Lue keskustelun säännöt.
Nuori tulee treeneistä itkien kotiin
24.04.2021 |
Kyseessä 13-vuotias tyttö. Tähän saakka erittäin sisukas ja pitkäjännitteinen tyttö pahoittaa nykyään mielensä joka viikko. Tästä on ollut seurauksena se, että on lähtenyt treeneistä toistuvasti kesken pois. Tämä sovittu valmentajan kanssa, ettei pilaa muiden treenejä mökötyksellään ja itkullaan. Tätä on jatkunut muutaman kuukauden ja olemme keskustelleet asiasta valmentajan kanssa ja yrittäneet puhua asiat auki, mitkä tyttöä harmittavat.
Viime aikoina olen kuitenkin pohtinut, että entä jos kyseessä ei olekaan vain tytön hankala ikä, luonne ja ”viat” hänessä,, vaan voisiko valmennus tehdä jotain toisin. Harrastusta on 8 kertaa viikossa.
Onko kenelläkään kokemusta, miten tästä pääsee yli? Kaikesta huolimatta nuori haluaa aina mennä treeneihin, eikä tunnu olevan pitkävihainen, vaikka tulee todella suuttuneena kotiin ja kokee, että häntä kohtaan toimitaan epäreilusti.
Kommentit (207)
Voisiko trolli keksiä itsestään jotain, eikä aloituskaan kuulosta uskottavalta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastusta korona aikana 8 kertaa viikossa? Enpä usko.
No älä usko. Meillä on treenit jatkuneet ihan normaalisti läpi talven.
Tämä. Luistelu ja jääkiekko on niin tärkeää että koronan aikanakin pakko treenara täysillä. Tampereella vaikka altistuneena. Jäälajit on suomalaisille vanhemmille pyhiä. Ei väliä vaikka pojilta pilaa koulunkäynnin ja päihteetkin liikkuvat, tytöillä menee koko mieli ja kehonkuva sekaisin. Rahaa ja aikaa vanhemmilta älyttömät määrät.
Minäkin tulin itkien kotiin teini-ikäisenä ja vähän nuorempana, kun kävin isäni kanssa pelaamassa tennistä. Minua vitutti hävitä niin paljon, että kävin itkemään. :D
Vierailija kirjoitti:
Jaahas, näitä harrastuksia jotka estää nuorelta normaalin nuoruuden. Muodostelmaluistelu, joukkuevoimistelu...?
Onkohan ihan järkevää jatkaa?
Ne on yleensä nuoren itse haluamia. Vanhemmille ne tuottavat paljon vaivaa ja rahanmenoa. Olisi mukavampaa istua joskus rauhassa perheen kanssa tai tehdä yhdessä muista juttuja, kuin pestä alvariinsa treenivaatteita, miettiä nuoren ravinnontarvetta ja mitenm ehtii joka paikkaan sekä tehdä läksyt, viedä harrastukseen joka ikinen päivä, pitää kirjaa ajoista ja paikoista jotka vaihtuvat,osallistua jos mihin vanhempien rahankeruuseen ja tiedotustilaisuuksiin. Ei nuorelta voi evätä sitä, mihin on palo. Itse lopettaa, kun haluaa. Siihen suuntaan voi toki vihjailla.
Sanoisin, että nyt korona-aikana nuoria stressaa vähän kaikki ja koko elämä. Pahemaksi se muuttuisi, jos pitäisi ilman harrastuksia olla. Lepoa ja taukoa voisi kuitenkin pitää osasta harkkoja. Yleensä paljastuu kyllä tuollaisessa tilanteessa syyksi valmentajan tyyli tai jotkin muut liialliset suorituspaineet joltakin taholta, esim. tovereilta. Pitää myös tarkistaa, onko kiusaamista koulussa tai harrastuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Treenimäärä ei ole kasvanut moneen vuoteen ja tyttö on harrastanut samaa harrastusta koko elämänsä. Se ei siis ole ihan pieni juttu etsiä vain jotain muuta. En usko treeniä olevan fyysisesti liikaa, koska treenin jälkeen hän saattaa hyppiä tuntikausia trampoliinilla, airtrackilla tai keikkua rekillä. Ongelma tuntuu olevan enemmän henkisellä puolella.
Mutta kyllä itsekin mietin nykyään todella usein, onko tässä mitään järkeä. Ja jos tyttö itse haluaisi lopettaa, niin en todellakaan laittaisi vastaan. On itsellekin aika raskasta selvitellä vähän väliä, mistä itku tällä kertaa johtuu. Aiemmin vastaavaa ei ollut ikinä ja voi yhden käden sormin laskea ne kerrat milloin ennen tätä kevättä tuli itkien treeneistä.
Ennen oli ennen, vaan nyt on nyt. Nyt toimit tämän hetken mukaan.
Ja näet itsekin, kun uskallat katsoa, että ei ole hyvä olla lapsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Treenimäärä ei ole kasvanut moneen vuoteen ja tyttö on harrastanut samaa harrastusta koko elämänsä. Se ei siis ole ihan pieni juttu etsiä vain jotain muuta. En usko treeniä olevan fyysisesti liikaa, koska treenin jälkeen hän saattaa hyppiä tuntikausia trampoliinilla, airtrackilla tai keikkua rekillä. Ongelma tuntuu olevan enemmän henkisellä puolella.
Mutta kyllä itsekin mietin nykyään todella usein, onko tässä mitään järkeä. Ja jos tyttö itse haluaisi lopettaa, niin en todellakaan laittaisi vastaan. On itsellekin aika raskasta selvitellä vähän väliä, mistä itku tällä kertaa johtuu. Aiemmin vastaavaa ei ollut ikinä ja voi yhden käden sormin laskea ne kerrat milloin ennen tätä kevättä tuli itkien treeneistä.Ennen oli ennen, vaan nyt on nyt. Nyt toimit tämän hetken mukaan.
Ja näet itsekin, kun uskallat katsoa, että ei ole hyvä olla lapsellesi.
Näin, mutta onhan tässä nyt jo huomattu, että aplle on tärkeintä se, että hänellä on ylisuorittaja tytär, ei hänen hyvinvointinsa. Ap saa itse kiksejä siitä, että tyttö treenaa ja hän on niin loistava vanhempi, että koulukin sujuu.
Ap.
Olin sun tytön kaltainen kilpavalmennuksessa oleva nuori. Olin erittäin hyvä koulussa ja just melkein kaikkein paras lajissani. Lajissa oli sekä yksilö- että ryhmäkilpailuja, ja ryhmäkilpailuihin olin hyvin haluttu. Koskaan en ollut se paras. Yhdessä vaiheessa itkin treenien jälkeen joka ilta. Itkin sitä, etten ollut paras, etten saanut mahdollisuuksia, etten saanut huomiota, ettei minulla ollut tulevaisuutta. Minun äitini vaan kuunteli ja kannusti.
Nuorella on helposti vaan yksi tie mielessä eikä muista vaihtoehtoja näy. Päätin katsoa oman urheilutieni loppuun eikä minusta koskaan tullut sitä parasta. Olen nyt onnellinen, ettei sitä tarvi jossitella. Lukion toiseksi viimeisenä vuonna lopetin urheilun, lisäsin panostusta kouluun, ja nyt olen onnellisena halutulla, akateemisella ja hyvin palkkatulla alalla.
Se, että haluaa olla hyvä tai paras, ei aina ole huono asia. Jos on hyvä monessa on paljon vaihtoehtoja. Tyttäresi käytös ei välttämättä ole ”sairasta perfektionismia”. Voihan se olla vaan surua jonkun vaiheen loppumisesta.
Toki kannattaa poissulkea valmentajan epäreiluus, kiusaamiskuviot ja muut.
Onneksi muussa maailmassa, toisin kuin urheilussa, on tilaa myös sille kuudenneksi parhaalle. Ja jos joku ovi sulkeutuisikin niin joku toinen kyllä avautuu vaikka sitä on preteinin vaikea uskoa. ❤️