Perinnöstä luopuminen, kenelle menee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmalle. Joskin olisi kohtuullista, että hänkin luopuisi jolloin perintö menee sisaruksellesi.

Vanhemmat olivat eronneet, joten ei mene vanhemmalle.

Eikö tuossa silti noudateta normaalia perintökaarta, vai miksi siitä poikettaisiin?

Siis mielestäsi eronneet pariskunnat perivät toinen toisensa? Enpä ole ennen tuollaiseen ajatukseen törmännytkään. Kun otetaan ero ja ositetaan omaisuus, niin entisen puolison kanssa ollaan yhtä läheisiä kuin naapurin kanssa, ellei sitten ole alaikäisiä lapsia, joiden periessä vanhempansa joutuu perittävän omaisuuden kanssa tekemisiin huoltajuuden kautta.

Mitä sekoilet? Eihän kyse ollut puolison perimisestä, vaan lapsen perimisestä. Apn osuus menee vanhemmilleen, jos ovat elossa, eikä tällä ole mitään tekemistä vanhempien keskinäisen suhteen kanssa.

Tämä sitkeä väärinkäsitys "vanhempasi perii, jos sinä kieltäydyt perinnöstä" johtuu ilmeisesti siitä, että ihmiset eivät ymmärrä rintaperillisten eroa perimysjärjestyksessä muihin potentiaalisiin perijöihin nähden.

Rintaperilliset ovat sukuhaaran jatkajia, ja aina yhtä oikeutettuja perintöön, kuin perinnön ensisijainen saaja.

Eli jos kuolen ennen isääni, minun kaksi lastani ovat rintaperillisinäni oikeutettuja saamaan minun osuuteni isäni perinnöstä sitten aikanaan kun hän kuolee. Rintaperillisinäni he yhdessä edustavat minua.

Jos taas lapseton sisarukseni kuolee ennen vanhempiamme, hänen perintönsä jaetaan vanhempien kesken. Sen jälkeen hänen perintöoikeutensa on lopullisesti ohi, sillä rintaperillisiä ei ole. Ei ole ketään, joka ottaisi hänen paikkansa perimysjärjestyksessä.

Siksi, kun isäni aikanaan kuolee, tämän edesmenneen, lapsettoman sisarukseni osuus ei mene äidillemme, koska äitimme ei ole sisarukseni rintaperillinen. Isäni omaisuus jaetaan isäni rintaperillisten, eli minun ja jäljelle jäävän, yhden sisaruksen kesken.

Sama kuvio toistuu, jos kieltäydymme perinnöstä.

Minun osuuteni kuuluu rintaperillisilleni, eli lapsilleni.

Lapsettoman veljeni kieltäytyessä hänen osuutensa ikään kuin palautuu perittävään kokonaispottiin, ja perintö jaetaan jäljellä olevien rintaperillisten kesken.

Missään tapauksessa isäni perintö ei koskaan mene perimysjärjestyksen nojalla suoraan äidillemme, vaan niin kauan kuin yksikin isäni lapsista ja lapsenlapsista on elossa, perintö kuuluu heille.

Poikkeus: äitini voi periä isäni rintaperillisten ohi, mutta vain jos isäni määrää näin testamentilla. Perimysjärjestys ei koskaan ohita rintaperillisiä.

Sitten! Vainajat, joilla ei ole rintaperillisiä. Eli ei biologisia tai adoptoituja lapsia, lapsenlapsia, jne jne.

Perintö, jolle ei ole rintaperillisiä, menee ensisijaisesti vainajan aviopuolisolle. Jos aviopuolisoa ei ole, perintö menee vainajan vanhemmille. Jos vanhempia on vain yksi, perinnöstä puolet menee elävälle vanhemmalle ja puolet edesmenneen vanhemman rintaperillisille.

Mutta! Vaikka esimerkkitapauksessa vanhemmat ovat perillisiä, he eivät koskaan ole rintaperillisiä. Täten vaikka he ovat osa perimysjärjestystä, he perivät vain vainajan kuolemantapauksessa.

Mikäli heidän lapsensa on elossa, saa perinnön mutta kieltäytyy siitä, vanhemmat eivät pääsee käsiksi tähän perintöön, jonka lapsi olisi saanut, sillä kuten olen monesti jo sanonut, vanhemmat eivät ole lapsensa rintaperilisiä.

Vain rintaperillinen on automaattisesti oikeutettu kaikkeen henkilölle kuuluvaan omaisuuteen ja perintöön.

Kiitos. Erittäin uskottava selitys.

Ajattelin itse luopua toiselta vanhemmaltani aikoinaan tulevasta perinnöstä lapseni hyväksi (jos olen elossa, ja jos en ole niin sitten ihan sama). Olisikin sitten kiva, kun perintö menisikin suoraan esim rikkaalle veljelleni 😅 Mutta näin ei siis tapahdu.

Ymmärtääkseni perinnöstä pitää luopua jotenkin suoraan, ettei osallistu perinnönjakoon missään roolissa, ja myös sillä tavalla täydellisesti, että ei voi sitten saada mitään pienintäkään tavaraa itselleen.

Skipataan yhdet perintöverot ja samalla jälkipolvi saa vähän helpotusta elämäänsä.

Vanhempaasi nähden olet rintaperillisen asemassa, ja sinulle kuuluva siivu perinnöstä pysyy ensisijaisesti sinun sukulinjassasi.

Lapsesi ovat tosiaankin oikeutettuja saamaan sinulle kuuluvan perinnön, jos kieltäydyt siitä. Eli sinun osuutesi jaetaan tasan lastesi kesken. Jos joku lapsistasi menehtyisi, hänen omat lapsensa perivät hänen siivunsa.

Ja veljesi ei pääse perintöosuuteesi käsiksi niin kauan kuin lapsesi tai heidän lapsensa ja lapsenlapsensa ovat elossa. Vain, jos sinä ja kaikki sinun jälkipolvesi edustajat kieltäydytte perinnöstä, voi veljesi saada perintöosuutesi itselleen.

Huomattavaa on, että alaikäinen ei periaatteessa pysty kieltäytymään perinnöstä, eli jos yksikin jälkeläisistäsi on alaikäinen, niin osuutesi menisi viime kädessä hänelle, vaikka kaikki täysi-ikäiset kieltäytyisivät osuudestaan. Mutta tämä meni vähän sivuraiteelle.

Ole huoleti, voit ihan hyvin kieltäytyä perinnöstä ja luottaa siihen, että sinun osuutesi menee lapsillesi.

Mutta tosiaan, sitten et ole oikeutettu edes kahvikuppiin, joka vanhempasi jäämistöön kuuluu. Mitään et saa, et edes pientä muistoa ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on lähes samanlainen tapaus ja väitetään että menee puoliksi vanhemmalle ja sisarukselle: https://www.minilex.fi/q/perinn%C3%B6st%C3%A4-kielt%C3%A4ytyminen

Onko tämä huuhaata?

Ei ole. Lapsella on kaksi vanhempaa. Isä (kuollut) perii puolet, ja elossa oleva äiti toisen puolen. Aloittajan tapauksessa sisar perisi isän puolikkaan, koska isä on jo kuollut.

Siis voiko kuollut periä jotain, jos on elossa olevia sisaruksia? Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn. 

Kuolleet eivät peri mitään. Mutta heidän rintaperillisensä perivät heidän osuutensa heidän sijastaan. Rintaperillisiä ovat lapset, lapsenlapset, jne.

Otetaan esimerkkinä Olli. Ollin isä kuolee, kun Olli on 1-vuotias. Olli on isänsä ainoa lapsi, ja täten perii isänsä koko omaisuuden.

Ollin äiti menee uudelleen naimisiin, ja Ollilla on onnellinen lapsuus suurperheen vanhimpana lapsena. Ollin isäpuoli kuolee, ja hänet perivät Ollin sisarpuolet keskenään, sillä isäpuoli ei koskaan adoptoinut Ollia ja täten Olli ei saa isäpuolen omaisuudesta euroakaan.

Ollista kasvaa kunnon mies ja suurperheen isä. Hän kuolee verrattain nuorena, ja hänen lapsensa perivät hänet.

Seuraavaksi kuolee Ollin äiti. Kaikki Ollin sisarukset ovat edelleen elossa.

Äidin perivät: Ollin sisarukset ja Ollin lapset siten, että Ollin 3 sisarusta saavat 1/4 äidin perinnöstä ja Ollin lapset jakavat Ollille kuuluneen 1/4 perinnön keskenään. Sovitaan, että Ollilla oli 4 lasta, joten hänelle kuuluva neljäsosa jaetaan vielä neljään osaan, tasan hänen lastensa kesken.

Olli ei siis koskaan perinyt äitiään, koska hän oli jo kuollut äidin kuollessa. Mutta Ollin lapset isänsä rintaperillisinä ovat oikeutettuja perintöön, joka olisi kuulunut heidän isälleen, jos tämä olisi elossa.

Minne 2/4 tässä tapauksessa menee Ollin äidin kuollessa?

Kun luopuu perinnöstä, käsitellään kuin olisi kuollut, perimysjärjestyksen kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on lähes samanlainen tapaus ja väitetään että menee puoliksi vanhemmalle ja sisarukselle: https://www.minilex.fi/q/perinn%C3%B6st%C3%A4-kielt%C3%A4ytyminen

Onko tämä huuhaata?

Ei ole. Lapsella on kaksi vanhempaa. Isä (kuollut) perii puolet, ja elossa oleva äiti toisen puolen. Aloittajan tapauksessa sisar perisi isän puolikkaan, koska isä on jo kuollut.

Siis voiko kuollut periä jotain, jos on elossa olevia sisaruksia? Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn. 

Kuolleet eivät peri mitään. Mutta heidän rintaperillisensä perivät heidän osuutensa heidän sijastaan. Rintaperillisiä ovat lapset, lapsenlapset, jne.

Otetaan esimerkkinä Olli. Ollin isä kuolee, kun Olli on 1-vuotias. Olli on isänsä ainoa lapsi, ja täten perii isänsä koko omaisuuden.

Ollin äiti menee uudelleen naimisiin, ja Ollilla on onnellinen lapsuus suurperheen vanhimpana lapsena. Ollin isäpuoli kuolee, ja hänet perivät Ollin sisarpuolet keskenään, sillä isäpuoli ei koskaan adoptoinut Ollia ja täten Olli ei saa isäpuolen omaisuudesta euroakaan.

Ollista kasvaa kunnon mies ja suurperheen isä. Hän kuolee verrattain nuorena, ja hänen lapsensa perivät hänet.

Seuraavaksi kuolee Ollin äiti. Kaikki Ollin sisarukset ovat edelleen elossa.

Äidin perivät: Ollin sisarukset ja Ollin lapset siten, että Ollin 3 sisarusta saavat 1/4 äidin perinnöstä ja Ollin lapset jakavat Ollille kuuluneen 1/4 perinnön keskenään. Sovitaan, että Ollilla oli 4 lasta, joten hänelle kuuluva neljäsosa jaetaan vielä neljään osaan, tasan hänen lastensa kesken.

Olli ei siis koskaan perinyt äitiään, koska hän oli jo kuollut äidin kuollessa. Mutta Ollin lapset isänsä rintaperillisinä ovat oikeutettuja perintöön, joka olisi kuulunut heidän isälleen, jos tämä olisi elossa.

Minne 2/4 tässä tapauksessa menee Ollin äidin kuollessa?

Korjaan sanomaani ja kirjoitan asiaa enemmän auki.

Ollin 3 sisarusta saavat kukin 1/4 äidin perinnöstä, yhteensä 3/4. Ollin neljännes jaetaan Ollin rintaperillisille.

Pitkää tekstiä puhelimella kirjoittaessa sattuu lipsahduksia. Pidin 1/4 per sisarus (3 sisarusta, yhteensä 3/4 osaa perinnöstä) niin itsestäänselvänä, etten tajunnut kirjoittaa sitä auki. Pahoittelut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on lähes samanlainen tapaus ja väitetään että menee puoliksi vanhemmalle ja sisarukselle: https://www.minilex.fi/q/perinn%C3%B6st%C3%A4-kielt%C3%A4ytyminen

Onko tämä huuhaata?

Ei ole. Lapsella on kaksi vanhempaa. Isä (kuollut) perii puolet, ja elossa oleva äiti toisen puolen. Aloittajan tapauksessa sisar perisi isän puolikkaan, koska isä on jo kuollut.

Siis voiko kuollut periä jotain, jos on elossa olevia sisaruksia? Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn. 

Kuolleet eivät peri mitään. Mutta heidän rintaperillisensä perivät heidän osuutensa heidän sijastaan. Rintaperillisiä ovat lapset, lapsenlapset, jne.

Otetaan esimerkkinä Olli. Ollin isä kuolee, kun Olli on 1-vuotias. Olli on isänsä ainoa lapsi, ja täten perii isänsä koko omaisuuden.

Ollin äiti menee uudelleen naimisiin, ja Ollilla on onnellinen lapsuus suurperheen vanhimpana lapsena. Ollin isäpuoli kuolee, ja hänet perivät Ollin sisarpuolet keskenään, sillä isäpuoli ei koskaan adoptoinut Ollia ja täten Olli ei saa isäpuolen omaisuudesta euroakaan.

Ollista kasvaa kunnon mies ja suurperheen isä. Hän kuolee verrattain nuorena, ja hänen lapsensa perivät hänet.

Seuraavaksi kuolee Ollin äiti. Kaikki Ollin sisarukset ovat edelleen elossa.

Äidin perivät: Ollin sisarukset ja Ollin lapset siten, että Ollin 3 sisarusta saavat 1/4 äidin perinnöstä ja Ollin lapset jakavat Ollille kuuluneen 1/4 perinnön keskenään. Sovitaan, että Ollilla oli 4 lasta, joten hänelle kuuluva neljäsosa jaetaan vielä neljään osaan, tasan hänen lastensa kesken.

Olli ei siis koskaan perinyt äitiään, koska hän oli jo kuollut äidin kuollessa. Mutta Ollin lapset isänsä rintaperillisinä ovat oikeutettuja perintöön, joka olisi kuulunut heidän isälleen, jos tämä olisi elossa.

Minne 2/4 tässä tapauksessa menee Ollin äidin kuollessa?

Voi ei, eihän tuosta voi kukaan ymmärtää yhtään mitään. Minä en ainakaan osaa edes arvata, mihin ne 2/4 perintöosaa ovat voineet päätyä... esimerkin kontekstista ei voi edes alkaa arvailla, että mitä tuon kirjoittaja on ajanut takaa...

Valtiolle varmaan menivät, sinne menee kaikki perijättömät perinnöt 😂

Vierailija kirjoitti:

Entä, jos kieltäytyy testamenttiperinnöstä? Menee kuolleen viralliselle perijälle?

Perinnöstä luopuminen ei ole aina ihan helppoa. Monen sukupolven mahdolliset perijät pitää selvittää.

Olen yrittänyt luopua perinnöstä, jota en ole saamassa , enkä  edes halua, vaan haluaisin irti koko paskarehvokasta. En voi kieltäytyä ennen kuin tutkitaan ajat sitten kuolleen isänikin hyvin epätodennäköiset lehtolapset jne.