Lue keskustelun säännöt.
Hyväosaisuus kasautuu pariutumisenkin kautta
29.04.2021 |
Tästä on ollut monta juttua nyt viime aikoina lehdessä. Olemme palaamassa sääty-yhteiskuntaan ja omien havaintojeni mukaan näin on ollut jo kauan. Korkeakoulutetut, hyvätuloiset ja varakkaat pariutuvat keskenään ja heidän lapsensa samoin.
Samanlainen kehitys koskee älykkyysosamäärää (länsimaissa ÄO on laskussa) eli koska pariutuminen tapahtuu suurin piirtein samanlaisen älyllisen tason sisällä, hyväosaisten lasten ÄO nousee ja huono-osaisten laskee pitkällä tähtäimellä.
Älykkyysosamäärähän liittyy korkeampiin tuloihin ja koulutukseen eli ylemmissä tulo- ja koulutusluokassa ÄO on keskimäärin korkeampi. (Kyse on siis korkeammasta koulutusasteesta ja tuloluokasta yhdessä, mistä muodostuu linkki ylempään keskiluokkaan ja yläluokkaan (=korkeat tulot eivät nosta yhteiskuntaluokkaa).
Kapitalismi mahdollistaa tämäntyyppisen evoluution entistä tehokkaammin, koska pariutumismarkkinat ovat globaalit. Ne ovat sitä sekä keskimääräisissä tuloluokissa että alimmissa, ja tämä on historian valossa harvinaista (yläluokkahan on aina pariutunut globaaleilla parisuhdemarkkinoilla).
Kommentit (266)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.
Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.
Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap
Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä? Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?
Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap
Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin".
Nyt hei, aika elitistinen ja suppea kuva vähäosaisuudesta. Huono koulutus ja vähäinen varallisuus ei tarkoita sitä, että vanhemmat on kännissä aamusta iltaan ja kotona on likaista. Tottakai noita perheitä on, mutta kivasti niputettu samaan nyt kaikki. "Hyvissä" perheissä on paljon päihdeongelmaa. Tätä on paljon helpompi paikata ja peitellä, jos on paljon rahaa. Voi palkata siivoojan käymään ekstrakerran jos hommat on jääneet krapuloiden takia ja voi yrittää lahjoa lapsetkin hiljaiseksi. Kuka voi auttaa rikkaan perheen lasta, jolla on vahingolliset vanhemmat? Jos homma menisi edes niin pitkälle, että lasu tehtäisiin ja sossut kävisi paikalla, niin tädit kirjaisi, että asiat päällisin puolin kunnossa. Puitteet ovat hyvät ja koska sossu ei pääse tiliotteisiin käsiksi toimeentulotuen varjolla, niin ei voida nähdä mihin rahat menevät ja vaatia esimerkiksi huumetestejä.
Jos vanhemmat kuitenkin ovat henkisesti tai fyysisesti väkivaltaisia, tai käyttävät päihteitä ja jättävät henkisesti lapsen yksin, niin lapsi menee siitä ihan yhtä rikki sisältä kuin köyhässäkin perheessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä älykkyys ja tulotaso monesti korreloivat. Ei aina, koska myös tyhmä voi saavuttaa mitä vaan kovalla työllä ja onnella. Toisaalta älykäs voi myös tyytyä tavalliseen elämään eikä halua enempää.
Ehkä kaikista eniten korreloi älykkyys + yritteliäisyys + luovuus. Tällä kombolla on syntynyt Apple, Amazon, Tesla jne jne. Älykkyys ja luovuus auttaa näkemään mahdollisuuksia mitä muut ei näe ja yritteliäisyys auttaa viemään omaa juttua eteenpäin.
Kun taviksen ajatukset pääasiassa pyörii ihan tavallisten asioiden ympärillä (mitä syödään, mitä telkkarista tulee) niin toisilla ajatukset pyörii itsensä kehittämisen ja erilaisten mahdollisuuksien ympärillä. Miten voin saavuttaa asian X, sitten kun se on hiffattu niin aletaan oikeasti tekemään konkreettisia tekoja sen asian eteen.
Tiettyjen luonteenpiirteiden on todettu vaikuttavan elämässä menestymiseen ja onnellisuuteen. Persoonallisuudenpiirteitä mitataan ns. The Big Five - combolla. Googlaamalla varmaankin löytyy lisää tietoa asiasta. Lyhyesti: ulospäinsuuntautuneisuus, avoimuus, tunnollisuus, sovinnollisuus ja ei-neuroottisuus ennustavat onnellisuutta elämässä. Ap
Mutta epäsovinnollisuus ennustaa korkeampaa asemaa ja enemmän materiaalista hyvinvointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä älykkyys ja tulotaso monesti korreloivat. Ei aina, koska myös tyhmä voi saavuttaa mitä vaan kovalla työllä ja onnella. Toisaalta älykäs voi myös tyytyä tavalliseen elämään eikä halua enempää.
Ehkä kaikista eniten korreloi älykkyys + yritteliäisyys + luovuus. Tällä kombolla on syntynyt Apple, Amazon, Tesla jne jne. Älykkyys ja luovuus auttaa näkemään mahdollisuuksia mitä muut ei näe ja yritteliäisyys auttaa viemään omaa juttua eteenpäin.
Kun taviksen ajatukset pääasiassa pyörii ihan tavallisten asioiden ympärillä (mitä syödään, mitä telkkarista tulee) niin toisilla ajatukset pyörii itsensä kehittämisen ja erilaisten mahdollisuuksien ympärillä. Miten voin saavuttaa asian X, sitten kun se on hiffattu niin aletaan oikeasti tekemään konkreettisia tekoja sen asian eteen.
Tiettyjen luonteenpiirteiden on todettu vaikuttavan elämässä menestymiseen ja onnellisuuteen. Persoonallisuudenpiirteitä mitataan ns. The Big Five - combolla. Googlaamalla varmaankin löytyy lisää tietoa asiasta. Lyhyesti: ulospäinsuuntautuneisuus, avoimuus, tunnollisuus, sovinnollisuus ja ei-neuroottisuus ennustavat onnellisuutta elämässä. Ap
Mutta epäsovinnollisuus ennustaa korkeampaa asemaa ja enemmän materiaalista hyvinvointia.
Kyllä. Tässä sen juuri näkee, ettei korkeaa tulotasoa ja korkeakoulutusta pidä samaistaa onnellisuuteen tai menestymisen tunteeseen. Jälkimmäistä on siis tutkittu siten, että on pyydetty henkilön omaa arviota. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.
Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.
Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap
Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä? Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?
Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap
Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin".
Ikävä kyllä onnellisuudesta tehdyt tutkimukset osoittavat, että onnettomimpia ovat ne, jotka elävät varakkaampien ihmisten keskellä ja voivat näin verrata omaa tilannettaan heihin. Myös kateellisuus puhkeaa tuollaisessa tilanteessa helposti, koska kateellisuus on vertailua. Sen sijaan kaikkien ollessa suurin piirtein samassa tilanteessa on vähiten vertailua ja eniten onnellisuutta. Tällä tavallahan suomalaisten onnellisuutta on selitetty eli täällä on varsin pienet tuloerot eikä luokkayhteiskuntaa läheskään samassa määrin kuin suurimmassa osassa maailmaa. Ap
Eli kommunismissa, missä kaikilla on yhtä vähän, oltaisiin onnellisimpia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.
Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.
Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap
Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä? Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?
Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap
Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin".
Nyt hei, aika elitistinen ja suppea kuva vähäosaisuudesta. Huono koulutus ja vähäinen varallisuus ei tarkoita sitä, että vanhemmat on kännissä aamusta iltaan ja kotona on likaista. Tottakai noita perheitä on, mutta kivasti niputettu samaan nyt kaikki. "Hyvissä" perheissä on paljon päihdeongelmaa. Tätä on paljon helpompi paikata ja peitellä, jos on paljon rahaa. Voi palkata siivoojan käymään ekstrakerran jos hommat on jääneet krapuloiden takia ja voi yrittää lahjoa lapsetkin hiljaiseksi. Kuka voi auttaa rikkaan perheen lasta, jolla on vahingolliset vanhemmat? Jos homma menisi edes niin pitkälle, että lasu tehtäisiin ja sossut kävisi paikalla, niin tädit kirjaisi, että asiat päällisin puolin kunnossa. Puitteet ovat hyvät ja koska sossu ei pääse tiliotteisiin käsiksi toimeentulotuen varjolla, niin ei voida nähdä mihin rahat menevät ja vaatia esimerkiksi huumetestejä.
Jos vanhemmat kuitenkin ovat henkisesti tai fyysisesti väkivaltaisia, tai käyttävät päihteitä ja jättävät henkisesti lapsen yksin, niin lapsi menee siitä ihan yhtä rikki sisältä kuin köyhässäkin perheessä.
No nyt päästiinkin asiaan. Mitä on hyväosaisuus lapsen näkökulmasta? Älykäskin vanhempi kun voi olla mt-ongelmainen tai päihderiippuvainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ensinnäkin tuo mainittu äö ei kerro siitä asiasta mistä pitäisi (sen voi jättää vappu illna kotitehtäväksi),
toiseksi, on sellaisia jotka ovat tulleet maahan onnenonkijoiksi ja elintasopakolaisiksi jotta voi feikata instassa ja paljon muualla, näiää taas ei ole koulutusta eikä muitakaan avuja (alihintaiset piirakan tarjoukset eivät ole niitä). tuo taas ei toimi mikäli iskuyritys menee ooman mustasukkaisuutensa ja harhaisuutensa takia pieleen.
jäljelle jää siis kotimainen vaihtoehto, riittävällä arvomaailmalla.
Entisinä aikoina naiset eivät juurikaan kouluttautuneet lukiota pitemmälle. Korkeakoulututkinnot olivat hyvin harvinaisia. Nyt kun tasa-arvon myötä koulutus on mahdollista kaikille eikä naisille enää tuputeta tätä "naimisiin sinä päädyt kuitenkin" -mantraa, niin akateemisia tai amk:n suorittaneita naisia alkaa olla markkinoilla. Näin esim. minä diplomi-insinöörinä en voisi huolia lähihoitajaa tai jotain vastaavaa vähän tyhmempää ihmistä. Tosin tässä on pari poikkeusta. Jos vartalo on kaunis ja haluttava, niin silloin voisin huolia. Mutta jos on stereotypisesti juurikin sellainen alemman sosiaaliluokan edustaja, niin ei kiitos.
M35
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset ovat aina olleet tarkkoja siitä etteivät koskaan pariudu alaspäin, mutta pariutuvat kyllä reippaasti ylöspäin jos mahdollisuus on. Naiset myös uskovat yhteiskuntaluokkiin miehiä vahvemmin ja miettivät jatkuvasti ovatko he nyt nousseet korkeampaan luokkaan.
Tuo korostuu nyt kun keskiluokka on selkeämmin jakautunut kahtia ylempään ja alempaan.
Toisaalta miehetkin ovat tarkempia gold diggereiden kanssa kuin ennen koska tietoisuus naisten todellisesta luonteesta on lisääntynyt.
Hullu
Vierailija kirjoitti:
Entisinä aikoina naiset eivät juurikaan kouluttautuneet lukiota pitemmälle. Korkeakoulututkinnot olivat hyvin harvinaisia. Nyt kun tasa-arvon myötä koulutus on mahdollista kaikille eikä naisille enää tuputeta tätä "naimisiin sinä päädyt kuitenkin" -mantraa, niin akateemisia tai amk:n suorittaneita naisia alkaa olla markkinoilla. Näin esim. minä diplomi-insinöörinä en voisi huolia lähihoitajaa tai jotain vastaavaa vähän tyhmempää ihmistä. Tosin tässä on pari poikkeusta. Jos vartalo on kaunis ja haluttava, niin silloin voisin huolia. Mutta jos on stereotypisesti juurikin sellainen alemman sosiaaliluokan edustaja, niin ei kiitos.
M35
Olet ihan hirveä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.
Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.
Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap
Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä? Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?
Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap
Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin".
Ikävä kyllä onnellisuudesta tehdyt tutkimukset osoittavat, että onnettomimpia ovat ne, jotka elävät varakkaampien ihmisten keskellä ja voivat näin verrata omaa tilannettaan heihin. Myös kateellisuus puhkeaa tuollaisessa tilanteessa helposti, koska kateellisuus on vertailua. Sen sijaan kaikkien ollessa suurin piirtein samassa tilanteessa on vähiten vertailua ja eniten onnellisuutta. Tällä tavallahan suomalaisten onnellisuutta on selitetty eli täällä on varsin pienet tuloerot eikä luokkayhteiskuntaa läheskään samassa määrin kuin suurimmassa osassa maailmaa. Ap
Eli kommunismissa, missä kaikilla on yhtä vähän, oltaisiin onnellisimpia?
Edellinen ei sanonut näin. Ainoastaan että mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta, sitä paremmin kaikki voivat. Kohtuuttoman suuret tuloerot aiheuttavat kitkaa. Tällä hetkellä yhteiskuntaa eli meitä kaikkia eniten hyödyttävä työ on huonoiten palkattua, poikkeuksena lääkärit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.
Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.
Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap
Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä? Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?
Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap
Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin".
Ikävä kyllä onnellisuudesta tehdyt tutkimukset osoittavat, että onnettomimpia ovat ne, jotka elävät varakkaampien ihmisten keskellä ja voivat näin verrata omaa tilannettaan heihin. Myös kateellisuus puhkeaa tuollaisessa tilanteessa helposti, koska kateellisuus on vertailua. Sen sijaan kaikkien ollessa suurin piirtein samassa tilanteessa on vähiten vertailua ja eniten onnellisuutta. Tällä tavallahan suomalaisten onnellisuutta on selitetty eli täällä on varsin pienet tuloerot eikä luokkayhteiskuntaa läheskään samassa määrin kuin suurimmassa osassa maailmaa. Ap
Eli kommunismissa, missä kaikilla on yhtä vähän, oltaisiin onnellisimpia?
Luehan viestini uudestaan. En ole kirjoittanut sanaakaan siitä, että kaikilla olisi yhtä vähän, vaan siitä miten paljon suomalaisilla globaalissa vertailussa on. Kaikki ovat suurin piirtein samassa tilanteessa. Kommunismihan oli ja on hyvin hierarkkinen yhteiskunta. Harvainvalta, nepotismi, korruptio, oikeusvaltion puute ja diktatuuri harvoin tuottavat tasa-arvoista ja hyvinvoivaa kansalaista. Tosin aika kultaa muistot ainakin Neuvostoliiton muistelussa, kun vanhat puoluepamput kaipailevat vanhoihin aikoihin. Diktatuuria kaipaavat ne, jotka järjestelmästä hyötyivät. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oikeastaan kyse on siitä että keskiluokka on katoamassa, on pieni joukko yhä enemmän vaurastuvia ja suuri joukko wolt lähettejä yms. jotka tekee 2-3 työtä 50-60 tuntia viikossa ja tienaavat silti vähän ja jos on lapsia niin ei ole mitään mahdollisuutta esim. opiskelujen kautta päästä parempaan ...
vauras kansanosa ostaa palveluja ... niin suomeenkin on taas tulossa kodinhoitajaluokka, pieni palkkaisia tarvittaessa kutsuttavia jotka siivoaa, kaitsee lapsia, vie pyörän huoltoon, vie lapset kouluun/harrastuksiin, käyttää auton pesussa ja huollossa jotta vauras voi keskittyä itsensä kehittämiseen ja rahan tienaamiseen pääomia sijoittamalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.
Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.
Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap
Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä? Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?
Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap
Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin".
Nyt hei, aika elitistinen ja suppea kuva vähäosaisuudesta. Huono koulutus ja vähäinen varallisuus ei tarkoita sitä, että vanhemmat on kännissä aamusta iltaan ja kotona on likaista. Tottakai noita perheitä on, mutta kivasti niputettu samaan nyt kaikki. "Hyvissä" perheissä on paljon päihdeongelmaa. Tätä on paljon helpompi paikata ja peitellä, jos on paljon rahaa. Voi palkata siivoojan käymään ekstrakerran jos hommat on jääneet krapuloiden takia ja voi yrittää lahjoa lapsetkin hiljaiseksi. Kuka voi auttaa rikkaan perheen lasta, jolla on vahingolliset vanhemmat? Jos homma menisi edes niin pitkälle, että lasu tehtäisiin ja sossut kävisi paikalla, niin tädit kirjaisi, että asiat päällisin puolin kunnossa. Puitteet ovat hyvät ja koska sossu ei pääse tiliotteisiin käsiksi toimeentulotuen varjolla, niin ei voida nähdä mihin rahat menevät ja vaatia esimerkiksi huumetestejä.
Jos vanhemmat kuitenkin ovat henkisesti tai fyysisesti väkivaltaisia, tai käyttävät päihteitä ja jättävät henkisesti lapsen yksin, niin lapsi menee siitä ihan yhtä rikki sisältä kuin köyhässäkin perheessä.
Tämä on hyvä huomio. Puhutaan lapsiperheköyhyydestä jne. Kuitenkin kyse on elämänhallinnan ongelmista, missä köyhyys on vain yksi osa ongelmavyyhtiä. Rahaa antamalla ongelmat eivät ratkea, tarvitaan muutakin. Ap
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001857587.html
Tästä uutisoitiin jo monta vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
oikeastaan kyse on siitä että keskiluokka on katoamassa, on pieni joukko yhä enemmän vaurastuvia ja suuri joukko wolt lähettejä yms. jotka tekee 2-3 työtä 50-60 tuntia viikossa ja tienaavat silti vähän ja jos on lapsia niin ei ole mitään mahdollisuutta esim. opiskelujen kautta päästä parempaan ...
vauras kansanosa ostaa palveluja ... niin suomeenkin on taas tulossa kodinhoitajaluokka, pieni palkkaisia tarvittaessa kutsuttavia jotka siivoaa, kaitsee lapsia, vie pyörän huoltoon, vie lapset kouluun/harrastuksiin, käyttää auton pesussa ja huollossa jotta vauras voi keskittyä itsensä kehittämiseen ja rahan tienaamiseen pääomia sijoittamalla
Olet oikeassa. Juuri tästä asiasta lehtijutussa on kyse. Tosin nuo kodinhoitajat tulevat nykyisin kehitysmaista, ei Suomesta. Ap
Vierailija kirjoitti:
oikeastaan kyse on siitä että keskiluokka on katoamassa, on pieni joukko yhä enemmän vaurastuvia ja suuri joukko wolt lähettejä yms. jotka tekee 2-3 työtä 50-60 tuntia viikossa ja tienaavat silti vähän ja jos on lapsia niin ei ole mitään mahdollisuutta esim. opiskelujen kautta päästä parempaan ...
vauras kansanosa ostaa palveluja ... niin suomeenkin on taas tulossa kodinhoitajaluokka, pieni palkkaisia tarvittaessa kutsuttavia jotka siivoaa, kaitsee lapsia, vie pyörän huoltoon, vie lapset kouluun/harrastuksiin, käyttää auton pesussa ja huollossa jotta vauras voi keskittyä itsensä kehittämiseen ja rahan tienaamiseen pääomia sijoittamalla
Keskiluokka ei kokonaan katoa vaan jatkossa keskiluokkaisia on aika vähän, he tekevät ns. asiantuntijatöitä ja saavat kyllä jonkinlaista palkkaa + mahdollisia bonuksia/tulospalkkioita ja he tekevät 45-60 tuntista työviikkoa ja lomiltakin tehdään töitä, joinakin päivinä enemmän ja toisina vähemmän ja jos on oikein hyvä tuuri saa olla jopa koko viikon rauhassa töiltä, he pärjäilevät kyllä ja ostavat (pakosta) noita kodinhoitajapalveluita ja kauppakassipalveluita jotta jäisi edes vähän vapaa-aikaa ... ja haaveilevat pääomatuloista jotka riittäisivät siihen että voisi lyödä hanskat tiskiin jopa kokonaan tai edes voisi tehdä 30-40 tuntista työviikkoa ... mutta se onnistuu korkeintaan itsenäisenä konsulttina joka voi jonkin verran päättää mitä töitä milloinkin ottaa
Vierailija kirjoitti:
oikeastaan kyse on siitä että keskiluokka on katoamassa, on pieni joukko yhä enemmän vaurastuvia ja suuri joukko wolt lähettejä yms. jotka tekee 2-3 työtä 50-60 tuntia viikossa ja tienaavat silti vähän ja jos on lapsia niin ei ole mitään mahdollisuutta esim. opiskelujen kautta päästä parempaan ...
vauras kansanosa ostaa palveluja ... niin suomeenkin on taas tulossa kodinhoitajaluokka, pieni palkkaisia tarvittaessa kutsuttavia jotka siivoaa, kaitsee lapsia, vie pyörän huoltoon, vie lapset kouluun/harrastuksiin, käyttää auton pesussa ja huollossa jotta vauras voi keskittyä itsensä kehittämiseen ja rahan tienaamiseen pääomia sijoittamalla
Elokuva "Parasite" vuodelta 2019 käsittelee tätä teemaa. (osittainen spoiler) Ylemmystö elättää köyhiä palkkaamalla heidät, mutta toisaalta se parasiitti on rikkaat, jotka ottavat jokapäiväisen hyvinvointinsa köyhien avulla. Ilman köyhien työtä heillä ei olisi mahdollisuutta haluamaansa elämäntapaan, joten siinä mielessä rikkaat ovat täysin riippuvaisia köyhistä. Suhde ei ole symbioottinen vaan ikäänkuin molemminpuolin parasiittinen, tai miten sitä kukin katsoo. Pystyäkseen nauttimaan vauraudesta rikkaan on pakko voida katsoa sormien läpi eriarvoisuutta ihan lähellään. Se on joskus vähän epämiellyttävää ja ahdistavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö siis rikas fiksu pakotaa lisääntymään köyhän ääliön kanssa?
Jos näiltä kysytään varakkaan naisen pitäisi huolia ruma, syrjäytynyt ja lyhyt mies.
Miten miehen lyhyys saadaan linkitettyä tähänkin keskusteluun 🙄
Laitoin viestin joka sensuroitiin kun siinä sana jän nä mies