Lue keskustelun säännöt.
Anoppi tyrkyttää meille kaikkia vanhoja astioita, mies ei uskalla kieltäytyä
Olisin halunnut uusia meidän vanhan astiaston kokonaan. Olin jo etsinyt netistä kivan setin ja tilaamassa kunnes mies meni kertomaan tästä äidilleen. Anoppi sanoi, että ottakaa noi jumalattoman vanhat astiastot meiltä, ne jotka ovat olleet komerossa kohta 15 vuotta ja joilta mies lapsena söi aamupuuronsa. Eilen mies sitten mitään sanomatta oli käynyt vanhemmillaan ja kantoi kotiin jostain 70-luvulta peräisin olevat lautaset ja haarukat + lusikat. Veitset olivat jo sen verran ruosteessa, että anoppi oli heittänyt ne pois. Nyt meillä on sitten "upeita" 70-luvulta tuttuja kukkalautasia kaapit täynnä. Kestävät kuulemma "ikuisuuden vielä" eli mitään omaa ei voi hetkeen ostaa, koska anoppi pahottaisi muuten mielensä.
Seuraavaksi voisimme kuulemma ottaa miehen isovanhempien vanhan kahvisetin, sekin kun vaan seisoo anopin nurkissa turhaa.
Kommentit (1054)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullekin anoppi meinasi antaa sellaisia kukallisia kahvikuppeja, mihin mahtuu desi kahvia eli pieniä ja kiikkeria ja pirun rumia mallia englannin kukkahattutäti.
Eivätkä kuulemma mene rikki sitten millään!
Sanoin ihan suoraan, että ei kiitos, en tarvi
Mä voisin tykätä laittaa nämä lasten leikkeihin.. Liekö kirpparilta saisi tämän tyyppisiä? Tai uutena jostain kohtuuhinnalla? Vinkatkaa.
Mulla olis. Kympillä lähtee koko tusina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Ikea-keittiöön mikään anopin ranskalainen posliini kelpaa.
Tai sitten ne Ikeat tai Halpa Hallin astiat ei kelpaa ranskalaiseen keittiöön..
Kumpikohan on lähempänä todellisuutta?
Asioista jotain tietävä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä harkitsen yhden astiaston myymistä, koska mieheni ei siitä hirveästi pidä eikä halua sitä katettavan pöytään. Itse tykkään ko. astioista, mutta tuntuu turhalta pitää kaapissa jotain, minkä sijasta pöydässä on aina jotain muuta. Eli ehkä nuo myydään/lahjoitetaan/jotain muuta. Lähinnä tuossa on kahviastiasto kulhoin ja tarjoilulautasin eli ei varmaan arjessa jaan tulisi jatkuvasti käytettyä. Ovat Iittalan Taika- sarjaa.
Jos miehesi ei pidä Taika-sarjasta, niin hänellä on kyllä hassu maku. Entä lapsesi? Mitä he pitävät niistä?
Lapset kyllä tykkää, samoin tykkään itse. Tää on se sininen sarja. Mies tykkää ennemmin vaaleista, neutraalimmista kattauksista, joita kyllä tykkään tehdä itsekin, mutta tuo Taika on jäänyt parina viime vuotena ihan vain pölyttymään kaappiin.
Toki voisin vain kattaa astiat pöytään, mutta häiritsee, kun tietää että toinen on vähän nihkeä niille. 🤷♀️
Miehelläni on kahvimukina ehkä rumin muki ikinä, Arabian Karelia -sarjan muki. Ei kaipaa täydennystä sarjaan, tämä yksi muki riittää. Ehkä AP voisi jättää miehelle nostalgia syistä yhden murokulhon, loput hirvitykset kierrätykseen?
Taikahan on ihan klassinen siitä, että yksittäin näyttää kivalta, voi olla vaikka oma suosikkiteekuppi, mutta koko kattaus sitä on aika tymäkkä sekasotku.
Taika on myös juuri sellaista mitä on kiva ostaa ja antaa lahjaksi, kun se näyttää niin kivalta - ja sitten tönöttää yksittäinen kuppi kaapissa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vain vanhempi polvi on saanut hankkia itse haluamansa astiat? Ja sitten seuraavan polven koko elämä jää välistä elämättä, kun joutuu käyttämään vanhan polven vanhoja huonekaluja ja astioita? Pitäisihän tuollainen kieltää jo laissa.
Ei tavaran hankkiminen ole elämää.
Enemmän jää sitä aikaa elää kun ei tarvi etsiä tavaroita.
Monet vanhat esineet kestävämpiä ja laadukkaita, oikeita aarteita.
En vaan jaksa uskoa, että sinä otat tyytyväisenä vastaan ihan jokaisen tavaran, mitä joku keksii sinulle tuoda. Jos olet tyytyväinen, niin kerro osoitteesi, lähetän täältä sinulle kuorman kaikkea hyvää ja tarpeellista.
Senkusta vaan, kierrätyskeskus on lähellä. Nyt olen ottanut jo tarpeeksi kaikkea vastaan, säästänyt niistä mieleiseni ja loput kierrättänyt eteen päin. Tavaraa on paljon, menettänyt jo arvonsa sitä kautta. Ihmetytti vain kun joku väitti, ettei jos ei voi itse ostaa itselleen tavaraa, ei voi elämänsä suurinpiirtein omaksi kutsua. Tyhjän toimittamista, tärkeilyä ja pikku sieluisuutta :D.
Voi että, mutta niitä minun rakkaudella valitsemiani tavaroita ei saa laittaa eteenpäin, ne on teille tarkoitettu. Otat vaan käyttöön tai pistät jemmaan, mutta ne pitää säilyttää teillä.
Siis juuri tämä. Koska kyllähän meillä on loputtomasti säilytystilaa anopin jämäastioille.
Anoppi on käynyt tarkistamassa, että meillä on kaapeissa tilaa. Eli kun jokainen hylly ei ole täyteen ahdettu, ne hyllyt pitää saada pian samaan kuntoon kuin anoppilassa, eli avatessa saattaa tipahtaa muki varpaille.
Jos meille haluaa jotain tuoda, niin uusi pinnoitettu kattila tulisi tarpeeseen. Ne pikkuvikaiset arabiat kelpaavat kukkaruukku alle, ja ei, niillä ei juuri ole kuntonsa vuoksi juurikaan rahallista arvoa.
Veisin takaisin ja sanoisin että olin jo ehtinyt tilata uuden astiaston ja kahta ei mahdu kaappeihin.
Mun mies tykkää lähes kaikista mun sisustusvalinnoista, mutta hänelle ei ole tärkeää saada valita niitä itse. Hän valitsee muita asioita, esim elektroniikkaa, joka ei puolestaan kiinnosta minua. Luotan että hän tekee hyvät valinnat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/06/04/vanhoissa-astioissa-huikeita-l…
- Kyllä näitä lautasia uskaltaa käyttää, mutta koska lyijyä käytössä koko ajan vähän liukenee, lautasia kannattaa mieluummin käyttää vain juhlakäytössä. Arkena on parempi käyttää uusia turvallisia astioita, joista lyijyä ei liukene. Näin elinikäinen kertymä jää pienemmäksi, sanoo kemisti Timo Vartiala.
Juhlan kunniaksi tilkka lyijyä siis siemaistaan.
Toivottavast niitä juhlia ei ole joka kuukausi. Vuosien mittaan saa vielä lyijymyrkytyksen.
Niinhän se menee että kaikki sitä vanhaa tavaraansa tyrkyttää jossain vaiheessa elämäänsä. Kesä tulee ja vanha tavara tekee kauppansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä kiinnostui Arabian kahvikupista, kun katsottiin Astiataivaasta niiden hinnan olevan 18€/kpl.
Ei ole helppoa olla anoppi ja varsinkaan pojan äiti. Minulla ja miniällä on välimatkaa (maantieteellistä) runsaasti ja se helpottaa asioita paljon. Miniäni ei ole myöskään enää arka ja osaa sanoa asiat suoraan loukkamatta. Selvitämme omat juttumme eikä poikani tarvitse olla siinä välissä erotumarina.
18€ ei vielä ole kovin suuri summa. Aikamoinen läjä noita saa olla, että niillä pääsee tienaamaan.
Viekää ehjät kierrätykseen tai myykää kirppareilla. Iittala ottaa vanhat kuluneetkin uusiokäyttöön, uusien tuotteiden raaka-aineeksi.
Ne 60-luvun sota-ajan hengessä tehdyt rokokooastiastot eivät sovi nykykoteihin, vaikka ovat maksaneet maltaita. Huutokaupoissa saattaa joistakin käsinmaalatuista seteistä saada rahaa, muista ei edes vaivan palkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provo, ei kukaan mies mitään astiastoja mieti tai niistä puhu.
Meillä minä olen määrännyt, mikä Villeroy&Bochin sarja meillä on. Koska olen maksanut joka kipon itse, ei miestä kiinnosta tuollaiset ylipäätään.
Koska sinun miestäsi ei kiinnosta, niin ketään muutakaan ei?
Meillä mä olen se astioista enemmän kiinnostunut, mutta olen kyllä kysynyt myös miehen mielipidettä paremman astiaston hankkimisessa ja on näistä keskusteltukin.
Tällä hetkellä harkitsen yhden astiaston myymistä, koska mieheni ei siitä hirveästi pidä eikä halua sitä katettavan pöytään. Itse tykkään ko. astioista, mutta tuntuu turhalta pitää kaapissa jotain, minkä sijasta pöydässä on aina jotain muuta. Eli ehkä nuo myydään/lahjoitetaan/jotain muuta. Lähinnä tuossa on kahviastiasto kulhoin ja tarjoilulautasin eli ei varmaan arjessa jaan tulisi jatkuvasti käytettyä. Ovat Iittalan Taika- sarjaa.
Mun mies on aidosti hetero, kiinnostuksenkohteet on ihan muualla kun astioissa. Suosittelen muillekin, elämä vaan on niin paljon parempaa kuin jonkun sisustusta harrastavan kaapissa olevan kanssa.
Minun mieheni on myös hetero ja päälle päinkin hyvin miehekäs, mutta silti häntä kiinnostaa miltä lautaselta syö, minkälaisissa petivaatteissa nukkuu, minkälaiset matot on lattioilla ja verhot ikkunoissa ja minkälaiset huonekalut on kotona. Hänellä on silmää ja tuntumaa näihinkin asioihin, mutta häntä kiinnostaa kovasti laitteiden korjaus, remontointijutut jne. Autojahan ei oikein nykypäivänä voi paljon itse huoltaa tai korjata, eikä kannatakaan, mutta on hänellä kiinnostusta kovasti autoihinkin. Pitää siistinä ja käyttää pesulla ja huolloissa säännöllisesti. Hän on vain kovasti kiinnostunut yhteisen kodin asioista kaikilla tasoilla, ja minusta se on ihanaa.
Kävi kusella ekopisteen keräysastian takana! Olin miesten mies! Mua kaikki kumartakaa ja kehukaa..!
https://www.mulletoi.com/tuotekuvat/1200x1200/3099picture5Upload.jpg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä kiinnostui Arabian kahvikupista, kun katsottiin Astiataivaasta niiden hinnan olevan 18€/kpl.
Ei ole helppoa olla anoppi ja varsinkaan pojan äiti. Minulla ja miniällä on välimatkaa (maantieteellistä) runsaasti ja se helpottaa asioita paljon. Miniäni ei ole myöskään enää arka ja osaa sanoa asiat suoraan loukkamatta. Selvitämme omat juttumme eikä poikani tarvitse olla siinä välissä erotumarina.18€ ei vielä ole kovin suuri summa. Aikamoinen läjä noita saa olla, että niillä pääsee tienaamaan.
Ja kun yksityinen myy, kirpparilla tai Torissa, niin ei tosiaankaan saa kaupaksi Astiataivaan hinnoilla. Eikä Astiataivas ota myyntiin samalla hinnalla, millä myy ulos.
Sulla on ihana anoppi ❤️
Niistä saa hyvän hinnan kirpparilla ja mikä ei mene, eikä itsellä ole käyttöä, joutaa lahjoittaa vaikka Spr:n kirpparille.
Vierailija kirjoitti:
Annas kun minä ennustan: sinulle sattuu ikävä tapaturma, jossa astiat tippuvat pihakivetykselle ja menevät rikki. Onneksi ihmisille ei käy mitään.
On todella kummallista, että keittiömme kaappi putosi! En ole koskaan kuullut vastaavasta! Juuri se kaappi, jossa oli vielä ne upeat kukkalautaset,. Voi nyyh.
Anoppi testaa, että onko mies hintti, vihreä demari tai muuten sekaisin! Siksi tarjoaa vanhoja astioita!
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei liity niinkään astioihin, mutta yleensä vanhan ja tarpeettomaksi käyneen tavaran tunkemiseen toisille.
En nimittäin ymmärrä, miksi niin pitää tehdä. Omat vanhempani ovat 60-vuotiaita, ja ovat nyt muuttaneet pienempään asuntoon. Ymmärrettävästi käyvät tavaraa läpi, laittavat tarpeetonta pois ja vähän päivittävätkin tavaraa enemmän nykyistä makuaan vastaavaksi.
Ikävä kyllä, olen ainoa lapsi ja arvatkaapa kenelle ne tarpeettomat tavarat oltaisiin tuomassa? Milloin tuodaan jotain 90-luvun muovisekoitteisia pöytäliinoja, vanhoja verhoja ja lakanoita, jopa äitini vanhoja vaatteita lapsiamme varten (lapset on alakouluikäisiä, että että...) ja ihan nyt mitä tahansa sattuu nurkissa pyörimään.
Olen useita kertoja sanonut, että ei kiitos. Emme tarvitse, emme halua, emme ota, älkää tuoko, älkää antako. Tarjotkaa jollekin muulle, myykää, viekää roskiin, hyötykäyttöasemalle, vaikka kaatopaikalle, mutta ei meille.
Ehkä arvaattekin, että tätä ei ole kuunneltu, ja sitä turhaa romua on tuotu meille laatikko- ja pussikaupalla.
Jos oikeasti korottaa ääntään, tämä saattaa mennä perille, mutta sitten loukkaannutaan.
Yhtälössä ärsyttää sekin, että vanhempani asuvat hyvin lyhyen matkan päässä hyötykäyttöasemasta, mutta täältä maalta on ihan eri operaatio lähteä viemään jotain turhaa kamaa pois, varsinkin, kun et ole sitä itse kotiisi kantanut.
Miehen puolelta suku ei juurikaan roudaile meille mitään, tai yksi sukulainen kylläkin, mutta tekee sitä sen verran harvoin että ei meistä kumpikaan jaksa tehdä siitä mitään numeroa. Omat vanhempani taas ovat vähintään kerran kuussa öysäämässä meille jos minkälaista kapistusta jostain varaston tai kaappien kätköistä.
Ehkä eniten ihmettelen tässä sitä, että miksi sitä tavaraa pitää tuoda väkisin, vaikka ihan varmasti käy selväksi, että toinen ei halua? En minä ainakaan haluaisi, että joku säilyttää kotonaan minun tuomaa krääsää vaikkei siitä yhtään pitäisi. Vaikea ymmärtää.
En ole myöskään vielä löytänyt hyvää tapaa toimia näissä tilanteissa. Pitäisikö kantaa pussukat suoraan takaisin autoon tai alkaa vastavuoroisesti roudaamaan jotain meidän vanhoja tavaroita vanhempien nurkkiin?
Onpa sulla ikävät vanhemmat.
Ihana että minulla on kivat!
Vierailija kirjoitti:
Viet anopille astiat takaisin ja sanot että paljon kiitoksia, mutta näille ei ole tarvetta kun tässä kävi nyt väärinkäsitys ja olit jo katsellut kaupasta astiaston teille. Anoppi voi vähän harmistua mutta ei se siihen kuole.
Eikö miehellä ole tässä asiassa mitään sanomista? Jos mies on halunnut nuo astiat?
Ja varmaan kohta nuo 70-luvun astiat on suurinta hottia, elleivät jo ole.
Jos tämä keissi olisi niin, että vaimo olisi tuonut kotoaan 70-luvun astiaston ja mies veisi sen anopille takaisin ja sanoisi, että kiitos vaan, mutta ei kiitos, niin ei varmasti vaimo tykkäisi hyvää.
Entä jos tämän ap mies harmistuu asiasta niin, että kuolee?
No en toki keitä kahvia viemäriin kaadettavaksi, mutta en ota stressiä, jos mukin pohjalle jäänyt tilkka menee viemäriin. Ihan noin tiukilla en onneksi sentään ole.