Miehen hevonen jouduttiin lopettamaan ja hän itkee päivittäin jo kolmatta viikkoa - onko normaalia?
Muutin 9 vuotta sitten mieheni kanssa yhteiseen taloon maalle. Mukana muutti miehen, silloin 6-vuotias hevonen.
Hevonen satutti jalkansa niin pahasti, että eläinlääkäri suositteli lopettamista. Näin tehtiin. Minua tekee pahaa katsoa miehen itkemistä. Kyseessä kuitenkin "vain" työhevonen.
Kommentit (26)
Kuka sitä voisi lähteä määrittelemään mikä on normaalia. Jokainen suree tavallaan ja ajallaan, ei ole mitään määräyksiä.
Toi on normaalia. Mutta jos sinut lopetettaisiin ja hevonen itkisi, niin se olisi epänormaalia.
Vierailija kirjoitti:
Ap olet sydämetön ja kylmä ihminen. Miksi et tue miestäsi hänen surussaan?
Hyökkäät ap:n sukupuolen takia. Jos kyseessä olisi mies, selittäisit kärsivällisesti miten surevaa pitää ymmärtää. Eihän mies sitä tietenkään tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset valittavat, kun miehet eivät näytä tunteitaan.
Naiset valittavat, kun miehet näyttävät tunteitaan.
Täällä oli jokin aika sitten keskustelu jossa kysyttiin samaa, silloin kyseessä teinityttö ja koira. Silloin ei kukaan alkanut parkua ja uhriutua katkerana kuten sinä nyt.
Onko sinulle henkilökohtainen loukkaus kun tajuat, että joka nainen tässä maailmassa ei puhku innosta päästä hellimään ja hoivaamaan tunteitaan näyttävää miestä? Katsos kun me naiset voimme myös häkeltyä tunteiden edessä. Meidän ei kuulu olla ammattitaitoisia terapeutteja aina kun mies on paikalla. Me emme ole vastuussa miesten tunteiden näyttämisestä tai näyttämättömyydestä.
En uhriutunut, totesin vain tosiasian.
Hadfag kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On normaalia. Koirani kuoleman jälkeiset viikot olivat niin kamalia, etten muista niistä mitään.
Pientä liioittelua ilmassa, tuollaisen ymmärtää vain ihmisen kohdalla, Terv. eläinrakas jolle kaikki eläimet olleet aina perheenjäseniä. Ei suru mene koskaan pois, mutta se muuttuu ajan saatossa.
Miksi ihmistä pitää surra? Eläin ei ole koskaan yhtä vittumainen.
Ei kuulosta "ylivedetyltä". Myös maalla asuva voi surra lemmikkieläintä, ei se poista kuoleman luonnollisuutta. Ja kaupungissako ei mukamas suhtauduta luontevasti kuolemaan? Typeriä ennakkoluuloja.