Äidin outo käytös perintörahojeni käytöstä

Vierailija kirjoitti:

Tähti☆ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quoheite=Tähti☆]

Vierailija kirjoitti:

Tähti☆ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähti☆ kirjoitti:

Leski ei aina omista talosta mitään, mutta voi sopimuksen mukaan (yleensä kk korvausta vastaan) asua talossa, että ei tarvitse muualle muuttaa.

Myydä voi vain omistaja, eikä leski.

Hallintaoikeutta ei tarvitse antaa leskelle, joka ei omista mitään, eikä silloinkaan, vaikka omistaisi esim. lakiosan verran, eli pääomistaja päättää kiinteistön asioista.

On erilaisia elämäntilanteita ja leski ei aina omista yhtään mitään, vaikka itse luulisi omistavansa. Asiat menee kuitenkin lakipykälien mukaan ja omistaja saattaa löytyä ihan muualta.

Mitä sinä höpötät??? Leskellä on lakisääteinen asumisoikeus yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ja sen koti-irtaimistoon. Ei tarvita mitään sopimuksia tai korvauksia. Leski asumisoikeuden haltijana maksaa yhtiövastikkeen ja muut asumiskustannukset. Jos leski haluaa tehdä pintaremonttia tai uusia keittiökalusteet, leski maksaa. Jos putkiremontti, menee omistajien maksettavaksi (leski voi omistaa 0 % tai sitten vaikka 50 %). 

Omistajat voivat myydä asunnon. Joko lapset tai sitten leski mukana, mutta myynti ei ole realistista, sillä kukaan ei osta asuntoa, jossa se lesken asumisoikeus. Usein soivtaan, että myydään kyseinen asunto ja saaduilla varoilla ostetaan leskelle pienempi, paremmin soveltuva asunto myynnistä saaduilla varoilla. Loppurahat jaetaan. Sopimuksella todetaan, että lesken asumisoikeus siirtyy koskemaan tätä uutta asuntoa. 

Yksi erittäin suuri virhenäkemys on se, että jos leski, jolla asumisoikeus, menee uusiin naimisiin ja leski kuolee, niin asuntoon kohdistuva asumisoikeus siirtyisi uudelle leskelle. Näin ei tapahdu, jos kyseisessä asunnossa on ns. kolmansia omistajia. Tyypillinen tilanne on, että vainaja on omistanut 50 % ja leski 50 % ja vainajan 50 % perintönä rintaperillisille. Jos tämä leski menee uusiin naimisiin ja he asuvat kyseisessä asunnossa ja leski kuolee, niin tämä uusi puoliso/leski ei saa asumisoikeutta kyseiseen kotiin. Siellä on nämä ns. kolmannet omistajat eli ensiksi kuolleen vainaja perilliset. 

Tämä ongelma tulee joskus eteen (esim. juuri nyt työn alla), kun ei ole sitä ositusta ja jakoa tehty ensimmäisenä kuolleen jälkeen, vaan tilanne se, että äiti kuollut v. 2014 (omistus 50, leski 50 ja kaksi lasta). Leski uusiin naimisiin ja uuden puolison omistus 0. Tätä uutta puolisoa ei koske lesken asumisoikeus, koska siellä nämä lapset omistajina uudelle leskelle tehdystä testamentista huolimatta.

Osituksen ja jaon kautta pyritään siihen, että uusi leski saa pitää asunnon. Lakisääteinen se ei enää ole. 

F

Jos yhteinen asunto ei ole omassa omistuksessa, niin lesken tilanne ei ole sama. Joillekin saattaa tulla yllätyksenä, että asumisoikeutta ei leskellä olekaan, koska kiinteistön omistaa joku muu.

Vaikka olisi asuttu talossa kymmeniä vuosia, niin ilman omistusta kiinteistöstä, on tilanne eri, koska talon omistaa joku muu.

Jos leski siis omistaa jotain, niin tilanne on eri. Mutta tässä yritän sanoa siitä, että aina leski ei omista mitään, eikä ole saanut perintönä mitään osuutta talosta, elleivät ole koskaan omistaneet taloa, jossa ovat asuneet.

Näitäkin on olemassa.

Olet väärässä. Lesken ei tarvitse omistaa yhteisenä kotina käytetystä asunnosta yhtään mitään ja silti on lesken asumisoikeus (kyseessä ei siis uuden avioliiton leski, jolle asumisoikeus ei tule, jos muita omistajia kuin alkuperäinen leski). 

Lesken asumisoikeus menee lakiosan yli, testamentin yli ja vielä avioehdonkin yli. 

Ainoa poikkeus koskee tilannetta, että leskellä on omassa omistuksessaan toinen kodiksi soveltuva asunto. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että leskellä on ns. sijoitusasunto, johon leski voi muuttaa. 

Näitä hommia vääntänyt yli 20 vuotta, joten luulen hieman perspektiiviä itsellä olevan. 

F

Hei, puhutaan varmaan eri asioista. Jotta asumisoikeus leskellä olisi, niin puolisoiden täytyy omistaa kiinteistöä. Vaikka leski ei omistaisi mitään, niin kiinteistö ei voi olla täysin toisessa omistuksessa.

Ei sellaiseen ole mitään asumisoikeutta, joka on muussa omistuksessa. Ei vuokra-asuntoonkaan voi itse ominpäin tehdä pintaremonttia😅

Tarkoitatko nyt tilannetta, että esim. minä omistan asunnon ja puolisot vuokralla? Jos se ensiksi kuollut puoliso omistaa, niin asumisoikeus on. Ei tietenkään ole asumisoikeutta, jos minä omistan asunnon ja he olivat vuokralla. 

Tällöin vuokrasopimusta muutetaan. 

Vai tarkoitatko, että A, B ja C omistavat asunnon ja puolisot X ja Y asuvat siinä? Tällöin tietenkin on kyseessä vuokrasuhde eikä asumisoikeutta voi olla. 

Nyt en ymmärrä yhtään, mitä tarkoitat kirjoituksillasi. 

F, asianajaja

Hei, kiva, että jaksat vielä kommentoida😊 tässä tilanteessa tarkoitan sitä, että sinä olisit omistaja, mutta talossa asuvat eivät ole vuokralla, koska tiedossa on testamentti, että talosta 50% tulee omistajan kuoltua. Juoksevia kustannuksia maksetaan tilanteen mukaan, koska omistaja on joustava.

Mutta sitten käy niin, että testamenttiin oikeutettu lapsi kuolee ennen, kuin testamentin tehnyt, eli käytännössä lapsi kuolee ennen vanhempaansa.

Leskelle ei voi jäädä taloon asumisoimisoikeutta.

Lähden mukaan sinun ihmeelliseen hypoteettiseen ajatusrakennelmaan, mikä ei vastaa käytännön todellisuutta. 

Esittämässäsi tapauksessa ei TULEVAA testamenttia huomioida mitenkään. Testamenttihan realisoituu vasta, kun omistaja on kuollut. Tulevalla testamentilla ei siis mitään merkitystä juridisesti. Se on paperinpalanen, minkä omistaja voi repiä vaikka 10 minuutin kuluttua. 

Asunnossa asuvia kohdellaan vuokralaisina, sillä heille kuuluu asumiskulut ja juoksevat kulut. Jos omistaja maksaa myös asumiskulut ja juoksevat kulut eikä asujat yhtään mitään, verottaja kiinnostuu. Eli ennen testamentin realisoitumista (omistajan kuolemaa) asujat ovat oikeudellisesti vuokralaisia, jos maksavat yhtään mitään. (Harva omistaja niin joustava, ettei mitään tarvitsisi maksaa. Vaikka olisi vain yhtiövastike = vuokrasuhde). 

Totta, hypoteettisessa ajatusketjussasi on se, että jos omistaja minä ja lapseni kuolee ennen minua, niin hänen leskensä ei voi saada asumisoikeutta.

Toivoisin todella, että etenkin oikeudellisissa ketjuissa kertoisit ajatusmaailmasi samantien eikä ripotellen, jolloin kukaan ei pääse ajatukseen mukaan. 

F

F, nyt minä olen oikeasti hämmästynyt. Sanot verottajan kiinnostavan, jos joku asuu omistamassani asunnossa niin, että minä maksan asunnosta aiheutuneet kulut. Tietääkseni tämä on elatuslahja, joka verottajan ohjeiden mukaan nimenomaan on verovapaa. Voin antaa vaikka naapurin Pertin asua omistamassani asunnossa ja maksaa kaikki siihen liittyvät laskut. Verottaja kiinnostuu vasta, jos annan Pertille rahaa laskujen maksamiseen sen sijaan, että maksan laskut suoraan itse.

Vanhat ihmiset ajattelevat usein, että rahaa pitää säilyttää säästötilillä pahanpäivän varalle eikä rahaa saa "tuhlata" mihinkään. Uutta sohvaa äitisi piti varmasti tuhlaamisena ja pelkää nyt, että hävität koko omaisuutesi kun olet tuhlaamisen alkuun päässyt ja päädyt kerjuulle ja vanhana vaivaistaloon. En usko, että hän on kateellinen perinnöstä tai haluaisi sen itselleen.

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsissa leski perii kaiken ja lapset saavat oman osuutensa vasta toisenkin vanhemman kuollessa. Pahimmassa skenaariossa leski menee hulivilin kanssa naimisiin ja tuhlavat koko perinnön.

Miten tämä toimii uusperheiden maailmassa? Jos vanhemmat eroavat ja kumpikin menee tahoillaan uudelleen naimisiin, niin silloin uudet puolisot perivät heidät. Lapset eivät peri tässä tapauksessa kumpaakaan vanhempaansa.

Uuden puolison sukulaisilleko perintö sitten menee lesken kuollessa?

Mun mielestä tuossa tapauksessa lapset saavat perinnön.

Lapset perivät aina vanhempansa. Isä tai äiti saa mennä, vaikka 6 kertaa naimisiin, niin silti lapset perivät omat vanhempansa.

Pitäisi vaan saada se ositus tehtyä mahdollisimman nopeasti oman isän/äidin kuoltua, sillä jos niitä uusia avioliittoja tulee, niin hankala tehdä osituksia ja jakoja, kun varat ovat sekaantuneet.

F, asianajaja

F asianajaja, vielä uudestaan, että tässä tapaukseasa omistaja on siis kuollut vuosi sitten.

Ja valitettavasti olen sellainen tiedon ripottelija, sillä haluan, että asiat on hiottu viimeisen päälle oikein😊

En hakenut täällä tietoa, vaan keskustelua.

Kiitos sinulle keskustelusta👍😊

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö lesken maksaa vuokraa asunnostaan kuolinpesän muille osakkaille?

Ei.

Vierailija kirjoitti:

Vanhat ihmiset ovat yllättävän ahneita. Heillä on velat maksettu, oma koti ja pienet menot, mutta lasten perintöjen päällä istutaan,kun se omaisuus kuuluu heidän mielestään heille. Lapset elävät ruuhkavuosia ja ovat velkaisia ja menojakin on, mutta lesken mielestä kuolinpesä pitää olla koskematon kunnes leskikin kuolee. Itsekkyyttä sellainen on.

Kylöä minä koen, että vanhempieni pienessä yrityksessä yhdessä keräämä pieni omaisuus on leskeksi jääneen äitini paljon enemmän kuin minun, vaikka juridisesti osa siitä minulle kaiketi kuuluisi. Oikeastaan olin enemmän kuin järkyttynyt kun koko omaisuus oli isäni nimissä.

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö lesken maksaa vuokraa asunnostaan kuolinpesän muille osakkaille?

Ei pidä. Leski maksaa asumiskustannukset (yhtiövastikkeen, veden, sähkön, parkkipaikan, kotivakuutuksen) ja jos haluaa pintaremonttia tai uusia kalusteita, leski maksaa. 

Pintaremonttiin osakkaiden suostumus. Kotikalusteita saa osaa ostaa., myös keittiöön.

Vuokranmaksua ei.

F, asianajaja

minulle oltiin aikoinaan kateellisia perinnöstä kun menin laivalle, johon sitten totesin että tyypi voisi itsekkin mennä laivalle ja kerroin matkan hinnan, no hän sitten lähtikin laivalle. Verottaja vie Suomessa aivan valtavan osan perinnöistä, niistä menee "mukavasti" veroja. 

Tähti☆ kirjoitti:

F asianajaja, omistaja on siis kuollut vuosi sitten.

Ja olen sellainen tiedon ripottelija, koska haluan, että asiat on hiottu viimeisen päälle oikein😊 En hakenut täällä tietoa, vaan keskustelua..

Nyt en ymmärrä. Taaskaan sinun kirjoituksia.

Mitä hyötyä sinulle on vauvapalstalla keskusteluista, ei tiedoista. 

Kuitenkin selvästi tietoa, tai vähintään vahvistusta omille kirjoituksillesi, haluat?? 

Asianajajana vihaan tyyliäsi, kerrot, jotain ja sitten vaihdat suuntaa. Kokonaiskuva on asianajajalle tärkeä. Muuten on täysin MAHDOTONTA vastata oikein. Kuten totesin, olen asianajaja, en selvännäkijä.

En enää lähde sinun rakentamaan sudenkuoppaan kommentoimaan juridisia seikkoja. Se osoittautui turhan vaikeaksi johtuen tyylistäsi. 

Toivottavasti jatkossa saat sitten keskustelua kommentteihisi, mutta minua ei siellä näy ja silloin puuttuu ainakin yhden asianajajan kommentit. En yksinkertaisesti jaksa jankkaamista vapaa-ajalla varsinkaan "besser-wisserin" kanssa alalla, jonka hallitsen täysin.

F, asianajaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähti☆ kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähti☆ kirjoitti:

Leski ei aina omista talosta mitään, mutta voi sopimuksen mukaan (yleensä kk korvausta vastaan) asua talossa, että ei tarvitse muualle muuttaa.

Myydä voi vain omistaja, eikä leski.

Hallintaoikeutta ei tarvitse antaa leskelle, joka ei omista mitään, eikä silloinkaan, vaikka omistaisi esim. lakiosan verran, eli pääomistaja päättää kiinteistön asioista.

On erilaisia elämäntilanteita ja leski ei aina omista yhtään mitään, vaikka itse luulisi omistavansa. Asiat menee kuitenkin lakipykälien mukaan ja omistaja saattaa löytyä ihan muualta.

Mitä sinä höpötät??? Leskellä on lakisääteinen asumisoikeus yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ja sen koti-irtaimistoon. Ei tarvita mitään sopimuksia tai korvauksia. Leski asumisoikeuden haltijana maksaa yhtiövastikkeen ja muut asumiskustannukset. Jos leski haluaa tehdä pintaremonttia tai uusia keittiökalusteet, leski maksaa. Jos putkiremontti, menee omistajien maksettavaksi (leski voi omistaa 0 % tai sitten vaikka 50 %). 

Omistajat voivat myydä asunnon. Joko lapset tai sitten leski mukana, mutta myynti ei ole realistista, sillä kukaan ei osta asuntoa, jossa se lesken asumisoikeus. Usein soivtaan, että myydään kyseinen asunto ja saaduilla varoilla ostetaan leskelle pienempi, paremmin soveltuva asunto myynnistä saaduilla varoilla. Loppurahat jaetaan. Sopimuksella todetaan, että lesken asumisoikeus siirtyy koskemaan tätä uutta asuntoa. 

Yksi erittäin suuri virhenäkemys on se, että jos leski, jolla asumisoikeus, menee uusiin naimisiin ja leski kuolee, niin asuntoon kohdistuva asumisoikeus siirtyisi uudelle leskelle. Näin ei tapahdu, jos kyseisessä asunnossa on ns. kolmansia omistajia. Tyypillinen tilanne on, että vainaja on omistanut 50 % ja leski 50 % ja vainajan 50 % perintönä rintaperillisille. Jos tämä leski menee uusiin naimisiin ja he asuvat kyseisessä asunnossa ja leski kuolee, niin tämä uusi puoliso/leski ei saa asumisoikeutta kyseiseen kotiin. Siellä on nämä ns. kolmannet omistajat eli ensiksi kuolleen vainaja perilliset. 

Tämä ongelma tulee joskus eteen (esim. juuri nyt työn alla), kun ei ole sitä ositusta ja jakoa tehty ensimmäisenä kuolleen jälkeen, vaan tilanne se, että äiti kuollut v. 2014 (omistus 50, leski 50 ja kaksi lasta). Leski uusiin naimisiin ja uuden puolison omistus 0. Tätä uutta puolisoa ei koske lesken asumisoikeus, koska siellä nämä lapset omistajina uudelle leskelle tehdystä testamentista huolimatta.

Osituksen ja jaon kautta pyritään siihen, että uusi leski saa pitää asunnon. Lakisääteinen se ei enää ole. 

F

Jos yhteinen asunto ei ole omassa omistuksessa, niin lesken tilanne ei ole sama. Joillekin saattaa tulla yllätyksenä, että asumisoikeutta ei leskellä olekaan, koska kiinteistön omistaa joku muu.

Vaikka olisi asuttu talossa kymmeniä vuosia, niin ilman omistusta kiinteistöstä, on tilanne eri, koska talon omistaa joku muu.

Jos leski siis omistaa jotain, niin tilanne on eri. Mutta tässä yritän sanoa siitä, että aina leski ei omista mitään, eikä ole saanut perintönä mitään osuutta talosta, elleivät ole koskaan omistaneet taloa, jossa ovat asuneet.

Näitäkin on olemassa.

Olet väärässä. Lesken ei tarvitse omistaa yhteisenä kotina käytetystä asunnosta yhtään mitään ja silti on lesken asumisoikeus (kyseessä ei siis uuden avioliiton leski, jolle asumisoikeus ei tule, jos muita omistajia kuin alkuperäinen leski). 

Lesken asumisoikeus menee lakiosan yli, testamentin yli ja vielä avioehdonkin yli. 

Ainoa poikkeus koskee tilannetta, että leskellä on omassa omistuksessaan toinen kodiksi soveltuva asunto. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että leskellä on ns. sijoitusasunto, johon leski voi muuttaa. 

Näitä hommia vääntänyt yli 20 vuotta, joten luulen hieman perspektiiviä itsellä olevan. 

F

Entä jos leski on muuttanut pois ja haluaa takaisin? Raukeaako siinä tapauksessa ehdottomasti? 

Ei voi takaisin muuttaa. Katsotaan luopuneeksi asumisoikeudestaan. Tämmöiset tilanteet varmaan todella harvassa, sillä hoidan perintöasioita todella paljon ja olisiko 1 tullut eteen 22 vuoden aikana. 

Yleensä se tilanne menee niin, että yhteisenä kotina käytetty asunto tulee puolison kuoltua liian isoksi ja sovitaan sitten rintaperillisten kanssa, että kyseinen asunto laitetaan myyntiin ja ostetaan leskelle pienempi. Sopimuksella se asumisoikeus siirtyy tähän uuteen asuntoon ja jos rahaa jää yli, niin ne sitten jaetaan. 

Mutta juridisesti niin, että jos leski lähtee yhteisestä kodista (jostain ihme syystä) ja menee ilman sopimusta vaikka vuokra-asuntoon, niin lesken katsotaan luopuneen asumisoikeudestaan. 

Tällöin verottajalle pitää tehdä asiasta ilmoitus, sillä verottaja on perukirjan mukaan vähentänyt perintöveroa oletetun lesken asumis-/hallintaoikeuden verran.

F, asianajaja

Oletko todellakin asianajaja, koska et tunnu tekevän eroa asumis- ja hallintaoikeuksien välillä?!

Jos puhutaan aviolesken hallintaoikeudesta asuntoon, se kyllä pysyy hänellä muualle muuttamisesta huolimatta. Toki lesken täytyy silloinkin maksaa hallintaoikeusasuntonsa kulut, minkä hän tavallisesti tekee niin, että antaa ko. asunnon vuokralle. Tavallista on kyllä sekin, että hallintaoikeus siirretään toiseen asuntoon, mutta silloinkaan leski ei siis luovu oikeudestaan. Sitäkin tapahtuu, että leski tai hänen edunvalvojansa luopuu oikeudesta, mutta vasta kun se on lesken edun mukaista.

Mitähän oikein oli tapahtunut siinä tapauksessa missä leski oli ollut 1,5 vuotta poissa ja halusikin takaisin remontoituun taloon? Eivätkö omistajat olleet selvittäneet niin tärkeää asiaa kuin että onko hallintaoikeudesta ihan virallisesti luovuttu vai ei, onhan se aivan oleellinen tieto. Ajattelivatko he, että jos leski ei maksanut asunnon kuluja, hän oli tosiasiallisesti luopunut hallinnastaan? Yritettiinkö kuluja leskeltä periä ja muutenkin selvittää tilannetta? Jos leski ei mihinkään regoinut, oli omistajilla ehkä peruste uskoa hallintaoikeudesta luopumiseen, mutta itse en uskaltaisi siihen luottaa, vaan vaatisin luopumisesta asiakirjan todistajineen.

Entä kuka maksoi remontin? Hallintaoikeuden saanut on toki velvollinen pitämään omaisuudesta huolen, mutta on vastuussa asunnon kuluista vain käypään vuokratasoon asti eli jos esim. vastikkeet ovat pienemmät kuin vastaavasta asunnosta maksettaisiin vuokraa, joutuu hallintaoikeuden saanutkin remonttikuluja maksamaan käypään vuokratasoon asti, loppuosan maksavat omistussuhteissaan omistajat (joista leski voi olla yksi). Tämä tietenkin tarkoittaa, että remontit täytyy suunnitella ja sopia yhdessä, kumpikaan ei voi vaatia muita kuin välttämättömiä remontteja, jos haluaa toisenkin osapuolen osallistuvan kuluihin. Vielä lisäksi, voidaan sopia, että jos hallintaoikeuden saanut tekee luvalla remonttia, joka lisää asunnon arvoa, eikä ehdi sijoituksestaan kohtuullisesti nauttia hallinta-aikanaan, osa siitä korvataan hänelle (tai kuolinpesälleen).

Niin, asumisoikeus ja hallinta-oikeus ovat eri asioita. 

Tässä ketjussa on puhuttu asumisoikeudesta. Asumisoikeus tulee siis lain nojalla yhteiseen kotiin, hallintaoikeus puolestaan testamentin kautta.

Olen erittäin tietoinen asumisoikeuden ja hallintaoikeuden eroista, mutta koska tässä ketjussa on puhuttu asumisoikeudesta, en ole nähnyt tarpeelliseksi puhua hallintaoikeudesta. 

F, asianajaja

Minun rakas äiti olisi antanut omankin osuuden meille lapsille. Että ovat niin erilaisia meidän äidit . Rakastava äiti ei tee noin. Sano terveiset . 

F😅 oot hauska

En ole pyytänyt sinua tekemään mitään ilmaislakiapua.

Et sitten kestänyt ihan tavallista asiaa, jota toin keskusteluissa esiin. Varmasti moni kaipaa erilaisia näkökulmia tilanteisiin ja haluaa kuulla niistäkin.

Ja täällähän nyt keskustellaan ap:n tilanteesta.

oisit sanonut että ei vaan ne perintörahat meni ruokaan jo kauan sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhat ihmiset ovat yllättävän ahneita. Heillä on velat maksettu, oma koti ja pienet menot, mutta lasten perintöjen päällä istutaan,kun se omaisuus kuuluu heidän mielestään heille. Lapset elävät ruuhkavuosia ja ovat velkaisia ja menojakin on, mutta lesken mielestä kuolinpesä pitää olla koskematon kunnes leskikin kuolee. Itsekkyyttä sellainen on.

Ne rahat ovat vanhempien itsensä tienaamia eli heille se kuuluu.

Millä tavoin kuolinpesä voi olla koskematon? Tuossa vaiheessa vähintään toinen vanhemmista on kuollut.

Jos mies on tienannut suuren omaisuuden eläessä ja vaimo on ollut kotirouva, miten vaimo on osallistunut omaisuuden keräämiseen ja miksi miehen omaisuus kuuluu vaimolle eikä lapsille, joille se lain mukaan kuuluu?

Kun äitisi on ollut kotirouva, niin isäkö se on työpaikalla ollessaan vaihtanut vaipat, pessyt pyllysi, tehnyt ruuat, siivonnut , kuljettanut harrastuksiin, järjestänyt synttärit , rippijuhlat, yo-juhlat ja kaikki kotityöt tehnyt?

Äiti se vaan on ollut rouva.

Isi hoiti kaikki lapset ,lasten asiat ja kodin.

Tee ap itse samoin , jää kotiin, tee mukuloita, ettei eläke kartu ja sitten tämä työssäkäyvä puoliso löytää uuden ja jäät puille paljaille, kun fiksu kumppani on tehnyt avioehdon.

[/quote]

F,....quote "jos joku asuu omistamassani asunnossa niin, että minä maksan asunnosta aiheutuneet kulut. Tietääkseni tämä on elatuslahja, joka verottajan ohjeiden mukaan nimenomaan on verovapaa. Voin antaa vaikka naapurin Pertin asua omistamassani asunnossa ja maksaa kaikki siihen liittyvät laskut. Verottaja kiinnostuu vasta, jos annan Pertille rahaa laskujen maksamiseen sen sijaan, että maksan laskut suoraan itse".[/quote]

F, siteerasin ja kiitos ajatuksesta, että ois elatuslahja...näinhän se on...?

Leskelle ei aina ole kiva kuulla, että ei voikaan asua ns. ilmaiseksi, vaan tosiaan joka kuukausi on asumiskustannuksia.

Toki näitä voi korvata myös ihan käytännössä esim. ulkopihojen hoito, juoksevat asiat, muu apu jne...

Toki myös monta muuta asiaa.

Asioista pitäisi voida sopia, mutta aina se ei ole helppoa, koska on myös tunteet pelissä ja sukulaissuhteet.

Eli Tähti on itse tämä kiinteistön perijä lapsenlapsi ja haluaa nyt tukea päätökselleen laittaa tämä leski pois talosta, jotta hän voi sen myydä tai vuokrata ja tienata näin enemmän. Kysynpä suoraan, mitä sukua tämä leski sinulle on? Ja kuka perii nyt sen toisen 50% kun alkuperäinen testamentin saaja on kuollut, eli lesken puoliso?