Katsooko muu henkilökunta sairaalassa laitoshuoltajia nenänvartta pitkin?
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaukset eivät toimi, olisin halunnut lainata kirjoittajaa, joka kirjoitti työstään ison sairaalan osastolla laitoshuoltajana.
Olen sairaanhoitaja myöskin ison sairaalan osastolla ja juuri tuollaiselta laitoshuoltajien työnkuva näyttää. Ehkä ollaan työkavereita?!
Ruokailut työllistävät kovasti ja ovat usein melkoinen palapeli, koska potilaiden vaihtuvuus on suurta. Ruoat pitää saada oikein ja näyttävät toisinaan taikovan aterian lähes tyhjästä. Vaihtuvuus myös tarkoittaa kiirettä saada potilashuoneet valmiiksi uusille potilaille.
Ainakin meillä laitoshuoltajat ovat työkavereita siinä missä muutkin. Tehdään yhdessä töitä ja päämäärät ovat samat eli potilaiden hyvä ja turvallinen hoito. Työkaverit ovat meillä onneksi kivoja ja kaikkien kanssa vaihdetaan aina muutama sana muustakin työhön liittyvistä asioista.
Sitten varmaan teillä laitoshuoltajilla on myös oikeus lakisääteiseen taukotilan ja taukoon, kenenkään keskeyttämättä? Vai onko?
Tottakai on, t se sahu. En tiedä missä olet töissä, mutta kuulostaa siltä, että kannattaa vaihtaa paikkaa.
Onko kenelläkään kokemusta Helsingin uusimmista sairaaloista, millainen on työkulttuuri?
Työpaikka isossa sairaalassa. Menin kerran ruokalaan ja istuin tarjottimen kanssa pöytään. En tiennyt, että se on tietyn osaston pöytä. Tuli lääkäreitä ja hoitajia. Sain vihaisia katseita. Enää en syö siellä lainkaan. Laittaisivat jonkun kyltin että varattu paremmalle väelle.
Ainahan siivoojat olleet alinta kastia hierarkiassa.
Vierailija kirjoitti:
Ainahan siivoojat olleet alinta kastia hierarkiassa.
Ja sehän on ihan oma syy, miksi eivät ole kouluttautuneet?
Olen työskennellyt sairaala-apulaisena tai oliko se nimike siihen aikaan jo laitoshuoltaja ja kylvettäjänä. Olin hyvin nuori silloin ja sain kokea kaikkien vanhempien hoitajien halveksunnan ja kyykytyksen nahoissani osastonhoitajasta alaspäin. Mutta kas, ollessani toisen vuoden sairaanhoidon opiskelija ja jouduttuani pakosta kesätöihin samalla osastolle, olinkin yhtäkkiä "sisäpiiriä" jolle juteltiin ja pyydettiin kaveriksi syömään. Olihan se vähän kornia, sairaala-apulaisena minulle ei sanottu edes huomenta...
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa osaa siivota. Kuka tahansa ei osaa suorittaa kirurgisia toimenpiteitä..
Nämä ns. hoitajat eivät tee kirurgisia toimenpiteitä kuin kuvitelmissaaan. Ja kanat nokkii alempiarvoisia, mieslääkärit eivät.
Jos katsoo nenän vartta pitkin niin katseen pitäisi hakeutua alas. Riippuu tietysti nenästä. Pieni nenä tai noitamainen koukkunenä.
Edes osastonhoitaja ei tervehdi, katsoo vain päin ja kääntää katseen. Useamman vuoden ollaan jo oltu samassa työpaikassa. Ei tarvinnut montaa kertaa toistua tämän, kun jo ymmärsin olla tervehtimättä. On se vähän outoa olla näkymätön, mutta olen jo tottunut. Tervehdin vain, jos joku tervehtii ensin minua. Ulossulkeminen ei ole kivaa, mutta minkäs sille mahtaa? Jos olet hiljaa ja teet työsi, saat olla rauhassa, muuten voit joutua silmätikuksi ja sitä en kyllä tahdo.
Vierailija kirjoitti:
Laitoshuoltaja katsoo vierestä kun lähihoitaja siivoaa oksennukset ja p*skat lattialta
Tässä on asia joka täytyy aina uudelleen muistuttaa uusille työntekijöille: eritetahrojen siivous kuuluu kaikille. Jos hoitaja näkee eritteitä millä tahansa pinnalla, hänen kuuluu suorittaa alustava puhdistustyö ja sen jälkeen ilmoittaa siitä siivoushenkilökunnalle. Jos asia ei toimi, ottakaa yhteys osastonhoitajaan, jonka kuuluu informoida hoitohenkilökuntaa. Aina uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja ei. Osa hoitajista esimerkiksi ei salli edes kahvihuoneeseen tuloa vaan eväät syötävä muualla. Yli vuosi samalla osastolla eivätkä muka vieläkään tiedä nimeä vaan "tuo" tai "se". Samoin ilkeilyä kaikki päivät kun kuuloetäisyydellä. Sitten toisella osastolla tai sillä samallakin toisien hoitajien ollessa vuorossa on samanlainen ihminen kuin muutkin.
Todella moni laitoshuoltaja on vaihtanut osastoa tai siirtynyt kokonaan muualle näiden takia. Eipä silti ovat kyllä savustaneet monia hoitajiakin ulos talosta.
Työpaikkakiusaaminen oli ainakin vielä 2010-luvulla Suomessa valitettavan yleistä.
Huoltajille on omat kahvihuoneet jääkaapilla ja pöytä tuolit . Myös muille on omat tilat kuten psykologille ja huoltomiehille. Hoitajille omat. Mutta useimmin ei ole aikaa sillä tietyt tehtävät on pakko tehdä ja jos jää tekemättä joutuu joku kuitenkin ne tekemään. Tiettyyn aikaan mennessä. Kellon kanssa mennään. Kaikki sen päälle tuleva on lisätyötä . Potilaat syötetään sitten käydään itse syömässä ja sehän on kilpajuoksu ajan kanssa . Ennen oli kylvettäjät jotka pesi ja hoitajat vaihtoi lakanat kuin teki haavahoidot . Oli supernopeaa. Hoitajat kuljetti pesuun ja pois kylvettäjät pesi urakka tahtiin. Yöllä oli 2 kääntämässä tai vippari. Ruoka tuotiin ruokalasta. Reilusti oli laskettu minuutti aikataulu . Joskus oli pulaa niin 40-50 potilasta yhdelle yövuorossa kun joku sairaana . Hoitajat oli selkäniskaranne vaivaisia. Yksin ei saa nostaa se on työterveys suojelua. Ennen joutui raatamaan yksinkin. Vähän kuin kauhuleffassa yöllä yksin pimeässä edessä käytävät ja tuhat ovea.