Lue keskustelun säännöt.
Onko vielä tällaisia tavallisia perheitä niin kuin 1990-luvulla?
24.04.2021 |
1990-luvulla tavisperheiden kodeissa leivottiin lauantaisin marjapiirakkaa tai pullia. Leivonnasten tuoksuun sekoittui kodinhoitohuoneesta kantautuva bioluvil-tuulahdus.
Illan hämärtyessä perheen teini-ikäinen tytär Sanna kuunteli radion Listaohjelmaa omassa huoneessaan ja kirjoitti päiväkirjaa. Pari vuotta vanhempi poika Jani pelasi Nintendoa kaverinsa kanssa omassaan, huoneesta kuului tietokonepelin yksitoikkoisia säveliä.
Perheen isä Markku istuutui olohuoneen sohvalle saunasta tultuaan ja äiti Raija toi molemmille palat marjapiirakkaa ja kahvia. He katselivat Speden spelejä ja odottivat Bumtsibumin alkamista. Joskus isä saattoi avata Bumtsibumin alkaessa oluen, ja äiti kaataa itselleen lasin sherryä. Äidillä oli papiljotit päässä. Olohuoneen nurkassa oli akvaario ja siellä neontetroja ja kultakaloja.
Seuraavana päivänä anoppi ja appi olivat tulossa kylään.
Onko vielä tuollaisia perheitä, täysin tavallisia tiilitaloperheitä? Vai ovatko kaikki nykyään kansainvälisiä, "erikoisia" ekoperheitä?
Kommentit (123)
Papiljotit puuttuu, alkoholia ei käytetä ja lapset on samaa sukupuolta. Mutta muuten ollaan just tuollaisia arkisia ja tavallisia ja katsotaan yhdessä napakympit sun muut. Ja elämä on ihanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloituksen perheen naapurissa asui hieman nuorempi perhe. Isä Kari ja äiti Tarja sekä päiväkoti-ikäiset lapset Laura ja Ville. Töiden jälkeen syötiin koko perhe saman pöydän ääressä. Lautanen oli pakko syödä tyhjäksi ja joskus sai vanukkaan jälkiruoaksi. Sitten Kari meni autotalliin värkkäämään autonsa kanssa ja Tarja katsoi Kauniita ja Rohkeita. Lapset leikkivät keskenään eikä heille tarvinut olla niin kovasti läsnä. Joka torstai-ilta Tarjalla oli omaa aika jumppatunnin merkeissä ja silloin lasten iltatoimet jäivät Karin vastuulle.
Lauantaina oli lasten karkkipäivä. Illalla lapset saivat ehkä pienet lasilliset jaffaa tai muumilimsaa saunan jälkeen. Kiukuttelua ei lapsilta sallittu. Vanhemmat käskivät kiukuttelevan lapsen olla hiljaa ja reipas eivätkä alkaneet sanoittamaan hänen tunteitaan. Villeltä sallittiin Lauraa enemmän riehumista ja kuralätäköissä hyppimistä, koska pojat ovat poikia.
Kävin kampaajalla firman laskuun, koska tytit on tyttejä.
Meiltä 3/4 lapsista jo poissa kotoa mutta ihan taviksia ollaan.
Lauantaina siivotaan ja käydään hakemassa viikon ostokset. Pestään viikon pyykit. Laitetaan ruokaa mistä riittää myös maanantaille. Tehdään sämpylätaikina jääkaappiin, siitä saa sunnuntai-aamulle tuoreet sämpylät.
Kun lapset oli pieniä tuossa tietty karkkipäivä myös (miehellä edelleenkin😄). Joskus käytiin ja käydään ystävien luon syömässä tai kahvilla.
Sunnuntaina koko sakki tulee myöhäiselle lounaalle 1-4× kuukaudessa. Muuten sunnuntaina teen pihahommia ap kun säät sallii. Illalla katsellaan telkkaria
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perjantai-aamuisin käy siivoojat. Joskus viikonloppuisin osuu kursseja tai opintojen tekoa miehelle tai minulle (tykkäämme opiskella melkein jatkuvasti jotain). Aamujooga. Muutoin viikonlopun kulku on aika 80-lukulaista. Ruokailuja, saunaa, ulkoilua, kirjan lukemista, kotihommia, pientä leipomista, ehkä taidemuseo, lautapelejä, lapsen kavereita, dokumentteja ja viihdettä telkkarista.
Avioero tuollaisesta perheestään seuraa. Nainen kyllästyy tylsään kotiäidin osaan ja päivittäistä seksiäkin on ihmisten nyky makuun liian vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esimerkkielämä ei ole 90-lukua, vaan aikaisempaa. Papiljotteja oli esim. äidilläni vielä 70-80 -luvuilla. Kyllä ne 90-luvulla alkoivat olla jo mennyttä aikaa. Tuossa toisessa tarinassa, jossa lapsilta ei siedetty kiukuttelua ja pojat ovat poikia ajattelu oli voimissaan, ollaan lähinnä 70-luvun tunnelmissa. Olen kasvattanut lapseni 90-luvulla ja kyllä lasten kiukutteluja selvitettiin puhumalla, ei komentamalla hiljaiseksi, eivätkä pojille sallittu sen kummempia kuin tytöillekään.
Ei minun lapsuudenperheessä ollut ysärilläkään noin perinteiset sukupuoliroolit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei minun lapsuudenperheessä ollut ysärilläkään noin perinteiset sukupuoliroolit.
Meillä nuo asiat tehdään yhdessä, sen verran on maailma muuttunut:D
Kun olin pieni (60 -luvulla) äiti jäi lauantaisin leipomaan ja siivoamaan, isäni vei mut "pois jaloista" eli kävimme päiväleffassa katsomassa piirrettyjä ja sen jälkeen kahvilassa lounaalla.
Toisaalta mun isäni oli todella edistyksellinen, hän teki koko heidän avioliittonsa ajan aamiaisen äidille vaikka tämä lähti töihin tuntia aiemmin, laittoi ruokaa ja siivosi. Erityisesti sen jälkeen kun jäi eläkkeelle.
6
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkielämä ei ole 90-lukua, vaan aikaisempaa. Papiljotteja oli esim. äidilläni vielä 70-80 -luvuilla. Kyllä ne 90-luvulla alkoivat olla jo mennyttä aikaa. Tuossa toisessa tarinassa, jossa lapsilta ei siedetty kiukuttelua ja pojat ovat poikia ajattelu oli voimissaan, ollaan lähinnä 70-luvun tunnelmissa. Olen kasvattanut lapseni 90-luvulla ja kyllä lasten kiukutteluja selvitettiin puhumalla, ei komentamalla hiljaiseksi, eivätkä pojille sallittu sen kummempia kuin tytöillekään.
Minun kaikkien kavereitten äidit ysärillä käyttivät papiljotteja, eivät rullakiharakampauksen saadakseen vaan sellaisen kuohkean kampauksen. Omalla äidilläni oli erilaiset hiukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalainen unelma ja perheidylli
Ainakaan Helsingissä ei ysärillä ollut yhdessäkään tuntemassani perheessä tuollaista, paitsi yhdessä, jossa vanhemmat olivat pätkätöissä ja perhe muutenkin vähän huono-osainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkielämä ei ole 90-lukua, vaan aikaisempaa. Papiljotteja oli esim. äidilläni vielä 70-80 -luvuilla. Kyllä ne 90-luvulla alkoivat olla jo mennyttä aikaa. Tuossa toisessa tarinassa, jossa lapsilta ei siedetty kiukuttelua ja pojat ovat poikia ajattelu oli voimissaan, ollaan lähinnä 70-luvun tunnelmissa. Olen kasvattanut lapseni 90-luvulla ja kyllä lasten kiukutteluja selvitettiin puhumalla, ei komentamalla hiljaiseksi, eivätkä pojille sallittu sen kummempia kuin tytöillekään.
Juuri näin. Molemmat tarinat, jopa nimet, on 70-luvulta.
En tajua mitä ihailtavaa siinä oli.
Olin nuori 1990-luvulla eikä tuossa ole mitään omasta elämästäni. Tai no joo, televisiota katsottiin lauantaisin, mutta ei äidillä mitään paplareita koskaan ollut, sitä oli keksitty kiva höyrykiharrin. Radiomafian lista kuului sunnuntaihin.
Jotenkin näissä muistoissa on vahvasti mukana 1970-luku, ei 90-luvulla enää marjapiirakoita leivottu tai pakotettu syömään lautasta tyhjäksi.
Noh jaa. Varmasti on, yhtä tavallisia kuin silloin, mutta nykyajan puitteissa.
Nyt ne pelit ja päiväkirjat ja muut on kännykässä, snapchattien ja instan sun muiden muodoissa ja kännykkäpelit siihen päälle. Kännykän näyttöä tuijottelevat lasten ohella vanhemmat, telkkari on ehkä jo jäänyt vähemmälle käytölle.
Yhtenäiskulttuuri on hieman kuolleempi, enää ei "jokainen" kato bumtsibum kaltasia viikottaisia ohjelmia kun tarjonta on laajentunut ja ohjelmia voi katella milloin on aikaa, ei milloin ne tulee telkkarista. Mutta "jokainen" pitää netflixissä sarjamaratoneja, joissa katotaan useita jaksoja putkeen sen hetken tapetilla olevia sarjoja. Radion sijaan kuunnellaan vaikkapa podcasteja.
Näin ysärin lapsena en näe nykyajan perheissa mitään vähemmän tavallista kuin omassa lapsuudessanikaan. Peruselämää, sen hetkisissä puitteissa. Edelleen myös leivotaan, ne jotka leipomisesta tykkäävät.
Miten ekoilu tai kansainvälisyys estäisi olemasta ihan tavallinen "perusperhe"?
Vierailija kirjoitti:
Avioero tuollaisesta perheestään seuraa. Nainen kyllästyy tylsään kotiäidin osaan ja päivittäistä seksiäkin on ihmisten nyky makuun liian vähän.
Ei aloituksessa sanottu, että äiti on kotiäiti. Ei puhuttu myöskään seksin määrästä mitään.
Aloitusta korjaisin kyllä sen verran, että Speden spelit katsottiin koko perheen voimin eikä kavereita ollut kylässä enää sauna-aikaan.
Meillä oli aika pitkälti tuollaista, mutta vanhempani ovat syntyneet 40-luvulla. On varmaan aika paljon eroa siinä, ovatko vanhemmat 35- vai 50-vuotiaita. Ja maalla kyllä käytettiin papiljotteja yleisesti tuohon aikaan.
Naiset eivät enää passaa miehiä, se on ainakin muuttunut.
Kävimme saunassa. Ennen saunaa katsoimme Avara luonto- ohjelman.
Lämmittelin leivinuunia.
Lapset söivät iltapalaa, otin yhden rommi-colan. Rouva katsoo tabletilta jotain saippuaa.
Luojankiitos ei ole papiljotteja...
Kai tässä aika tavallisia ollaan.