Teini huusi ja kiroili minulle. Itkettää.
Poika kouluun lähtiessä paiskoi ovia kun ei olisi halunnut lähteä. Sanoin sitten napakasti että nyt loppui tuo ovien paiskominen niin poika huusi mulle ihan täysillä kuinka tyhmä oon ja kuinka kaikki on aina vaan ihan paskaa eikä kukaan ymmärrä mistään mitään. Lähti ihan raivona kouluun ja viimeinen kommentti oli pojalta että toivoo että kun hän tulee koulusta olisin lähtenyt, ei kuulema voi sietää mua.
Kommentit (67)
Ovi ja kännykkä pois ja ikkunaverhot
Selvitä tuo syy miksi ei tänään olisi halunnut kouluun. Vaikea koe, kiusaamista, joku uhannut?
Mulla oli pääsääntöisesti varsin helppo murrosikä, en tehnyt mitään tyhmiä tempauksia enkä yleensä kuohahdellut, mutta silti muutaman kerran meni hermot ihan totaalisesti jostain tyhmästä asiasta ja huusin äidilleni ihan hirveitä asioita. Sitä se murrosikä teettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset (nyt jo aikuisia) eivät koskaan sanoneet mulle pahasti. Jotain asiaa kritisoivat niinkuin varmaan kaikki lapset välillä, mutta ikinä eivät minua äitinä haukkuneet.. millainen äiti olet?
No ne kertoi kavereilleen, että v* mikä ääl iö ämmmä mutsi on. Kotona ne esitti kilttiä mamman kultaa. Minun mielestä on parempi, että teini huutaa kotona kuin potkii mummoja kylillä.
VAstaus kysymykseesi: ap lienee turvallinen vanhempi, jolle uskaltaa kiukuta kun murrosiän hormonimyrskyt iskee päälle.
Paitsi että on niitä muitakin vaihtoehtoja kuin potkia mummoja tai haukkua äitiä. Kannattaa ajatella laajemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset (nyt jo aikuisia) eivät koskaan sanoneet mulle pahasti. Jotain asiaa kritisoivat niinkuin varmaan kaikki lapset välillä, mutta ikinä eivät minua äitinä haukkuneet.. millainen äiti olet?
Pitihän jo jonkun täydellisen palstamamman tännekin ehtiä kiillottamaan omaa sädekehää
On se hyvä tietää, ettei kaikki teinit käyttäydy noin.
Eri
Vau, että ihmiset ovat erilaisia, teinitkin? Aaveeltä voi oppia joka päivä uutta!
Itseäni lähinnä naurattaa teinien vanhemmat jotka selittävät palstalla (ja ehkä muuallakin) että ei minun murkkuni kun kasvatin sen hyvin. Raasut eivät tiedä ollenkaan ettei kasvatuksella ole mitään tekemistä sen kanssa, miten aggressiivisena murrosikä ilmenee. Kyse on aivokemiasta, ja siinä todellakin on eroja yksilöiden välillä. Vauvasta vaariin ja mummuun.
Ap voi nyt taputtaa itseään selkään ja kiittää itseään onnistuneen suhteen luomisesta poikaansa. Teini ei pure kiukkuaan ihmiseen joka toimii arvaamattomasti, rankaisee kohtuuttomasti tai johon ei voi luottaa.
/10
Voih, itse huusin ja raivosin monet kerrat äitiparalleni ihan vastaavia ja vielä pahempia juttuja. Olin ihan ns. kunnollinen teini ja äitini hyvä äiti, mutta jotenkin oli paha olla ja en hallinnut tunteitani, ja ryöpsähteli yli.
Jaksamista ap ja halaus! Oma poika nyt 11 ja osoittaa lähestyviä teiniyden merkkejä. Odotan puolikauhuissani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset (nyt jo aikuisia) eivät koskaan sanoneet mulle pahasti. Jotain asiaa kritisoivat niinkuin varmaan kaikki lapset välillä, mutta ikinä eivät minua äitinä haukkuneet.. millainen äiti olet?
No ne kertoi kavereilleen, että v* mikä ääl iö ämmmä mutsi on. Kotona ne esitti kilttiä mamman kultaa. Minun mielestä on parempi, että teini huutaa kotona kuin potkii mummoja kylillä.
VAstaus kysymykseesi: ap lienee turvallinen vanhempi, jolle uskaltaa kiukuta kun murrosiän hormonimyrskyt iskee päälle.
Paitsi että on niitä muitakin vaihtoehtoja kuin potkia mummoja tai haukkua äitiä. Kannattaa ajatella laajemmin.
Niin sinunkin, jos siis olet lainauksen alkuperäisen kommentin kirjoittanut. "Millainen äiti olet" -voi v että osaa olla suututtava kommentti.
Olin teininä väkivaltaisen ja arvaamattoman isäni täysin alistama.
Tuskin uskalsin edes puhua.
Turvalliselle vanhemmalle teini uskaltaa näyttää tunnekuohunsa ja pahankin olonsa.
Ap, olet se ihana, turvallinen ja välittävä vanhempi.
Iltapäivällä kun palailette kotiin, jutelkaa. Eihän se rumasti sanominen ole ok, mutta teineiltä turvallisessa seurassa voi lipsahtaa.
Omilta teineiltäkin on joskus lipsahtanut, asiasta on keskusteltu, teinit ovat pyytäneet anteeksi ja elämä on jatkunut.
On ihanaa, kun omassa kotonani ja omassa perheessäni kukaan ei pelkää, ja tunteet näytetään ja käsitellään.
On myös ihanaa kun omat teinini kertovat minulle että olen 'söpöllä tavalla nolo'. Kuulunee äitien työnkuvaan olla nolo aina joskus.
Tsemppiä Ap, teini-ikä on myrskyistä aikaa, mutta tyyntäkin on joskus luvassa<3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset (nyt jo aikuisia) eivät koskaan sanoneet mulle pahasti. Jotain asiaa kritisoivat niinkuin varmaan kaikki lapset välillä, mutta ikinä eivät minua äitinä haukkuneet.. millainen äiti olet?
Tällä tavalla voi syyllistää vain toinen äiti.. en tietysti tiedä taustoja mutta eiköhän siellä murrosiän angsti vain paina päälle ja aikuisen on vain oltava tyynenä, tilanteen yläpuolella. Rajat tietysti pitää olla, siksi niitä välillä kokeillaan. Turvallinen välittäminen kaikesta huolimatta.
On olemassa myös huonoja äitejä, jos et tiennyt. Mistäpä sinäkään ap:sta tiedät kuinka hän huutaa ja kiroilee, vaikkei sitä tietenkään aloituksessa kerro.
Jos ap olisi raivoäiti, tuskin olisi pojan kiukku mennyt noin tunteisiin. Aavistan että ap on kiltti ja herkkä äiti. Muista ap että välillä on äidilläkin oikeus vaatia, ehkä se teiniä vähän ärsyttää ja vastarintaa tulee, mutta se pitää vaan aikuisena kestää. Jaksamista teinin kanssa!
Oma valinta, mitäs läksit vanhemmuuteen!
Se on nyt vain kestettävä tuokin ikävä vaihe.
Ihan normaalia teiniangstia. Kyllä häntä varmaan kaduttaa jo ja varmasti tulee pyytämään sinulta tänään anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Selvitä tuo syy miksi ei tänään olisi halunnut kouluun. Vaikea koe, kiusaamista, joku uhannut?
Tästä itsekin puhuisin. Onko ennen lähtenyt millä mielellä? Jännittääkö tai pelottaako koulussa/koulumatkalla joku juttu?
minä jättäisin ilman ruokaa ja ilmoittaisin sosiaalihuoltoon että tulkaa hakemaan tuo ä pä rä huostaan, ei kiinnosta enää sen paapominen
Elämää kannattaa elää eikä valittaa joka asiasta
Älä tee sitä virhettä, että sovittelet asiaa pyytämällä anteeksi, leipomalla, paijaamalla tai millään muulla.
Lapsi käyttäytyi väärin, hän on se joka sovittelee.
Kun nuori kokeilee rajojaan, on aikuisen asetettava ne rajat.
Ole aikuinen, ole auktoriteetti, vain sillä saat lapsesi kunnioittamaan sinua.
Kukaan ei ymmärrä teiniä jos teini ei avaa suutaan ja kerro mikä mättää. Ovien paiskomisella se asia ei selvene kellekään eikä huutamisella, kiroilulla eikä haukkumisella. Pitää oppia puhumaan ja kuuntelemaan, puolin ja toisin. Näin minä sanoisin teinille. Itkut ei auta, teinin vanhemmilta kysytään teräshermoja ja pitkiä pinnoja. Jaksamista! Pari vuotta ja menee ohi, ei kestä ikuisesti.
Mä olin hyvin kiltti teini, mutta yhden kerran muistan kun napsahti. Äiti kielsi lähtemästä liftaamalla festareille eri kaupunkiin (niin miksikö kielsi... Toki silloin tuntui että äiti on niin tiukkis ja tylsä ja typerä, mutta näin jälkeenpäin, kukahan se typerä oli). Suutuin kiellosta niin päin että varmasti halusin uhmata. Muistan kun huusin ihan raivoissani äidilleni että mieluummin k*olen ja tuun r*iskatuksi kun oon sun lapsi. Lähdin pois mutta ehdin nähdä kun äidin silmät täyttyi vedestä. Huomasin heti että meni yli. Silti mielenosoituksena marssin ovet paukkuen ulos ja äiti huutaa itkuisena perään etten menis. Hyi kamala voin vain aatella miten paljon äitiä on tuolla hetkellä sattunut mun käytös.
Savuton kirjoitti:
minä jättäisin ilman ruokaa ja ilmoittaisin sosiaalihuoltoon että tulkaa hakemaan tuo ä pä rä huostaan, ei kiinnosta enää sen paapominen
Mitä kurjaa sinulle on sattunut, kun näin ikävästi kirjoitat? Et ole kohdannut elämässäsi empatiaa, kun olisit tarvinnut lohtua?
Minä en huutanut enkä kiroillut teininä vanhemmilleni, koska tiesin, ettei meidän perheessä saanut niin tehdä. Kunnioitus vanhempiin oli opetettu. Minusta ei ole edelleenkään nyt aikuisena ollenkaan paha asia, jos teiniltäkin odotetaan ja vaaditaan sopivaa käytöstä ja tunteidensa kontrollia. Koska on vaarallista antaa vihalle valtaa.
Meillä taas tyttö ei yhtään kuohua, nyt jo 17v. Oon sille sanonutkin että välillä saa ja pitääkin suuttua, mutta ei. Koulukiusattu.