Perinnöstä luopuminen, kenelle menee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmalle. Joskin olisi kohtuullista, että hänkin luopuisi jolloin perintö menee sisaruksellesi.

Vanhemmat olivat eronneet, joten ei mene vanhemmalle.

Yritätkö vitsailla vai oletko noin täydellisesti pihalla? Eihän ero vaikuta millään tavalla lapsen asemaan vaan lapsi on edelleen kummankin vanhemman lapsi. Vanhempi perii lapsensa, jos lapsi kuolee. Perinnöstä kieltäytyvän perintö menee edelleen samalla tavalla kuin olisi mennyt siinä tapauksessa, että luopuja olisi kuollut.

Itse aion hyvätuloisena luopua perinnöstä. Sisareni tarvitsee sitä paljon enemmän.

Haha! Mitäs sitten kun se täti jonka ainoa sukulainen on kupsahtaa ja perintö jaetaankin ensin hänen lapsivainailleen ja siitä sitten... Niin mihin? :-D

Miksi vaivautua kommentoimaan kun asiasta ei selvästikään mitään tiedä?

Vierailija kirjoitti:

Älkää viitsikö vaivautua kommentoimaan, jos ette tunne perintöoikeutta. Minä olen koulutukseltani lakimies ja työskentelen perintöasioiden parissa. Nyt kerron, miten tämä oikeasti menee.

PERITTÄVÄ on ap:n vanhempi. Jos ja kun hänellä on rinaperillisiä, he perivät hänet. Näin kauan niin kauan kun tällä ap:n vanhemmalla on yksikin rintaperillinen.

Jos joku rintaperillinen luopuu perinnöstä, hänen sijaansa tulevat hänen rintaperillisensä, jos hänellä niitä on. Jos hänellä ei ole rintaperillisiä, ja tässä nyt monet menevät metsään, kyseisen perinnöstä luopuvan rintaperillisen sukuhaara ”sammuu”. Perinnöstä luopuminen käsitellään samoin kuin jos perillinen oli kuollut ennen perittävää. Niinpä, jos lapseton rintaperillinen luopuu perinnöstä, PERITTÄVÄN perivät hänen MUUT rintaperilliset KOKONAISUUDESSAAN. Ap:n tapauksessa siis hänen sisaruksensa perii myös sen osan perinnöstä, jonka ap olisi saanut, jos ei olisi luopunut perinnöstä.

Ilman testamenttia perittävän puoliso ei voi periä niin kauan kuin perittävällä on yksikin rintaperillinen. Jos kyseessä on lapseton aviopari, leski perii lain nojalla. Entinen puoliso ei voi periä ilman testamenttia. Perintö ei voi siirtyy kuolleen tai perinnöstä luopuneen rintaperillisen kautta toiselle vanhemmalle, jos perittävällä on siis edes yksi muu rintaperillinen (lapsi, lapsenlapsi jne.).

Näissä pitää miettiä, KETÄ olla perimässä. Silloin ei mennä harhapoluille.

Kuulostaa uskottavalta, ja olisin taipuvainen uskomaan tätä. Kannattaa ap ja muutkin silti selvittää nämä asiat tilannekohtaisesti siellä oman lakimiehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on lähes samanlainen tapaus ja väitetään että menee puoliksi vanhemmalle ja sisarukselle: https://www.minilex.fi/q/perinn%C3%B6st%C3%A4-kielt%C3%A4ytyminen

Onko tämä huuhaata?

Ei ole. Lapsella on kaksi vanhempaa. Isä (kuollut) perii puolet, ja elossa oleva äiti toisen puolen. Aloittajan tapauksessa sisar perisi isän puolikkaan, koska isä on jo kuollut.

Ap: VANHEMMAN perintöä ei peri AP:n (entinen tai nykyinen) puoliso eli AP:n vanhempi, jos AP luopuu perinnöstä. AP:n VANHEMMAN PERILLISIÄ ovat tämän vanhemman OMAT lapset. Jos joku heistä luopuu perinnöstä, eikä luopuneella ole omia lapsia, tilanne on sama kuin jos luopunut olisi kuollut ennen perinnönjättäjää. Eli AP:n vanhemmalla on tällöin ”jäljellä” (ilmeisesti) yksi lapsi eli AP:n sisarus. Sisarus saa koko vanhemmalta jääneen perinnön.

Kyseessä EI ole AP:n perinnönjako, koska AP ei ole kuollut. Sillä, ketkä ovat AP:n perillisiä, ei ole tässä tapauksessa mitään väliä.

Tämä on 100 % faktaa.

Vierailija kirjoitti:

Älkää viitsikö vaivautua kommentoimaan, jos ette tunne perintöoikeutta. Minä olen koulutukseltani lakimies ja työskentelen perintöasioiden parissa. Nyt kerron, miten tämä oikeasti menee.

PERITTÄVÄ on ap:n vanhempi. Jos ja kun hänellä on rinaperillisiä, he perivät hänet. Näin kauan niin kauan kun tällä ap:n vanhemmalla on yksikin rintaperillinen.

Jos joku rintaperillinen luopuu perinnöstä, hänen sijaansa tulevat hänen rintaperillisensä, jos hänellä niitä on. Jos hänellä ei ole rintaperillisiä, ja tässä nyt monet menevät metsään, kyseisen perinnöstä luopuvan rintaperillisen sukuhaara ”sammuu”. Perinnöstä luopuminen käsitellään samoin kuin jos perillinen oli kuollut ennen perittävää. Niinpä, jos lapseton rintaperillinen luopuu perinnöstä, PERITTÄVÄN perivät hänen MUUT rintaperilliset KOKONAISUUDESSAAN. Ap:n tapauksessa siis hänen sisaruksensa perii myös sen osan perinnöstä, jonka ap olisi saanut, jos ei olisi luopunut perinnöstä.

Ilman testamenttia perittävän puoliso ei voi periä niin kauan kuin perittävällä on yksikin rintaperillinen. Jos kyseessä on lapseton aviopari, leski perii lain nojalla. Entinen puoliso ei voi periä ilman testamenttia. Perintö ei voi siirtyy kuolleen tai perinnöstä luopuneen rintaperillisen kautta toiselle vanhemmalle, jos perittävällä on siis edes yksi muu rintaperillinen (lapsi, lapsenlapsi jne.).

Näissä pitää miettiä, KETÄ olla perimässä. Silloin ei mennä harhapoluille.

Minä jo säikähdin! Pidin tätä itsestäänselvänä, että perintö jaetaan esisijaisesti lasten kesken, ja mikäli joku lapsista kieltäytyy perinnöstä, osuus menee joko kieltäytyjän lapsille tai mikäli heitä ei ole, niin osuus menee muille vainajan lapsille, eli rintaperillisille.

En ymmärrä, millainen ihminen kuvittelee, että perintöosuus voisi missään tilanteessa mennä perittävän exälle, ellei perittävä ole tätä nimenomaan testamentilla määrännyt.

Edes puoliso ei peri rintaperillisten ohi, miten ex voisi? 😅

Aloin jo huolestua, että voiko tässä ex perijänä jutussa olla jotain perää, kun valtaosa kivenkovaan näin väittää. Mutta ei, ex ei peri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmalle. Joskin olisi kohtuullista, että hänkin luopuisi jolloin perintö menee sisaruksellesi.

Vanhemmat olivat eronneet, joten ei mene vanhemmalle.

Yritätkö vitsailla vai oletko noin täydellisesti pihalla? Eihän ero vaikuta millään tavalla lapsen asemaan vaan lapsi on edelleen kummankin vanhemman lapsi. Vanhempi perii lapsensa, jos lapsi kuolee. Perinnöstä kieltäytyvän perintö menee edelleen samalla tavalla kuin olisi mennyt siinä tapauksessa, että luopuja olisi kuollut.

Eli perintö menee näin: mikäli ap olisi kuollut ennen isäänsä, isän perintö menee kokonaisuudessaan isän jäljellä oleville lapsille, mikäli menehtyneellä lapsella ei ollut omia lapsia. Ap:lla ei ilmeisesti ole, joten hänelle ei silloin jää perinnöstä mitään osuutta.

Ap mainitsi yhden sisaruksen, joten jäljellä olevia vainajan lapsia olisi tässä tapauksessa vain ap:n sisarus. Ainoana rintaperillisenä ap:n sisarus perii koko isänsä perinnön.

Tunnustan, etten ole lakimies. Minulla vain sattuu olla niin sanottua maalaisjärkeä 😄

Ihan mielettömän viihdyttävä ketju! Olisi se hirveää, jos exä voisi jotenkin MINUN omaisuuteni periä, jos lapset eivät sitä haluaisi. 😂

Vai vieläkö joku on tätä mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmalle. Joskin olisi kohtuullista, että hänkin luopuisi jolloin perintö menee sisaruksellesi.

Vanhemmat olivat eronneet, joten ei mene vanhemmalle.

Eikö tuossa silti noudateta normaalia perintökaarta, vai miksi siitä poikettaisiin?

Siis mielestäsi eronneet pariskunnat perivät toinen toisensa? Enpä ole ennen tuollaiseen ajatukseen törmännytkään. Kun otetaan ero ja ositetaan omaisuus, niin entisen puolison kanssa ollaan yhtä läheisiä kuin naapurin kanssa, ellei sitten ole alaikäisiä lapsia, joiden periessä vanhempansa joutuu perittävän omaisuuden kanssa tekemisiin huoltajuuden kautta.

Elossa oleva vanhempi on ap:n lähin omainen riippumatta siitä ovatko hänen vanhempansa avioliitossa vai ei.

- eri

Mutta miten se vaikuttaa muka asiaan? Ei apn perintöä tässä jaeta vaan hänen isänsä. Ap toki voi antaa testamentilla äidilleen perintönsä, mutta se nyt olisi aika erikoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on lähes samanlainen tapaus ja väitetään että menee puoliksi vanhemmalle ja sisarukselle: https://www.minilex.fi/q/perinn%C3%B6st%C3%A4-kielt%C3%A4ytyminen

Onko tämä huuhaata?

Ei ole. Lapsella on kaksi vanhempaa. Isä (kuollut) perii puolet, ja elossa oleva äiti toisen puolen. Aloittajan tapauksessa sisar perisi isän puolikkaan, koska isä on jo kuollut.

Siis voiko kuollut periä jotain, jos on elossa olevia sisaruksia? Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmalle. Joskin olisi kohtuullista, että hänkin luopuisi jolloin perintö menee sisaruksellesi.

Vanhemmat olivat eronneet, joten ei mene vanhemmalle.

Eikö tuossa silti noudateta normaalia perintökaarta, vai miksi siitä poikettaisiin?

Siis mielestäsi eronneet pariskunnat perivät toinen toisensa? Enpä ole ennen tuollaiseen ajatukseen törmännytkään. Kun otetaan ero ja ositetaan omaisuus, niin entisen puolison kanssa ollaan yhtä läheisiä kuin naapurin kanssa, ellei sitten ole alaikäisiä lapsia, joiden periessä vanhempansa joutuu perittävän omaisuuden kanssa tekemisiin huoltajuuden kautta.

Elossa oleva vanhempi on ap:n lähin omainen riippumatta siitä ovatko hänen vanhempansa avioliitossa vai ei.

- eri

Mutta miten se vaikuttaa muka asiaan? Ei apn perintöä tässä jaeta vaan hänen isänsä. Ap toki voi antaa testamentilla äidilleen perintönsä, mutta se nyt olisi aika erikoista.

Vaikka ap testamenttaisi omaisuutensa äidilleen, ap:n isältä jäänyt perintö ei ap:n äidille mene.

Ainoa keino, miten ap:n äiti voisi saada ap:n isältä jääneestä perinnöstä osan itselleen, on se, että ap ottaa isänsä perinnön vastaan ja kuolee ennen äitiään. Tällöin ap:n koko omaisuus, myös isältä aikanaan peritty omaisuus, jaetaan ap:n äidin ja ap:n isän rintaperillisten kesken.

Tässä tapauksessa on mahdollista, että ap:tä periessään ap:n äiti saa osuuden myös ap:n isän omaisuudesta.

Mutta tosiaan, ap ei voi siirtää perintöosuuttaan äidilleen testamentilla, tai muutenkaan. Vain ap:n kuoleman jälkeen ap:n äiti voi periä hänet. Ja silloinkin vain siinä tapauksessa, että ap:lla ei ole lapsia, aviopulisoa, tai testamenttia, joka rajaisi äidin pois perijöistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on lähes samanlainen tapaus ja väitetään että menee puoliksi vanhemmalle ja sisarukselle: https://www.minilex.fi/q/perinn%C3%B6st%C3%A4-kielt%C3%A4ytyminen

Onko tämä huuhaata?

Ei ole. Lapsella on kaksi vanhempaa. Isä (kuollut) perii puolet, ja elossa oleva äiti toisen puolen. Aloittajan tapauksessa sisar perisi isän puolikkaan, koska isä on jo kuollut.

Siis voiko kuollut periä jotain, jos on elossa olevia sisaruksia? Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn. 

Kuolleet eivät peri mitään. Mutta heidän rintaperillisensä perivät heidän osuutensa heidän sijastaan. Rintaperillisiä ovat lapset, lapsenlapset, jne.

Otetaan esimerkkinä Olli. Ollin isä kuolee, kun Olli on 1-vuotias. Olli on isänsä ainoa lapsi, ja täten perii isänsä koko omaisuuden.

Ollin äiti menee uudelleen naimisiin, ja Ollilla on onnellinen lapsuus suurperheen vanhimpana lapsena. Ollin isäpuoli kuolee, ja hänet perivät Ollin sisarpuolet keskenään, sillä isäpuoli ei koskaan adoptoinut Ollia ja täten Olli ei saa isäpuolen omaisuudesta euroakaan.

Ollista kasvaa kunnon mies ja suurperheen isä. Hän kuolee verrattain nuorena, ja hänen lapsensa perivät hänet.

Seuraavaksi kuolee Ollin äiti. Kaikki Ollin sisarukset ovat edelleen elossa.

Äidin perivät: Ollin sisarukset ja Ollin lapset siten, että Ollin 3 sisarusta saavat 1/4 äidin perinnöstä ja Ollin lapset jakavat Ollille kuuluneen 1/4 perinnön keskenään. Sovitaan, että Ollilla oli 4 lasta, joten hänelle kuuluva neljäsosa jaetaan vielä neljään osaan, tasan hänen lastensa kesken.

Olli ei siis koskaan perinyt äitiään, koska hän oli jo kuollut äidin kuollessa. Mutta Ollin lapset isänsä rintaperillisinä ovat oikeutettuja perintöön, joka olisi kuulunut heidän isälleen, jos tämä olisi elossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmalle. Joskin olisi kohtuullista, että hänkin luopuisi jolloin perintö menee sisaruksellesi.

Vanhemmat olivat eronneet, joten ei mene vanhemmalle.

Yritätkö vitsailla vai oletko noin täydellisesti pihalla? Eihän ero vaikuta millään tavalla lapsen asemaan vaan lapsi on edelleen kummankin vanhemman lapsi. Vanhempi perii lapsensa, jos lapsi kuolee. Perinnöstä kieltäytyvän perintö menee edelleen samalla tavalla kuin olisi mennyt siinä tapauksessa, että luopuja olisi kuollut.

Vanhempani ovat eronneet. Ei sisaruksia. Kun toinen vanhemmistani kuoli, perin hänet. Jos olisin kieltäytynyt, olisiko perintö voinut mennä suoraan elossa olevalle vanhemmalleni, joka on tehnyt osituksen vainajan kanssa 20 vuotta aiemmin. En tiedä, ehkä. Ainakin jos en tee testamenttia ja kuolen ennen toista vanhempaani, hän saa kauttani entisen puolisonsa suvusta saamani perinnöt periessäni minut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmalle. Joskin olisi kohtuullista, että hänkin luopuisi jolloin perintö menee sisaruksellesi.

Vanhemmat olivat eronneet, joten ei mene vanhemmalle.

Eikö tuossa silti noudateta normaalia perintökaarta, vai miksi siitä poikettaisiin?

Siis mielestäsi eronneet pariskunnat perivät toinen toisensa? Enpä ole ennen tuollaiseen ajatukseen törmännytkään. Kun otetaan ero ja ositetaan omaisuus, niin entisen puolison kanssa ollaan yhtä läheisiä kuin naapurin kanssa, ellei sitten ole alaikäisiä lapsia, joiden periessä vanhempansa joutuu perittävän omaisuuden kanssa tekemisiin huoltajuuden kautta.

Mitä sekoilet? Eihän kyse ollut puolison perimisestä, vaan lapsen perimisestä. Apn osuus menee vanhemmilleen, jos ovat elossa, eikä tällä ole mitään tekemistä vanhempien keskinäisen suhteen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää viitsikö vaivautua kommentoimaan, jos ette tunne perintöoikeutta. Minä olen koulutukseltani lakimies ja työskentelen perintöasioiden parissa. Nyt kerron, miten tämä oikeasti menee.

PERITTÄVÄ on ap:n vanhempi. Jos ja kun hänellä on rinaperillisiä, he perivät hänet. Näin kauan niin kauan kun tällä ap:n vanhemmalla on yksikin rintaperillinen.

Jos joku rintaperillinen luopuu perinnöstä, hänen sijaansa tulevat hänen rintaperillisensä, jos hänellä niitä on. Jos hänellä ei ole rintaperillisiä, ja tässä nyt monet menevät metsään, kyseisen perinnöstä luopuvan rintaperillisen sukuhaara ”sammuu”. Perinnöstä luopuminen käsitellään samoin kuin jos perillinen oli kuollut ennen perittävää. Niinpä, jos lapseton rintaperillinen luopuu perinnöstä, PERITTÄVÄN perivät hänen MUUT rintaperilliset KOKONAISUUDESSAAN. Ap:n tapauksessa siis hänen sisaruksensa perii myös sen osan perinnöstä, jonka ap olisi saanut, jos ei olisi luopunut perinnöstä.

Ilman testamenttia perittävän puoliso ei voi periä niin kauan kuin perittävällä on yksikin rintaperillinen. Jos kyseessä on lapseton aviopari, leski perii lain nojalla. Entinen puoliso ei voi periä ilman testamenttia. Perintö ei voi siirtyy kuolleen tai perinnöstä luopuneen rintaperillisen kautta toiselle vanhemmalle, jos perittävällä on siis edes yksi muu rintaperillinen (lapsi, lapsenlapsi jne.).

Näissä pitää miettiä, KETÄ olla perimässä. Silloin ei mennä harhapoluille.

Minä jo säikähdin! Pidin tätä itsestäänselvänä, että perintö jaetaan esisijaisesti lasten kesken, ja mikäli joku lapsista kieltäytyy perinnöstä, osuus menee joko kieltäytyjän lapsille tai mikäli heitä ei ole, niin osuus menee muille vainajan lapsille, eli rintaperillisille.

En ymmärrä, millainen ihminen kuvittelee, että perintöosuus voisi missään tilanteessa mennä perittävän exälle, ellei perittävä ole tätä nimenomaan testamentilla määrännyt.

Edes puoliso ei peri rintaperillisten ohi, miten ex voisi? 😅

Aloin jo huolestua, että voiko tässä ex perijänä jutussa olla jotain perää, kun valtaosa kivenkovaan näin väittää. Mutta ei, ex ei peri.

Tämä.

Minä ihmettelin, että mitä ihmettä näitä puolisoita (entisiä, tai nykyisiä) ylipäätään täällä niin innolla sotkettiin koko kuvioon. Eihän Suomessa puolisot peri yhtään mitään, kuin korkeintaan testamentin kautta.

Puolisolla on tasinkonsa ja lapsilla perillisinä perintönsä. Jos siis joku lapsista kieltäytyy perinnöstä, niin totta kai silloin hänen osuutensa jaetaan muiden perillisten kesken ja heihin puolisot ei kuulu millään tavalla, ei entiset eikä nykyiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmalle. Joskin olisi kohtuullista, että hänkin luopuisi jolloin perintö menee sisaruksellesi.

Vanhemmat olivat eronneet, joten ei mene vanhemmalle.

Eikö tuossa silti noudateta normaalia perintökaarta, vai miksi siitä poikettaisiin?

Siis mielestäsi eronneet pariskunnat perivät toinen toisensa? Enpä ole ennen tuollaiseen ajatukseen törmännytkään. Kun otetaan ero ja ositetaan omaisuus, niin entisen puolison kanssa ollaan yhtä läheisiä kuin naapurin kanssa, ellei sitten ole alaikäisiä lapsia, joiden periessä vanhempansa joutuu perittävän omaisuuden kanssa tekemisiin huoltajuuden kautta.

Mitä sekoilet? Eihän kyse ollut puolison perimisestä, vaan lapsen perimisestä. Apn osuus menee vanhemmilleen, jos ovat elossa, eikä tällä ole mitään tekemistä vanhempien keskinäisen suhteen kanssa.

Tämä sitkeä väärinkäsitys "vanhempasi perii, jos sinä kieltäydyt perinnöstä" johtuu ilmeisesti siitä, että ihmiset eivät ymmärrä rintaperillisten eroa perimysjärjestyksessä muihin potentiaalisiin perijöihin nähden.

Rintaperilliset ovat sukuhaaran jatkajia, ja aina yhtä oikeutettuja perintöön, kuin perinnön ensisijainen saaja.

Eli jos kuolen ennen isääni, minun kaksi lastani ovat rintaperillisinäni oikeutettuja saamaan minun osuuteni isäni perinnöstä sitten aikanaan kun hän kuolee. Rintaperillisinäni he yhdessä edustavat minua.

Jos taas lapseton sisarukseni kuolee ennen vanhempiamme, hänen perintönsä jaetaan vanhempien kesken. Sen jälkeen hänen perintöoikeutensa on lopullisesti ohi, sillä rintaperillisiä ei ole. Ei ole ketään, joka ottaisi hänen paikkansa perimysjärjestyksessä.

Siksi, kun isäni aikanaan kuolee, tämän edesmenneen, lapsettoman sisarukseni osuus ei mene äidillemme, koska äitimme ei ole sisarukseni rintaperillinen. Isäni omaisuus jaetaan isäni rintaperillisten, eli minun ja jäljelle jäävän, yhden sisaruksen kesken.

Sama kuvio toistuu, jos kieltäydymme perinnöstä.

Minun osuuteni kuuluu rintaperillisilleni, eli lapsilleni.

Lapsettoman veljeni kieltäytyessä hänen osuutensa ikään kuin palautuu perittävään kokonaispottiin, ja perintö jaetaan jäljellä olevien rintaperillisten kesken.

Missään tapauksessa isäni perintö ei koskaan mene perimysjärjestyksen nojalla suoraan äidillemme, vaan niin kauan kuin yksikin isäni lapsista ja lapsenlapsista on elossa, perintö kuuluu heille.

Poikkeus: äitini voi periä isäni rintaperillisten ohi, mutta vain jos isäni määrää näin testamentilla. Perimysjärjestys ei koskaan ohita rintaperillisiä.

Sitten! Vainajat, joilla ei ole rintaperillisiä. Eli ei biologisia tai adoptoituja lapsia, lapsenlapsia, jne jne.

Perintö, jolle ei ole rintaperillisiä, menee ensisijaisesti vainajan aviopuolisolle. Jos aviopuolisoa ei ole, perintö menee vainajan vanhemmille. Jos vanhempia on vain yksi, perinnöstä puolet menee elävälle vanhemmalle ja puolet edesmenneen vanhemman rintaperillisille.

Mutta! Vaikka esimerkkitapauksessa vanhemmat ovat perillisiä, he eivät koskaan ole rintaperillisiä. Täten vaikka he ovat osa perimysjärjestystä, he perivät vain vainajan kuolemantapauksessa.

Mikäli heidän lapsensa on elossa, saa perinnön mutta kieltäytyy siitä, vanhemmat eivät pääsee käsiksi tähän perintöön, jonka lapsi olisi saanut, sillä kuten olen monesti jo sanonut, vanhemmat eivät ole lapsensa rintaperilisiä.

Vain rintaperillinen on automaattisesti oikeutettu kaikkeen henkilölle kuuluvaan omaisuuteen ja perintöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmalle. Joskin olisi kohtuullista, että hänkin luopuisi jolloin perintö menee sisaruksellesi.

Vanhemmat olivat eronneet, joten ei mene vanhemmalle.

Yritätkö vitsailla vai oletko noin täydellisesti pihalla? Eihän ero vaikuta millään tavalla lapsen asemaan vaan lapsi on edelleen kummankin vanhemman lapsi. Vanhempi perii lapsensa, jos lapsi kuolee. Perinnöstä kieltäytyvän perintö menee edelleen samalla tavalla kuin olisi mennyt siinä tapauksessa, että luopuja olisi kuollut.

Vanhempani ovat eronneet. Ei sisaruksia. Kun toinen vanhemmistani kuoli, perin hänet. Jos olisin kieltäytynyt, olisiko perintö voinut mennä suoraan elossa olevalle vanhemmalleni, joka on tehnyt osituksen vainajan kanssa 20 vuotta aiemmin. En tiedä, ehkä. Ainakin jos en tee testamenttia ja kuolen ennen toista vanhempaani, hän saa kauttani entisen puolisonsa suvusta saamani perinnöt periessäni minut.

Jos olisit kieltäynyt perinnöstä, se olisi mennyt kuolleen vanhemman muille sukulaisille perintökaaren mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei testamenttia, niin menee:

- 1. Ap:lle ja tämän sisaruksille.

- 2. Jos Ap. KIELTÄYTYY, niin hänen osuutensa menee hänen lapsilleen.

- 3. Jos ap:llä ei lapsia, niin Ap:n vanhemmille tai elossa olevalle vanhemmalle.

-4. Jos vanhempia ei ole niin ap:n sisaruksille/näiden lapsille.

Tämä vastaus on lähellä totuutta. Silti sen kirjoittaja vaikuttaa luulevan, että jos yksi vanhempi on elossa, tämä saa koko perinnön. Näin ei ole.

Mitä opimme tästä? Kannattaa käyttää lakimiestä. Netistä voi etsiä sellaista, joka on halpa. Jos lakimies olisi väärässä, hän maksaisi siitä varallisuusvastuuvakuutuksellaan, toisin kuin nettitietäjät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmalle. Joskin olisi kohtuullista, että hänkin luopuisi jolloin perintö menee sisaruksellesi.

Vanhemmat olivat eronneet, joten ei mene vanhemmalle.

Eikö tuossa silti noudateta normaalia perintökaarta, vai miksi siitä poikettaisiin?

Siis mielestäsi eronneet pariskunnat perivät toinen toisensa? Enpä ole ennen tuollaiseen ajatukseen törmännytkään. Kun otetaan ero ja ositetaan omaisuus, niin entisen puolison kanssa ollaan yhtä läheisiä kuin naapurin kanssa, ellei sitten ole alaikäisiä lapsia, joiden periessä vanhempansa joutuu perittävän omaisuuden kanssa tekemisiin huoltajuuden kautta.

Mitä sekoilet? Eihän kyse ollut puolison perimisestä, vaan lapsen perimisestä. Apn osuus menee vanhemmilleen, jos ovat elossa, eikä tällä ole mitään tekemistä vanhempien keskinäisen suhteen kanssa.

Tämä sitkeä väärinkäsitys "vanhempasi perii, jos sinä kieltäydyt perinnöstä" johtuu ilmeisesti siitä, että ihmiset eivät ymmärrä rintaperillisten eroa perimysjärjestyksessä muihin potentiaalisiin perijöihin nähden.

Rintaperilliset ovat sukuhaaran jatkajia, ja aina yhtä oikeutettuja perintöön, kuin perinnön ensisijainen saaja.

Eli jos kuolen ennen isääni, minun kaksi lastani ovat rintaperillisinäni oikeutettuja saamaan minun osuuteni isäni perinnöstä sitten aikanaan kun hän kuolee. Rintaperillisinäni he yhdessä edustavat minua.

Jos taas lapseton sisarukseni kuolee ennen vanhempiamme, hänen perintönsä jaetaan vanhempien kesken. Sen jälkeen hänen perintöoikeutensa on lopullisesti ohi, sillä rintaperillisiä ei ole. Ei ole ketään, joka ottaisi hänen paikkansa perimysjärjestyksessä.

Siksi, kun isäni aikanaan kuolee, tämän edesmenneen, lapsettoman sisarukseni osuus ei mene äidillemme, koska äitimme ei ole sisarukseni rintaperillinen. Isäni omaisuus jaetaan isäni rintaperillisten, eli minun ja jäljelle jäävän, yhden sisaruksen kesken.

Sama kuvio toistuu, jos kieltäydymme perinnöstä.

Minun osuuteni kuuluu rintaperillisilleni, eli lapsilleni.

Lapsettoman veljeni kieltäytyessä hänen osuutensa ikään kuin palautuu perittävään kokonaispottiin, ja perintö jaetaan jäljellä olevien rintaperillisten kesken.

Missään tapauksessa isäni perintö ei koskaan mene perimysjärjestyksen nojalla suoraan äidillemme, vaan niin kauan kuin yksikin isäni lapsista ja lapsenlapsista on elossa, perintö kuuluu heille.

Poikkeus: äitini voi periä isäni rintaperillisten ohi, mutta vain jos isäni määrää näin testamentilla. Perimysjärjestys ei koskaan ohita rintaperillisiä.

Sitten! Vainajat, joilla ei ole rintaperillisiä. Eli ei biologisia tai adoptoituja lapsia, lapsenlapsia, jne jne.

Perintö, jolle ei ole rintaperillisiä, menee ensisijaisesti vainajan aviopuolisolle. Jos aviopuolisoa ei ole, perintö menee vainajan vanhemmille. Jos vanhempia on vain yksi, perinnöstä puolet menee elävälle vanhemmalle ja puolet edesmenneen vanhemman rintaperillisille.

Mutta! Vaikka esimerkkitapauksessa vanhemmat ovat perillisiä, he eivät koskaan ole rintaperillisiä. Täten vaikka he ovat osa perimysjärjestystä, he perivät vain vainajan kuolemantapauksessa.

Mikäli heidän lapsensa on elossa, saa perinnön mutta kieltäytyy siitä, vanhemmat eivät pääsee käsiksi tähän perintöön, jonka lapsi olisi saanut, sillä kuten olen monesti jo sanonut, vanhemmat eivät ole lapsensa rintaperilisiä.

Vain rintaperillinen on automaattisesti oikeutettu kaikkeen henkilölle kuuluvaan omaisuuteen ja perintöön.

Kiitos. Erittäin uskottava selitys.

Ajattelin itse luopua toiselta vanhemmaltani aikoinaan tulevasta perinnöstä lapseni hyväksi (jos olen elossa, ja jos en ole niin sitten ihan sama). Olisikin sitten kiva, kun perintö menisikin suoraan esim rikkaalle veljelleni 😅 Mutta näin ei siis tapahdu.

Ymmärtääkseni perinnöstä pitää luopua jotenkin suoraan, ettei osallistu perinnönjakoon missään roolissa, ja myös sillä tavalla täydellisesti, että ei voi sitten saada mitään pienintäkään tavaraa itselleen.

Skipataan yhdet perintöverot ja samalla jälkipolvi saa vähän helpotusta elämäänsä.