Hyväosaisuus kasautuu pariutumisenkin kautta

Vierailija kirjoitti:

Sille joka paasasi kommunismin toimimattomuudesta, saisinko yhden toimivan esimerkin kapitalismista? Eihän tässä olla kuin matkalla mm. koko ihmiskunnan ja planeetan tuhoa kohti, ja nälkäänkin kuolee globaalisti vain noin 25t. ihmistä päivässä kapitalismin vallitessa. 

Olisiko aika pohtia, onko vikaa jossain muuallakin kuin talousjärjestelmässä? 

Kannattaa miettiä missä näin tapahtuu. Kovin moni nälkäkuolema ei tapahdu kapitalistesissa USAssa tai Euroopassa.

Vierailija kirjoitti:

Kommunistisessa yhteiskunnassa ei ole ylä- eikä alaluokkaa.

On puolue-eliitti ja ne muut. Eliitillä on etuja ja vapauksia, joita tavantallaajalka ei ole. Pohjalla ovat toisinajattelijat. Ne päästetään päiviltä tai laitetaan vähintään kotiarestiin.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sille joka paasasi kommunismin toimimattomuudesta, saisinko yhden toimivan esimerkin kapitalismista? Eihän tässä olla kuin matkalla mm. koko ihmiskunnan ja planeetan tuhoa kohti, ja nälkäänkin kuolee globaalisti vain noin 25t. ihmistä päivässä kapitalismin vallitessa. 

Olisiko aika pohtia, onko vikaa jossain muuallakin kuin talousjärjestelmässä? 

Kannattaa miettiä missä näin tapahtuu. Kovin moni nälkäkuolema ei tapahdu kapitalistesissa USAssa tai Euroopassa.

Aivan. Kommunistiset valtiot ovat aina olleet diktatuureja, jossa tehottomuus ja mielivaltaisuus rehottavat ympäristön tuhoamista ja nälänhätää unohtamatta. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Voitko selittää uudestaan tämän? En oikein ymmärtänyt ekasta kappaleesta että miten tuo nyt on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Voitko selittää uudestaan tämän? En oikein ymmärtänyt ekasta kappaleesta että miten tuo nyt on.

Linkissä on kerrottu miten tutkimus on tehty. Mutta pointti oli, että totta kai tämäntyyppisiä asioita tutkitaan identtisten kaksosten ja adoptiolasten aineistoilla.

Adoptiolasten geneettinen tausta ratkaisee sijoittumisen yhteiskuntaan so. koulutus ja tulotaso. Vanhempien sosioekonominen asema näkyy vain kouluikäisenä, ei enää aikuisena. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Ei koska suurin osa ihmisistä ei sijoitu kumpaankan älykkyyden ääripäähän. Lisäksi tunnut olettavan, että ne jotka eivät saavuta korkeaa tulotasoa tai koulutusastetta olisivat jotenkin huonompia. Tälläistä ajatusta tutkimus ei sisällä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat aina olleet tarkkoja siitä etteivät koskaan pariudu alaspäin, mutta pariutuvat kyllä reippaasti ylöspäin jos mahdollisuus on. Naiset myös uskovat yhteiskuntaluokkiin miehiä vahvemmin ja miettivät jatkuvasti ovatko he nyt nousseet korkeampaan luokkaan.

Tuo korostuu nyt kun keskiluokka on selkeämmin jakautunut kahtia ylempään ja alempaan.

Toisaalta miehetkin ovat tarkempia gold diggereiden kanssa kuin ennen koska tietoisuus naisten todellisesta luonteesta on lisääntynyt.

Mikä naisten todellinen luonne? Mielestäni naisten 'todellinen luonne' on monipuolistunut. Aikanaan, kun naisella ei saanut olla omia tuloja tai omaa omaisuutta, naisen oli löydettävä mies, joka halusi hänet elättää.

Nykyään naisen tuloja ja omaisuutta määrää nainen itse, ja siksi naiset ovat paljon heterogeenisempi ryhmä kuin aiemmin.

Gold diggereitä on toki aina ollut ja tulee aina olemaan, mutta yhä useampi nainen haluaa omat rahat itselleen. Väittäisin, että valtaosa naisista haluaa rahoittaa elämänsä itse.

Vain lasten ollessa pieniä, talouden tulot katsotaan yhteisiksi. Eikä välitetä siitä, tuoko rahat taloon mies vai nainen. Koti-isyyden arvostus nousee koko ajan.

Toki olen nainen joka haluaa elättää itsensä, joten olen hieman puolueellinen. Enhän minä tiedä, olenko yksin mielipiteeni kanssa :D

Kyllä jämpti on niin, että lähes kaikki naiset haluavat miehen rahat itselleen. Näin on aina ollut ja on edelleen.

Oletko onnistunut pitämään kukkaronnyörit tiukalla 😆

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat aina olleet tarkkoja siitä etteivät koskaan pariudu alaspäin, mutta pariutuvat kyllä reippaasti ylöspäin jos mahdollisuus on. Naiset myös uskovat yhteiskuntaluokkiin miehiä vahvemmin ja miettivät jatkuvasti ovatko he nyt nousseet korkeampaan luokkaan.

Tuo korostuu nyt kun keskiluokka on selkeämmin jakautunut kahtia ylempään ja alempaan.

Toisaalta miehetkin ovat tarkempia gold diggereiden kanssa kuin ennen koska tietoisuus naisten todellisesta luonteesta on lisääntynyt.

Mikä naisten todellinen luonne? Mielestäni naisten 'todellinen luonne' on monipuolistunut. Aikanaan, kun naisella ei saanut olla omia tuloja tai omaa omaisuutta, naisen oli löydettävä mies, joka halusi hänet elättää.

Nykyään naisen tuloja ja omaisuutta määrää nainen itse, ja siksi naiset ovat paljon heterogeenisempi ryhmä kuin aiemmin.

Gold diggereitä on toki aina ollut ja tulee aina olemaan, mutta yhä useampi nainen haluaa omat rahat itselleen. Väittäisin, että valtaosa naisista haluaa rahoittaa elämänsä itse.

Vain lasten ollessa pieniä, talouden tulot katsotaan yhteisiksi. Eikä välitetä siitä, tuoko rahat taloon mies vai nainen. Koti-isyyden arvostus nousee koko ajan.

Toki olen nainen joka haluaa elättää itsensä, joten olen hieman puolueellinen. Enhän minä tiedä, olenko yksin mielipiteeni kanssa :D

Kyllä jämpti on niin, että lähes kaikki naiset haluavat miehen rahat itselleen. Näin on aina ollut ja on edelleen.

Oletko onnistunut pitämään kukkaronnyörit tiukalla 😆

Kyllä. Lisäksi olen homo, joten naisilla ei edes ole mitään, millä kiristää rahojani. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat aina olleet tarkkoja siitä etteivät koskaan pariudu alaspäin, mutta pariutuvat kyllä reippaasti ylöspäin jos mahdollisuus on. Naiset myös uskovat yhteiskuntaluokkiin miehiä vahvemmin ja miettivät jatkuvasti ovatko he nyt nousseet korkeampaan luokkaan.

Tuo korostuu nyt kun keskiluokka on selkeämmin jakautunut kahtia ylempään ja alempaan.

Toisaalta miehetkin ovat tarkempia gold diggereiden kanssa kuin ennen koska tietoisuus naisten todellisesta luonteesta on lisääntynyt.

Mikä naisten todellinen luonne? Mielestäni naisten 'todellinen luonne' on monipuolistunut. Aikanaan, kun naisella ei saanut olla omia tuloja tai omaa omaisuutta, naisen oli löydettävä mies, joka halusi hänet elättää.

Nykyään naisen tuloja ja omaisuutta määrää nainen itse, ja siksi naiset ovat paljon heterogeenisempi ryhmä kuin aiemmin.

Gold diggereitä on toki aina ollut ja tulee aina olemaan, mutta yhä useampi nainen haluaa omat rahat itselleen. Väittäisin, että valtaosa naisista haluaa rahoittaa elämänsä itse.

Vain lasten ollessa pieniä, talouden tulot katsotaan yhteisiksi. Eikä välitetä siitä, tuoko rahat taloon mies vai nainen. Koti-isyyden arvostus nousee koko ajan.

Toki olen nainen joka haluaa elättää itsensä, joten olen hieman puolueellinen. Enhän minä tiedä, olenko yksin mielipiteeni kanssa :D

Kyllä jämpti on niin, että lähes kaikki naiset haluavat miehen rahat itselleen. Näin on aina ollut ja on edelleen.

Oletko onnistunut pitämään kukkaronnyörit tiukalla 😆

Kyllä. Lisäksi olen homo, joten naisilla ei edes ole mitään, millä kiristää rahojani. 

👍 ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat aina olleet tarkkoja siitä etteivät koskaan pariudu alaspäin, mutta pariutuvat kyllä reippaasti ylöspäin jos mahdollisuus on. Naiset myös uskovat yhteiskuntaluokkiin miehiä vahvemmin ja miettivät jatkuvasti ovatko he nyt nousseet korkeampaan luokkaan.

Tuo korostuu nyt kun keskiluokka on selkeämmin jakautunut kahtia ylempään ja alempaan.

Toisaalta miehetkin ovat tarkempia gold diggereiden kanssa kuin ennen koska tietoisuus naisten todellisesta luonteesta on lisääntynyt.

Mikä naisten todellinen luonne? Mielestäni naisten 'todellinen luonne' on monipuolistunut. Aikanaan, kun naisella ei saanut olla omia tuloja tai omaa omaisuutta, naisen oli löydettävä mies, joka halusi hänet elättää.

Nykyään naisen tuloja ja omaisuutta määrää nainen itse, ja siksi naiset ovat paljon heterogeenisempi ryhmä kuin aiemmin.

Gold diggereitä on toki aina ollut ja tulee aina olemaan, mutta yhä useampi nainen haluaa omat rahat itselleen. Väittäisin, että valtaosa naisista haluaa rahoittaa elämänsä itse.

Vain lasten ollessa pieniä, talouden tulot katsotaan yhteisiksi. Eikä välitetä siitä, tuoko rahat taloon mies vai nainen. Koti-isyyden arvostus nousee koko ajan.

Toki olen nainen joka haluaa elättää itsensä, joten olen hieman puolueellinen. Enhän minä tiedä, olenko yksin mielipiteeni kanssa :D

Kyllä suurin osa korkeasti koulutetuista naisista haluaa elättää itsensä. Siksihän se koulutus on hankittu.

Itselläni ei tulisi mieleenkään heittäytyä toisen elätettäväksi. Aivan liian vaarallista loppujen lopuksi. Omat rahat on parhaat rahat ja niitä kehtaa tuhlailla miten huvittaa.

Viimeksi olen tähän ”gold digger” ajatusmaailmaan törmännyt lukiossa. Ne tyypit ei yliopistoon päätynyt (ainakaan vielä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Ei koska suurin osa ihmisistä ei sijoitu kumpaankan älykkyyden ääripäähän. Lisäksi tunnut olettavan, että ne jotka eivät saavuta korkeaa tulotasoa tai koulutusastetta olisivat jotenkin huonompia. Tälläistä ajatusta tutkimus ei sisällä. Ap

Mutta jos on ihmisen älyjjyyestä eikä suinkaan ympäristöstä kiinni, miten elämässään pärjää, miksi ympäristötekijihin pitäisi edes yrittää vaikuttaa? Koulussa älykästä lasta voi kiusata miten paljon tahansa, koska älykkyytensä vuoksi hän ei masennu eikä syrjäydy vaan aikuisena kaikesta kokemastaan huolimatta pärjää muita paremmin? Aikuisiän yksinäisyys ei johdukaan siitä, että ei ole saanut opetella sosiaalisia taitoja, vaan siitä, ettei ole tarpeeksi älykäs?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap

Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin". 

Kyllä älykkyys ja tulotaso monesti korreloivat. Ei aina, koska myös tyhmä voi saavuttaa mitä vaan kovalla työllä ja onnella. Toisaalta älykäs voi myös tyytyä tavalliseen elämään eikä halua enempää.

Ehkä kaikista eniten korreloi älykkyys + yritteliäisyys + luovuus. Tällä kombolla on syntynyt Apple, Amazon, Tesla jne jne. Älykkyys ja luovuus auttaa näkemään mahdollisuuksia mitä muut ei näe ja yritteliäisyys auttaa viemään omaa juttua eteenpäin.

Kun taviksen ajatukset pääasiassa pyörii ihan tavallisten asioiden ympärillä (mitä syödään, mitä telkkarista tulee) niin toisilla ajatukset pyörii itsensä kehittämisen ja erilaisten mahdollisuuksien ympärillä. Miten voin saavuttaa asian X, sitten kun se on hiffattu niin aletaan oikeasti tekemään konkreettisia tekoja sen asian eteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Ei koska suurin osa ihmisistä ei sijoitu kumpaankan älykkyyden ääripäähän. Lisäksi tunnut olettavan, että ne jotka eivät saavuta korkeaa tulotasoa tai koulutusastetta olisivat jotenkin huonompia. Tälläistä ajatusta tutkimus ei sisällä. Ap

Mutta jos on ihmisen älyjjyyestä eikä suinkaan ympäristöstä kiinni, miten elämässään pärjää, miksi ympäristötekijihin pitäisi edes yrittää vaikuttaa? Koulussa älykästä lasta voi kiusata miten paljon tahansa, koska älykkyytensä vuoksi hän ei masennu eikä syrjäydy vaan aikuisena kaikesta kokemastaan huolimatta pärjää muita paremmin? Aikuisiän yksinäisyys ei johdukaan siitä, että ei ole saanut opetella sosiaalisia taitoja, vaan siitä, ettei ole tarpeeksi älykäs?

Sekoitat nyt tutkimukseen aiheita ja päätelmiä, joita siellä ei ole. Elämässä pärjääminen voi olla hyvin monenlaista eikä sitä tutkittu lainkaan. Voidaan tutkia vaikkapa onnellisuutta (Suomi oli tänäkin vuonna voittaja tuossa kansainvälisessä tutkimuksessa, maailman onnellisin kansa) tai jotakin muuta asiaa, mutta tässä tutkittiin vain ja ainoastaan älykkyysosamäärän yhteyttä tulo- ja koulutustason todeten, että perhetaustan vaikutus oli huomattavasti pienempi kuin aiemmin oli luultu - aikuisena lähes olematon. Ei tutkittu masennusta, yksinäisyyttä tms. lainkaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden merkitystä tärkeimpänä osana hyväosaisuuteen voisi luotettavasti tutkia ainoastaan kaksostutkimuksilla. Siis tutkimuksella, jossa identtiset kaksoset erotetaan heti syntymän jälkeen ja annetaan erilaisiin perheisiin. Toinen hyväosaiseen perheeseen ja toinen huono-osaiseen. Silloin voisi todeta, millainen merkitys ympäristötekijöillä on ollut ja millainen merkitys älykkyydellä.

Adoptiossahan tuo tapahtuu eli sillä tavallahan asiaa on tutkittu. Adoptiolasten älykkyysosamäätä ratkaisee heidän sijoittumisensa, ei vanhempien perhetausta ja varallisuus. Ainoastaan kouluikäisinä koulumenestykseen vaikutti vanhempien sosioekonominen aseman. Aikuisuudessa vaikutus lähes poistui.

Myt kun asiaa tarkastelee historian valossa niin tunnemme ison määrän adoptiolapsia, jotka ovst kasvaneet kurjuudessa ja nousseet korkeaan yjteiskunnalliseen asemaan. He ovat äpäriä, jotka elivät kasvattivanhemmilla. Vanhempien geeneissä tuli mukana äo, jos selvisivät aikuisuuteen hengissä. Korkeammassa asemassa olevien lapsia saatettiin kohdella hyvin, koska maksu oli suurempi. Jos he olisivat kuolleet perhe olisi menettänyt tulon. Ap

Päästäänkö tästä nyt sitten sellaiseen hypoteesiin, että ei ole merkitystä, millainen lapsuus lapsella on ollut tai kuinka kurjissa olosuhteissa on kasvanut? Tai että yhteiskunnan ei oikeastaan tarvitsisikaan tukea lapsiperheitä mitenkään, koska älykäs lapsi kyllä pärjää ja menestyy ja jos ei niin tee, onkin vain tyhmä?  Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta onkin ihan turhaa, koska kyse on vain geeneistä eikä asiaa voi muuksi muuttaa, koska geenejään ei voi vaihtaa?

Tuo on kyllä sikäli hyvä kysymys, että vasemman laidan poliitikot usein perustelevat hyväosaisuuden kasautumista muita syrjivillä rakenteilla. On keksittävä uusia argumentteja. Ap

Mä näen asian edelleen eri tavalla. Lapsi, joka ei koe elämässään mitään muuta kuin vähäosaisuutta, on ihan erilaisessa asemassa oman tulevaisuutensa kannalta kuin jos hänellä on ystäviä ja kavereita, jotka ovat hyväosaisia. Näkee, että ei ole normaalia eikä tavoittelemisen arvoista, että vanhempi on kännissä aamusta iltaan. Näkee, että kaikissa kodeissa ei olekaan siivotonta/ahdasta/jne. Oppii ehkä kaverin luona maistamaan ruokapöydässä sellaisia ruokia, joista ei ole koskaan kuullutkaan. Valitettavan moni nuori, jolla älyllisesti rahkeet riittäisivät paljon enempään, jäävät lapsuudenkotinsa sosiaaliluokkaan, koska eivät usko edes ansaitsevansa mitään parempaa. Erityisesti ne, joiden kaikki muutkin ihmissuhteet lapsuudessa kuuluvat samaan "kastiin". 

Ikävä kyllä onnellisuudesta tehdyt tutkimukset osoittavat, että onnettomimpia ovat ne, jotka elävät varakkaampien ihmisten keskellä ja voivat näin verrata omaa tilannettaan heihin. Myös kateellisuus puhkeaa tuollaisessa tilanteessa helposti, koska kateellisuus on vertailua. Sen sijaan kaikkien ollessa suurin piirtein samassa tilanteessa on vähiten vertailua ja eniten onnellisuutta. Tällä tavallahan suomalaisten onnellisuutta on selitetty eli täällä on varsin pienet tuloerot eikä luokkayhteiskuntaa läheskään samassa määrin kuin suurimmassa osassa maailmaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Kyllä älykkyys ja tulotaso monesti korreloivat. Ei aina, koska myös tyhmä voi saavuttaa mitä vaan kovalla työllä ja onnella. Toisaalta älykäs voi myös tyytyä tavalliseen elämään eikä halua enempää.

Ehkä kaikista eniten korreloi älykkyys + yritteliäisyys + luovuus. Tällä kombolla on syntynyt Apple, Amazon, Tesla jne jne. Älykkyys ja luovuus auttaa näkemään mahdollisuuksia mitä muut ei näe ja yritteliäisyys auttaa viemään omaa juttua eteenpäin.

Kun taviksen ajatukset pääasiassa pyörii ihan tavallisten asioiden ympärillä (mitä syödään, mitä telkkarista tulee) niin toisilla ajatukset pyörii itsensä kehittämisen ja erilaisten mahdollisuuksien ympärillä. Miten voin saavuttaa asian X, sitten kun se on hiffattu niin aletaan oikeasti tekemään konkreettisia tekoja sen asian eteen.

Tiettyjen luonteenpiirteiden on todettu vaikuttavan elämässä menestymiseen ja onnellisuuteen. Persoonallisuudenpiirteitä mitataan ns. The Big Five - combolla. Googlaamalla varmaankin löytyy lisää tietoa asiasta. Lyhyesti: ulospäinsuuntautuneisuus, avoimuus, tunnollisuus, sovinnollisuus ja ei-neuroottisuus ennustavat onnellisuutta elämässä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi herranjumala nyt. Eikö se ole jokaisen yksityisasia, kenen kanssa menee naimisiin ja tekee lapsia? Ei se muille ihmisille kuulu.

Ja miksi joku älykäs henkilö pitäisi pakottaa lisääntymään täys-imbesillin kanssa? Tasa-arvonko takia? Anna mun nauraa.

Niin, näkisin ongelmana sen, että markkinat on tosiaan avoinna kaikille. Ja kun monella naisella on pahoja itsetunto-ongelmia, sekä keskimääräistä alempi älykkyys, niin nämä ovat alttiita ns. pelimiesten uhreiksi, ja jäävät sitten yksinhuoltajiksi. Ja se ei ole kenenkään edun mukaista. 

Ennen muinoin parisuhdetarjonnan muodostivat naapurikylien muutama naimaton nuori aikuinen. Siinä hyväosaisuuden ja kaiken muunkin eriytyminen oli tehokkaasti rajoitettua.

Tämä lihavoimani kohta on oikeastaan juurisyy suurimmalla osalle av-mammojen ongelmista. Lapset pukataan ensimmäiselle miehelle, joka vähän lirkuttelee. Sitten kun paljastuu pettämiset ja päihdeongelmat, ollaankin jo pallo jalassa niiden surkean geenisaaliin saaneiden pentujen kanssa.