Miksi vuokra-asunnoissa ihan rutiinisti ajatellaan asuvan holtittomampaa väkeä kuin omistusasunnoissa?

Asun pientaloalueella, jonka keskellä yksi kaupungin vuokrakerrostalo. Omakotitaoissa ei ole yhtään häiriöpesäkettä, edes vanhoissa. Kerrostalon nistit kulkevat öisin pihoilla varastamassa irtotavaraa ja jättävät jalkakäytävälle lojumaan varaatettuja pyöriä. Vuokratalossa asuu myös valtavasti ikityöttömiä ja mam*ja.

Vierailija kirjoitti:

Kaverini tienaa 9000e/kk ja asuu vuokralla. Ei velkoja tms ongelmia.

En ihan tuohon tuloissa yllä. Tilillä on useampi kymppitonni, pari sijoituskämppää, joiden tuotto kuittaa sen vuokran ja ajan 400€ maksaneella Focuksella.

Asun paikkakunnalla, missä asuntojen hinnat laskevat jatkuvasti. Tarjolla ei ole sellaisia taloja, mitkä innostaisivat ostamaan. Sen sijaan nykyinen vuokra-asunto vastaa lähestulkoon kaikkia toiveitani.

On vanhanaikaista ajatella, että omistusasuminen olisi aina järkevää. Usein ihmisillä on ylikalliit lainat niitä varten, asumisen kustannukset vievät liikaa nettotuloista ja asumuksesta ei pääse eroon kuin myymällä isolla tappiolla, jos joskus haluaa vaihtaa paikkakuntaa. Miten tällainen voi olla järkevää tai älystä kertovaa?

Kohtuullinen vuokra mahdollistaa minulle mukavan arjen: on kallis harrastus, lähes uusi auto, rahastosijoituksia ja kunnollinen puskuri säästötilillä. Saman kokoisen omistusasunnon kustannukset olisivat enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Kun ei tarvitse olla kuin yksi asukas joka saa talon sekaisin.

Ystäväni talossa on äiti ostanut tyttärelleen asunnon.

Tytöllä ei ole elämän hallita hallussa laisinkaan.

Hänen oven ulkopuolella jonottaa yöaikaan väkeä, ilmeisesti piikille.

Luulen äidin olleen epätoivoinen ja hankkimalla tytölle asunnon, pitävänsä hänet edes jotenkin turvassa.

Meidän talossa terrorisoi taas yksi mies, joka luulee omistavansa koko osakekannan talosta.

Hänellä on oma reviiri kellaritiloissa ja yhteisessä pyörävarastossa. Kukaan ei uskalla laittaa pyörää hänen korkeutensa pyörän lähelle.

Siitä tulisi huutomyrsky , koska hänen tavaroihin ei saa hipaistakkan.

Nämä molemmat siis omistustalossa.

Joitakin sijoitusasuntoja on , mutta hyvätäpaisia.

Me asutaan maalla omakotitalossa ja naapuristossa asuu nisti jolle vanhemmat osti talon, kun tämä oli saanut häädön paikasta, jos toisestakin. Välillä sentään on rauhallisempaa kun kaveri on vankilassa. Osakkeesta nuo sentään saa häädettyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertoohan se matalammasta älykkyydestä, että ei välitä ympäristöstään tai asunnostaan, vaikka siihen olisi mahdollisuus ja velvollisuus. Meidän kadulla on upouudet vuokra- ja omistustalo vierekkäin, eikä tarvitse kuin vilkaista, niin tietää kumpi on kumpi.

Minulle sisältö on raameja tärkeämpi. Kulissit ei tee ihmisestä onnellista.

Koti ei ole kulissi.

Kyllä on, jos esim lainan jälkeen ei jää mitään säästöön. Silloin on itselleen luonut kulissin, johon ei ole varaa.

Höpö höpö. Nykyisellä korkotasolla se lainanmaksu on sijoittamista.

Jopa vuokranantajat ovat asenteellisia. Paluumuuton yhteydessä jouduimme vuokraamaan Helsingistä asunnon. Ajatuksena oli, että katselemme vuokra-asunnosta käsin sitten hiljalleen omaa kotia ja jos vuokra-asunto on kiva, omalla kodilla ei ole niin kiire. Pukeudutaan miehen kanssa hyvin ja Saton toimiston vuokravälittäjä tokaisi että mitä te täällä teette. Katsokaa ympärillennne - tämä on tarkoitettu ihan toisenlaisille ihmisille. Vuokratiin silti Sato-asunto. Äänieristeet talossa olivat surkeat, työttömät naapurit mekasti ja joi ympäri vuorokauden ja siellä oli mahdotonta nukkua. Asunto itsessään oli kaunis ja valoisa ja sijaitsi ihanalla alueella. Kyllä se muutti asenteita vuokra-asuntoja ja asujia kohtaan. Vuosi asuttiin siinä ja onneksi päästiin pois.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se  nähty jo että poikien  kasvattaminen vastuulliseksi  vaatii  paljon enemmän kuin  tyttäjen. Ei se sitten  ole ihme  että    äidit  jo nykyään toivoovat  tyytövauvoja  länsimaissa. Poika  käntyy murrosisä   kaikkea  hyvää vastaan jaa  joutuu  helposti  vielä tyhmempien  kavereisen  vietäväksi.  Töissä  usein näistä puhumme,  jos on monta poikaa   on  äidull ä kyllä raskatsta.   Hyvä asuinalue    omakoti,  tai   vauraampi  kallis  omistusasunto alue on pojalle  turvalliempi paikka. Siellä arvostetaa koulua ja ahkeruutta, teveitä elämäntapoja ja samat naapurit tunteevat  lasten  kaverit lähiseudulla.

Onko sinulla välilyöntinäppäin rikki, kun tekstisi hyppii noin pahasti?

Vierailija kirjoitti:

Kaupungin vuokrataloissa asuu se surkein sakki.

Suurin osa on ihan kunnon ihmisiä mutta niitä surkeita on suhteessa enemmän, häiritsevät muita eikä saada yhtä nopeasti pois kuin omistuspainotteisissa yhtiöissä.

Koska lomautetut asuntovelkaiset menee töihin?

Asun vuokralla ja sain toimistotyöpaikan, palkka 2200 brutto kuukaudessa.

Monelle vuokralaiselle on tulossa perintöä. Puoliso ainoa lapsi, hänen vanhemmilla 2 taloa ja mökki.

Onko ne omistusasujat, joilla ei ole mökkiä, luusereita?

Vuokralaisella ei ole rahaa kiinni siinä talossa. Jos se alkaa muistuttaa epämiellyttävää, irtisanoutumisaika on kuukausi. Jos talo alkaa olla epämääräisen oloinen, se on suoraan omistusasujan varallisuudesta pois.

Vierailija kirjoitti:

Vanhoissa rupuisissa omakotitaloissa vasta sortin sakkia asuukin. Ei ole edes ympäristön painetta olla normaali.

Purkakaa ne hökötykset, ei ne kelpaa edes ilmaiseksi entisille vuokralla asujillekaan.

Jep, ja noissa asuu lapsia, jotka joutuu häpeämään silmät päästään vanhaa rintsikkataloa, koska vanhemmat on saaneet hölmön idean muuttaa sellaiseen ja lapsi kärsii. Upouudessa kerrostalossa vuokralla asuminen on parempi.

Vierailija kirjoitti:

Jopa vuokranantajat ovat asenteellisia. Paluumuuton yhteydessä jouduimme vuokraamaan Helsingistä asunnon. Ajatuksena oli, että katselemme vuokra-asunnosta käsin sitten hiljalleen omaa kotia ja jos vuokra-asunto on kiva, omalla kodilla ei ole niin kiire. Pukeudutaan miehen kanssa hyvin ja Saton toimiston vuokravälittäjä tokaisi että mitä te täällä teette. Katsokaa ympärillennne - tämä on tarkoitettu ihan toisenlaisille ihmisille. Vuokratiin silti Sato-asunto. Äänieristeet talossa olivat surkeat, työttömät naapurit mekasti ja joi ympäri vuorokauden ja siellä oli mahdotonta nukkua. Asunto itsessään oli kaunis ja valoisa ja sijaitsi ihanalla alueella. Kyllä se muutti asenteita vuokra-asuntoja ja asujia kohtaan. Vuosi asuttiin siinä ja onneksi päästiin pois.

Oikeassahan se vuokravälittäjä oli tuossa tapauksessa? Mutta eipä kai voi yleistää, elämäntilanne vaikuttaa paljon voiko omistaa vai asua vuokralla. Jos vaihtaa paikkakuntaa työnperässä kokoajan niinj mahdotontahan tuo on.Itselle oli selvää että haluan omakotitalon jo nuorena, siihen vaadittiin (Helsinki) aika monta vuotta ja väliomistusta, mutta vihdoin onnistui. Siinä välissä asuin vuoden vuokralla ja ahdisti lähinnä se rahanmeno ja kun ei saanut edes naulaa seinään laittaa, puhumattakaan korjata halkeamaa lavuaarissa tms..Mutta siis ihan normaalia väkeä siinä talossa asui...

Vierailija kirjoitti:

Asun paikkakunnalla, missä asuntojen hinnat laskevat jatkuvasti. Tarjolla ei ole sellaisia taloja, mitkä innostaisivat ostamaan. Sen sijaan nykyinen vuokra-asunto vastaa lähestulkoon kaikkia toiveitani.

On vanhanaikaista ajatella, että omistusasuminen olisi aina järkevää. Usein ihmisillä on ylikalliit lainat niitä varten, asumisen kustannukset vievät liikaa nettotuloista ja asumuksesta ei pääse eroon kuin myymällä isolla tappiolla, jos joskus haluaa vaihtaa paikkakuntaa. Miten tällainen voi olla järkevää tai älystä kertovaa?

Kohtuullinen vuokra mahdollistaa minulle mukavan arjen: on kallis harrastus, lähes uusi auto, rahastosijoituksia ja kunnollinen puskuri säästötilillä. Saman kokoisen omistusasunnon kustannukset olisivat enemmän.

Sijoittajat vasta hölmöjä ovatkin. Meidän kaupungissa 600 vuokra-asuntoa tyhjillään ympäri vuoden. 1,6 miljoonaa eläkeläistä ja heidän asuntoja tyhjenee joka viikko ja tilanne senkuin pahenee. Meidän kerrostalossa 2 tyhjää perikunnan asuntoa, toinen on ollut jo joulukuusta tyhjä.

Vierailija kirjoitti:

Asun paikkakunnalla, missä asuntojen hinnat laskevat jatkuvasti. Tarjolla ei ole sellaisia taloja, mitkä innostaisivat ostamaan. Sen sijaan nykyinen vuokra-asunto vastaa lähestulkoon kaikkia toiveitani.

On vanhanaikaista ajatella, että omistusasuminen olisi aina järkevää. Usein ihmisillä on ylikalliit lainat niitä varten, asumisen kustannukset vievät liikaa nettotuloista ja asumuksesta ei pääse eroon kuin myymällä isolla tappiolla, jos joskus haluaa vaihtaa paikkakuntaa. Miten tällainen voi olla järkevää tai älystä kertovaa?

Kohtuullinen vuokra mahdollistaa minulle mukavan arjen: on kallis harrastus, lähes uusi auto, rahastosijoituksia ja kunnollinen puskuri säästötilillä. Saman kokoisen omistusasunnon kustannukset olisivat enemmän.

Kyse onkin siitä missä sinä haluat asua. En halunnut asua Turun keskustassa, joten ostin sieltä pari yksiötä ja muutin itse asumaan n 30km Turusta vuokralle. Tällä paikkakunnalla esim kaksion vastike on n 300e ja osa taloista on ollut myynnissä vuosia. Rivitalon päätyasunnon vuokra on vajaa 500e (tuottoa ei juurikaan omistajalle jää) ja muut asukkaat vähän iäkkäämpää.

Köyhempikin voi elää siististi, jos haluaa. Siksi on varmaan kyse älykkyyden tasosta eikä varakkuudesta.

Miksi omistuskerros- ja -rivitaloissa ajatellaan asuvan holtittomampaa väkeä kuin omakotitaloissa. Näissähän asuu kaikkein sopuisimmat ja työteliäimmät ihmiset kun ei ole omakotitalon töitä rasitteena vaan voi panostaa ammattiinsa sen lisäksi että ainakin rivarissa asuu onnellisia, sopuisia ja empaattisia ihmisiä. Rivarissa tuntee naapurit paremmin kuin kerrostalossa. 

Vierailija kirjoitti:

Onhan se  nähty jo että poikien  kasvattaminen vastuulliseksi  vaatii  paljon enemmän kuin  tyttäjen. Ei se sitten  ole ihme  että    äidit  jo nykyään toivoovat  tyytövauvoja  länsimaissa. Poika  käntyy murrosisä   kaikkea  hyvää vastaan jaa  joutuu  helposti  vielä tyhmempien  kavereisen  vietäväksi.  Töissä  usein näistä puhumme,  jos on monta poikaa   on  äidull ä kyllä raskatsta.   Hyvä asuinalue    omakoti,  tai   vauraampi  kallis  omistusasunto alue on pojalle  turvalliempi paikka. Siellä arvostetaa koulua ja ahkeruutta, teveitä elämäntapoja ja samat naapurit tunteevat  lasten  kaverit lähiseudulla.

Väärin, hyvätuloisten lapsilla on rahaa huumeisiin.

Myös kyseisillä alueilla vanhemmat paljon töissä ja heidän lapset käyvät koko ajan häiriköimässä muita perheitä, kun eivät uskalla olla kotona yksin. Just näitä lapsia, jotka marraskuussa hihattomassa paidassa ulkona, kun vanhemmat aina töissä ja lapset ei saa huomiota eikä kukaan vahdi mitä he tekevät.

Asuin aikoinaan tosi edullisesti kolmiossa, jonka vuokran kattoi taas sijoituskaksioni tuotot. 

Meilläpäin sairaanhoitajan lapsi poltti tupakkaa jo ala-asteen kuudennella, tyttö, piti koulussa tupakkavalistuksen (esitelmän) tunnilla ja koko luokka ulvoi naurusta.

Hänen sairaanhoitaja äitinsäkin kyllä polttaa tupakkaa.

Vain pieni osa vuokralaisista asuu holtittomasti, mutta ne joilla on elämänhallinta aivan sekaisin eivät myöskään pysty ostamaan/pitämään kiinni omistusasunnosta.