan, naimisiin saati muuttaa yhteen vielä. Miksei aikuiset ihmiset pysty olemaan suhteessa ilman yhteistä taloutta? Mies voi ihan aidosti olla sinuun rakastunut, mutta ei halua tai ole kykeneväinen enää avioliittoon edellisen huonon kokemuksen takia. Jos sinä haluat naimisiin niin hommaa mies kenen kanssa pääset naimisiin. Toki voi miettiä onko sitten se itse avioliitto sinulle tärkeämpi kuin se ihminen kenen kanssa olet. Avioliitto ei kenenkään elämästä tee auvoista.
En ymmärrä mitä tarkoitat Me Naisten horoskoopeilla? Toisaalta en ole naistenlehtiä koskaan lukenutkaan. Mutta en myöskään ymmärrä ajatusta, ettei avioliittoa saisi toivoa, vaan kypsän aikuisen ihmisen pitäisi olla onnellinen ja tyytyväinen erillisessä suhteessa. Minulle avioliitto symboloi itseasiassa aika paljonkin, samoin yhteinen koti ja yhteinen talous. Ehkä olen naiivi siinä mielessä, että avioliitolla on itselleni iso arvo. Mutta en kaipaa siis mitään hömpötyshäitä, vartin maistraattivihkiminen riittäisi enemmän kuin hyvin. Minusta on myös surullista, jos avioero muuttaa ihmisen siinä mielessä kyyniseksi, ettei enää uskalla mennä uudelleen naimisiin sellaisen ihmisen kanssa, jolla ei ollut mitään tekemistä ensimmäisen pilalle menneen liiton kanssa.
ap
Sinulla on tottakai oikeus haluta noita asioita, ja silloin olet tosiaan väärän ihmisen kanssa. Mutta se ei tarkoita etteikö mies voisi olla ihan yhtä sitoutunut sinuun ja suhteeseenne kuin itse olet.
Vierailija kirjoitti:
Heh, minä olin tuollainen kuin ap:n mies. Yhden kanssa seurustelin 6 v, toisen kanssa 4 v, enkä halunnut kuullakaan avioliitosta tai yhteenmuutosta.
Kunnes sitten tapasin nykyisen mieheni, yhteinen talolaina vuodessa ja naimisiin kahdessa, eikä minua ahdistanut tai arveluttanut yhtään.
En silloin tiedostanut ettei ne kaksi miestä ole riittävän hyviä, en tarkoituksella roikottanut ketään, mutta kyllähän minä hukkasin heidän aikaansa vuositolkulla. Eikä ollut status/ulkonäköjuttu, vaan ne luonteet ei olleet minulle oikeasti sopivia. Kun sopiva löytyi, kaikki oli helppoa ja on yhä, 10 v myöhemmin.
Noin pitkän ajan jälkeen ellei halua muuttaa yhteen, ei koskaan tule haluamaan. Saattaa ehkä suostua vääristä syistä, mutta ei siitäkään tule sitä rakastavaa liittoa, minkä ap haluaa.
Aivan uskomatonta millä pokalla täällä tehdään julistuksia tuntemattomien ihmisten sielunelämästä sillä perusteella, että itse on toiminut joskus jollain tavalla. Niinhän sitten toimivat kaikki, eikös juu?
No ei. Esimerkiksi minä olen hidas rakastumaan, ja nykyisessä suhteessani oltiin oltu yhdessä jo nelisen vuotta, ennen kuin huomasin että olenkin rakastunut toiseen osapuoleen syvästi. Yhä olen ja rakkaus vaan kasvaa. Tällä perusteellahan voisin sanoa, että jos ihminen rakastuu nopeasti, ei se ole aitoa koska ei ole tutustunut kunnolla ja kyseessä on pelkkä toiveajattelu ja haaveisiin rakastuminen. Mutta en sano, vaikka tuollaista "vuodessa yhteinen talolaina" -mallia en ymmärräkään. Ihmiset ovat erilaisia, ja rakastuvat ja etenevät kuka mitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti mies tajuaa juosta. Hullukaan ei mene naimisiin noin lyhyen suhteen jälkeen, itse ahdistuisin jos sellaista edes ehdotettaisiin.
Ja taas yleistystä :( Jotkut tarvitsevat aikaa, kun taas toiset ovat tajunneet ensi sekunnista missä mennään ja kuukauden päästä jo muutetaan kamoja saman katon alle, sekä kerrotaan 30 yhteisen vuoden jälkeen rakkauden kukoistavan. Kun se sopiva löytyy... Kolmessa vuodessa oppii tosi hyvin tuntemaan tavat ja mietteet. Huonot puoletkin varmasti jo selvillä, jos ei ole teeskennelty.
Itsekkyys on nykyajan vitsaus. "Kun mä tarviin joka päivä paaaaljon omaa aikaa ja oman sen tuon ja tämän, ja mulla pitää olla just tietyllä kellonlyömällä safka ja latte nenän edessä, ja en syö kalaa, enkä lihaa, vaan erikoisvegee ja mä päätän seksistä ja mun pitää olla kavereitten kanssa välttämättä kolme pv viikosta ja mä haluan määrätä kaapin paikan ja tapetin kuviot ja minä kun en jousta tuumaakaan, minä, mutta silti haluan parisuhteen, minä".
Oisko parempi kuitenkin ollakin yksin?
Sen sijaan ap:n miesystävä ei ole mitään ilmoittanut. Ei syytä miksi ei halua, ei kertonut aikaennustetta, kaksi vuotta, kolme vuotta?? Mutta kertoo kyllä, että haluaa aikanaan yhteen. Näin toimien on ap:llä ihan realistinen mahdollisuus olettaa, että joskus homma toteutuu. Epäilen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen mies joka on jo ollut yhden kerran naisissa ja jo yhden perheen perustanut ja kokenut sen perhe-elämän pääsee vapaaksi? Luuletko tosiaan että haluaa heti uuden pallon nilkkaan?
APn on parempi etsiä naimaton sinkkumies joka ei ole koskaan ollut naimisissa ja jolla ei ole perhettä.
Itse asiassa TODELLA moni mies tekee uuden perheen uuden naisen kanssa ensimäisen karahdettua karille. Heittämällä tiedän 4 miestä, ikäluokissa 37-47v
Itseasiassa TODELLA harva mies tekee uuden perheen uuden naisen kanssa. Uusperheitä joissa on alle 18-vuotias lapsi on 9 % perheistä, eli 1 perhe 11 perheestä on uusperhe.
Omista n. 30 keski-ikäisestä kaveristani kaikki ovat tai ovat olleet naimisissa. Heistä yhtä lukuunottamatta kaikilla on lapsia. Heistä 2 lapsellista on eronnut ja ovat olleet vuosia sinkkuina ilman halua sitoutua uudestaan. Pääasiassa he kaikki ovat korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia Helsinkiläisiä, juristeja, dippa-inssejä, lääkäreitä, ekonomeja,...
m47
Niin, antaas kattoo kun alkaa viiskymppiset lähestyä ja joku blondattu piukkis saa pään sekoamaan ja niitä muksuja rupeaakin dippainsseille sikiämään ;D Nyt niellään pettymyksen karvaat kalkit, mutta uusi aika koittaa vielä ja aika kultaa ikävät muistot. Voipi olla aikanaan taas inssillä juristikamulle asiaa...
Varo ettet kuse alles koska et tainnut ymmärtää. Ne jotka ovat päässeet vapaaksi haluavat säilyttää sen vapauden, moottoripyörällä Eurooppaan kavereidenb kanssa, Vuorille hiihtämään kavereiden kanssa, Grilliä ja saunaa kavereiden kanssa, futista ja pipolätkää kavereiden kanssa, purkkarilla saaristoon kavereiden kanssa, ai niin välillä blondatun piukkisen lakanoihin ja taas kavereiden kanssa Las Palmasiin!
En ymmärrä palstan ankeuttajia ja dissaajia. Naisviha taas rehottaa, kun kaikki (tyypillisesti) naisten unelmat, kuten häät ja avioliitto lytätään akkojen hömpäksi. Jos naimisiinmeno on ollut AP:n pitkäikäinen toive, niin ei kai siitä miehen preferenssien takia tarvitse luopua? Taas mennään niinkuin mies tahtoo, ja viis veisataan AP:lle tärkeistä unelmista? Avioliitto yleensä myös tarkoittaa oikeutta periä toinen, kun kuolema perii. Vaikka nykyään on trendinä nimenomaa sulkea se oma rakas tämän oikeuden ulkopuolelle, niin toisille tämä syy on edelleen yksi pääsyistä mennä naimisiin. Siis turvata myös toisen asema sairauden tai onnettomuuden varalta. Sitten täällä on taas niitä ketkä dissaavat ihmisiä ketkä haluavat muuttaa yhteen, miksi? Itse en ole koskaan ollut niin onnellinen kuin muutettuani mieheni kanssa saman katon alle. On ihanaa herätä joka aamu toisen vierestä ja jakaa arki yhdessä. Miksi AP ei saisi haluta samaa??
Vierailija kirjoitti:
No eikö se ole myös sinulle kätevä suhde, oma tila ja oma vapaus? Taidat haluta muuttaa yhteen vain taloudellisten syiden takia.
Miksi avioituvat/avoliittoon haluavat ihmiset muuttavat yhteen? Ostavat kodin, rakennuttavat talon? Heitä taitaa olla aika paljon enmmän kuin erikseen omissa talouksissa vakavassa parisuhteessa asuvia? Joillekin avioliitto on erittäin tärkeä, toisille ei. Miksi ei haluta asettua toisen asemaan, vaan jankataan kuinka MINÄ MINÄ...? Yhteinen liitto, yhteinen koti, yhteinen elämä, ja kuinka iso osa ihmisistä toimii näin? Ihan kuin ap olisi joku ufo tämän suhteen.
Ap haaveilee naimisiin menosta rakastamansa miehen kanssa, ja häntä väitetään joksikin onnenonkijaksi, vaikka rahaa on enemmän kuin miehellä. Lopuksi syitään luetellessa hän vain toteaa, että "onhan se jo taloudellisestikin kannattavampaa asua saman katon alla", mikä ei tarkoita sitä että ENSISIJAISESTI haluan rahallista etuutta jne. Säästönhän voi käyttää vaikka yhteiseen tekemiseen tai matkoihin. Lukekaa kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen mies joka on jo ollut yhden kerran naisissa ja jo yhden perheen perustanut ja kokenut sen perhe-elämän pääsee vapaaksi? Luuletko tosiaan että haluaa heti uuden pallon nilkkaan?
APn on parempi etsiä naimaton sinkkumies joka ei ole koskaan ollut naimisissa ja jolla ei ole perhettä.
Itse asiassa TODELLA moni mies tekee uuden perheen uuden naisen kanssa ensimäisen karahdettua karille. Heittämällä tiedän 4 miestä, ikäluokissa 37-47v
Itseasiassa TODELLA harva mies tekee uuden perheen uuden naisen kanssa. Uusperheitä joissa on alle 18-vuotias lapsi on 9 % perheistä, eli 1 perhe 11 perheestä on uusperhe.
Omista n. 30 keski-ikäisestä kaveristani kaikki ovat tai ovat olleet naimisissa. Heistä yhtä lukuunottamatta kaikilla on lapsia. Heistä 2 lapsellista on eronnut ja ovat olleet vuosia sinkkuina ilman halua sitoutua uudestaan. Pääasiassa he kaikki ovat korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia Helsinkiläisiä, juristeja, dippa-inssejä, lääkäreitä, ekonomeja,...
m47
Niin, antaas kattoo kun alkaa viiskymppiset lähestyä ja joku blondattu piukkis saa pään sekoamaan ja niitä muksuja rupeaakin dippainsseille sikiämään ;D Nyt niellään pettymyksen karvaat kalkit, mutta uusi aika koittaa vielä ja aika kultaa ikävät muistot. Voipi olla aikanaan taas inssillä juristikamulle asiaa...
Varo ettet kuse alles koska et tainnut ymmärtää. Ne jotka ovat päässeet vapaaksi haluavat säilyttää sen vapauden, moottoripyörällä Eurooppaan kavereidenb kanssa, Vuorille hiihtämään kavereiden kanssa, Grilliä ja saunaa kavereiden kanssa, futista ja pipolätkää kavereiden kanssa, purkkarilla saaristoon kavereiden kanssa, ai niin välillä blondatun piukkisen lakanoihin ja taas kavereiden kanssa Las Palmasiin!
Mikä estää tekemästä noita vaikka olisikin parisuhteessa, jopa naimisissa ja asuisi yhdessä puolisonsa kanssa (pl. ympäriinsä paneminen)? Ei kannata naida pirttihirmua vaikka olisikin isot tissit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikö se ole myös sinulle kätevä suhde, oma tila ja oma vapaus? Taidat haluta muuttaa yhteen vain taloudellisten syiden takia.
Miksi avioituvat/avoliittoon haluavat ihmiset muuttavat yhteen? Ostavat kodin, rakennuttavat talon? Heitä taitaa olla aika paljon enmmän kuin erikseen omissa talouksissa vakavassa parisuhteessa asuvia? Joillekin avioliitto on erittäin tärkeä, toisille ei. Miksi ei haluta asettua toisen asemaan, vaan jankataan kuinka MINÄ MINÄ...? Yhteinen liitto, yhteinen koti, yhteinen elämä, ja kuinka iso osa ihmisistä toimii näin? Ihan kuin ap olisi joku ufo tämän suhteen.
Ap haaveilee naimisiin menosta rakastamansa miehen kanssa, ja häntä väitetään joksikin onnenonkijaksi, vaikka rahaa on enemmän kuin miehellä. Lopuksi syitään luetellessa hän vain toteaa, että "onhan se jo taloudellisestikin kannattavampaa asua saman katon alla", mikä ei tarkoita sitä että ENSISIJAISESTI haluan rahallista etuutta jne. Säästönhän voi käyttää vaikka yhteiseen tekemiseen tai matkoihin. Lukekaa kunnolla.
Tyhmää hommaa, koska siitä ne vaikeudet alkavat sitten. Aletaan nalkuttaa siivoamisesta ja kaikesta muustakin mahdollisesta. Paljon paremmin menisi, jos asuttaisiin erillään ja unohdettaisiin ne taloudelliset hyödyt.
Mulle tuollainen suhde olisi täydellinen. Olen 10 vuotta ap:tä nuorempi nainen ja minulla on 10v lapsi. Miksi ihmeessä muuttaa yhteen? En tajua. Paljon parempi asua erillään, nauttia kun ei tule arki suhteeseen ja on perhosia vatsassa monen vuoden jälkeen, kuten seurustelun alussa.