nyt oikeasti ihmettelen - laina-asiaa

Tällä hetkellä tilanne on se, että 10 vuodessa vuokralla ollessa menisi sama summa vuokraan kuin mitä korkoihin menee 25 vuoden laina-aikana.

Tästä keskustelusta huomaa sen, että osa on valistunut asiasta, seuraa maailman tapahtumia ja perustavat ajatuksensa historian tapahtumiin ja järjen käyttöön. Osa on taas täysin tunnepuolella mukana, eivätkä oikeasti tajua, mitä pankki- ja lainapuolella oikeasti tapahtuu, ihan perusperiaatteetkin on hukassa.



Mutta yhtä kaikki, tämä keskustelu on todellakin syntynyt tarpeesta. Elämme todella mielenkiintoisia aikoja. Meidän perheellä sukan varressa kohta sen verran rahaa, että saamme ostettua jonkun asuntovelallisen lukaalin 25% prossan hinnanalennuksella. (sori vähän provosointia)

Tänään luin lehdestä että Nordea nostaa primea- Syynä yleinen rilanne korkomarkkinoilla.



Aika yksisilmäistä ottaa yksi ajanhetki ja laskea sen perusteella vertailuja 25 vuodelle.



Itse olen käynyt ahkeraan Kauppalehden keskustelusivuilla seuraamassa mitä mieltä sijoittajat ovat sekä asuntomarkkina- että yleisestä taloustilanteesta. Sekä näiden tulevaisuuden näkymistä. Jotain vastaavaa foorumia suosittelen muillekin (omasta) taloudesta kiinnostuneille.

Menkää vaikkapa handelsbankenin sivuille ja kaivakaa sieltä esiin lainalaskuri. Sinne käytte sitten laittamassa erilaisia lainasummia, laina-aikoja ja korkoprosentteja niin näette mitä mikäkin vaikuttaa. Tai mikä on koron ja lyhennyksen osuus kuukausierästä minäkin aikana. Ettei tarvitse luottaa pelkästään omiin tuntemuksiin tai muiden kirjoituksiin.



Tai laittakaa googleen hakusanaksi lainalaskuri niin sieltä niitä löytyy monta muutakin.

että omistusasunnon ostaminen on pidemmän päälle taloudellisesti järkevin asumismuoto. Tietenkin edellyttäen, että lainasummat eivät ole maksukykyyn nähden tähtitieteelliset (valitettavasti kaikki eivät tosiaan osaa laskea esim. lainan todellisia korkokustannuksia tai mahdollisen korkojennousun vaikutuksia)!



Vuokralla asuneelle ei jää viime kädessä käteen kuin kuitit maksetuista vuokrista ja tukku irtisanomisilmoituksia, kun taas _useimmilla_ asuntovelallisilla on jonain päivänä täysin oma asunto/talo. Lisäksi vuokra-asumisessa joutuu yleensä tekemään enemmän kompromisseja kuin omistusasumisessa, asunnot ovat usein huonommilla paikoilla (tai sitten ylisuuret vuokrat) jne. Jos tosiaan olisi tarjolla kohtuuhintaisia, hyviä vuokra-asuntoja perheille, niin ehkä tilanne olisi erilainen. Mielestäni kuitenkin ns. hyvin toimeen tuleville perheille on taloudellisesti ajatellen älytöntä asua pidemmän päälle vuokralla!

puhumme nyt eri asioista: En kritisoinut asuntolainoja vaan sitä, että otetaan ylisuuri laina omaan tulotasoon nähden.

Vanhempasi ilmeisesti ovat ostaneet omakotitalon ns. järkevän lainan rajoissa, koska heillä oli mahdollisuus ostaa harrastusvälineitä jne. Ei kyse ole siitä, että kaiken pitäisi olla kalleinta merkkitavaraa vaan siitä, että edes niihin halpoihin riittää rahaa.

Tarkoitin niitä tilanteita, joissa pieninkin muutos elämässä aiheuttaa taloudellisen katastrofin - niitä aloituksia täälläkin näkee lähes päivittäin: ei ole varaa ostaa edes ruokaa.

Eivätkö jotkut todellakaan tajua, että vuokra-asuntokin on koti? Maksamme vuokraa, saamme katon pään päälle, palvelut pelaavat, ei ole velkaa. Tämä on meidän koti, vaikka emme sitä omistakaan. Meille ovat myös lastemme kaverit aina tervetulleita ja meillä voi ihan oikeasti leikkiäkin. Emme maksa turhasta, vaan maksamme siitä, että saamme asua ja vieläpä huolettomasti ja halvalla (n. 140 neliötä, vuokra vesimaksuineen n. 700 euroa). Tämä asumismuoto on myös mahdollistanut sen, että olen voinut toteuttaa unelmani, eli olen saanut hoitaa itse omat lapset. Emme asu vuokralla pakosta vaan ihan omasta vapaasta halusta. Minä en välitä yhtään siitä, kuka asunnon omistaa. Pääasia on se, että meillä on kiva koti, jossa viihdymme ja jonka pystymme hyvin maksamaan, ja jää vielä hyvin rahaa elämiseenkin.

Vierailija:

puhumme nyt eri asioista: En kritisoinut asuntolainoja vaan sitä, että otetaan ylisuuri laina omaan tulotasoon nähden.

Vanhempasi ilmeisesti ovat ostaneet omakotitalon ns. järkevän lainan rajoissa, koska heillä oli mahdollisuus ostaa harrastusvälineitä jne. Ei kyse ole siitä, että kaiken pitäisi olla kalleinta merkkitavaraa vaan siitä, että edes niihin halpoihin riittää rahaa.

Tarkoitin niitä tilanteita, joissa pieninkin muutos elämässä aiheuttaa taloudellisen katastrofin - niitä aloituksia täälläkin näkee lähes päivittäin: ei ole varaa ostaa edes ruokaa.

Meillä on paljon lainaa. Ja keskisuuret tulot, n. 3600 netto. Lainahoitoon menee tällä hetkellä n. 1300 ¿/kk ja muihin asumismenoihin 300 ¿/kk. Jos korko nousee vaikkapa 7 %:iin niin lainanhoitoon menee vajaat 1700 ¿/kk. Jos korko nousee 10 %:iin niin sitten tekee jo tiukkaa 2150 ¿/kk kuukausierän kanssa. Saattaa jo joutua pyytämään vanhempia apuun.

Mutta kuka oikeasti uskoo 10% korkoon euroaikana? En minä ainakaan. Toisaalta en usko 7-oikein lottovoittoonkaan ja lottoa silti. Syystä että se lottoon laittamani summa on niin pieni että se häviäisi johonkin joka tapauksessa.

Vierailija:

Eivätkö jotkut todellakaan tajua, että vuokra-asuntokin on koti? Maksamme vuokraa, saamme katon pään päälle, palvelut pelaavat, ei ole velkaa. Tämä on meidän koti, vaikka emme sitä omistakaan. Meille ovat myös lastemme kaverit aina tervetulleita ja meillä voi ihan oikeasti leikkiäkin. Emme maksa turhasta, vaan maksamme siitä, että saamme asua ja vieläpä huolettomasti ja halvalla (n. 140 neliötä, vuokra vesimaksuineen n. 700 euroa). Tämä asumismuoto on myös mahdollistanut sen, että olen voinut toteuttaa unelmani, eli olen saanut hoitaa itse omat lapset. Emme asu vuokralla pakosta vaan ihan omasta vapaasta halusta. Minä en välitä yhtään siitä, kuka asunnon omistaa. Pääasia on se, että meillä on kiva koti, jossa viihdymme ja jonka pystymme hyvin maksamaan, ja jää vielä hyvin rahaa elämiseenkin.

Onpa hauskaa kun on oma koti, jossa ei voi esim. tehdä remonttia ilman että kysyy toiselta lupaa. Eikä lupaa välttämättä heru. Eikä tuollainen neliövuokra ole realismia ainakaan pk-seudulla. Toisaalta taas sisä-Suomessa asunnot ovat niin halpoja että 700 ¿:lla maksaisi jo omaakin joten miksi maksaa noinkaan suurta vuokraa?

esim. muutos tuloissa - työttömyys, äitiysloma jne. Kirjoittipa joku joskus täällä, että koska miehen lomarahat eivät tulleetkaan ajoissa niin tilanne on kriittinen eikä ole rahaa ruokaan eikä laskuihin.



Tottakai muutos taloudellisessa tilanteessa kiristään taloutta, mutta jos laina on suhteutettu järkevästi omaan tulotasoon ja maksukykyyn, ei tällainen muutos vielä aiheuta katastrofia, ainoastaan " tarkan markan" aikakautta perheen elämässä. Jos taas laina on valmiiksi ylisuuri ja epärealistinen perheen maksukykyyn, pienikin muutos ajaa perheen todellisiin vaikeuksiin.

jotka ostaa ylihintaisen asunnon. Siihen kun otetaan vielä suuri laina niin siinähän on maksamista. Ja jos siitä myydessä saa ratkaisevasti vähemmän niin sitähän ei mikään korkokatto tai lainaturva korvaa.

ei ole vastuussa remonteista. Ja vaikka niihin remontteihin tarvitaan vuokranantajan lupa, useimmiten vuokranantaja sen antaa jos remontti on järkevä. Ja vuokralainenhan ei itse maksa remonttikustannuksia, aika yleinen käytäntö on se, että vuokranantaja maksaa tarvikkeet ja vuokralainen tekee työn (jos remontti ei ole pakkoremontti vaan vuokralaisen halu kohentaa asunnon ulkonäköä) - ja siitä hyötyy kumpikin: vuokralainen saa kauniin ympäristön ja vuokranantajan sijoituksen arvo kohoaa.

Kun korot nousevat, yhä useampi joutuu taloudellisiin vaikeuksiin. Muutos elämäntilanteessa saattaa muuttaa kaiken jos laina on ylimitoitettu. Samaan aikaan into isompien asuntojen ostoon laskee koska korot ylhäällä, asuntojen hinnat laskevat ja tarjontaa tulee moninverroin enemmän. Kaupaksi voi olla vaikeampi saada ainakaan toivottuun hintaan.

Suomen historiasta ei tunneta tapausta, että asuntojen arvo olisi heikentynyt esim. 10 vuotta pidemmäksi ajaksi muuten kuin sillä tavalla, että maata on pommitettu.



Vai voitteko antaa esimerkin?



Asuntojen arvo on laman ohi mentyä aina kohonnut entistä korkeammalle.

Vierailija:

esim. muutos tuloissa - työttömyys, äitiysloma jne. Kirjoittipa joku joskus täällä, että koska miehen lomarahat eivät tulleetkaan ajoissa niin tilanne on kriittinen eikä ole rahaa ruokaan eikä laskuihin.

Tottakai muutos taloudellisessa tilanteessa kiristään taloutta, mutta jos laina on suhteutettu järkevästi omaan tulotasoon ja maksukykyyn, ei tällainen muutos vielä aiheuta katastrofia, ainoastaan " tarkan markan" aikakautta perheen elämässä. Jos taas laina on valmiiksi ylisuuri ja epärealistinen perheen maksukykyyn, pienikin muutos ajaa perheen todellisiin vaikeuksiin.

Muitakin muutoksia voi elämään tulla. Jos tulee ero? Tai jos satun kuolemaan? Tai jos puoliso kuolee? Tai trombi vie koko talon? Tai jos saan ison perinnön ja olenkin yht' äkkiä velaton?

Avoimia kysymyksiä on paljon. Ja toivottavasti ainakaan kaikkiin niihin ei koskaan joudu miettimään vastausta. Mutta jos joutuu niin siinä voi olla muitakin murheita kuin että joutuu myymään talon. Talon ja tontin arvo kuitenkin jossain määrin säilyy tai voi jopa huomattavasti nousta. Siinä mielessä on turha verrata osakekauppaan, jossa pelin henki voi olla kaikki tai ei mitään.

esim. työttömyyden, sairauden, kuoleman tms takia. Ja se pakko voi tulla juuri tuohon aikaan kun hinnat on alhaalla. Asunnon vakuusarvo voi esim. alentua niin alas että pankki pistää myyntiin.



Siiloin voi jäädä käteen lainaa mutta ei asuntoa. Jos lainaa on 200 te ja asunnosta saakin myytäessä vain 150 te. Ja huom. ostettaessa pitää maksaa varainsiirtovero sekä myytäessä välityspalkkio. Ilmaista ei ole sekään.

Katselin juuri myytäviä asuntoja alueeltamme ja vähän kauempaakin, ja suunnilleen vuokra-asuntomme kokoiset hyväkuntoiset asunnot maksavat 240 000 eurosta ylöspäin, tyydyttävässä kunnossa alkaen 195 000. Ei ihan 700 euron kuukausierällä onnistuisi maksaminen. Tai tuon halvemman vaihtoehdon mukaan voisimmekin ostaa, mutta laina-aika olisi yli 60 vuotta. Jäisipähän lapsille velkainen koti. t. 64

Tosi järkevää.

Ihmiset ottaa liian isoja lainoja. Tuttavaperhe (2+2) otti juuri 350 000 euroa lainaa. Kuukausimaksu noin 1500 euroa ja maksuaikaakin jokunen vuosi. Laskivat, että jos korot nousee 1%, he ovat pulassa.

Miksi pankit antaa lainaa???

Vierailija:

Ihmiset saa myös perintöjä yms

Hinnoissa on reilusti ilmaa, myyntiajat on pidentynyt niin että nyt on todella tilaisuus tinkiä. Myyjät on kusessa kun kauppa ei käy ja on mahdollisuus tinkiä jopa 20 prossaa.

Vierailija:

esim. työttömyyden, sairauden, kuoleman tms takia. Ja se pakko voi tulla juuri tuohon aikaan kun hinnat on alhaalla. Asunnon vakuusarvo voi esim. alentua niin alas että pankki pistää myyntiin.

Siiloin voi jäädä käteen lainaa mutta ei asuntoa. Jos lainaa on 200 te ja asunnosta saakin myytäessä vain 150 te. Ja huom. ostettaessa pitää maksaa varainsiirtovero sekä myytäessä välityspalkkio. Ilmaista ei ole sekään.

Miksi pankki pistäisi asunnon myyntiin jos lainaa hoidetaan sovitusti? Pankinko etu se on, että lainanottaja " ajetaan konkurssiin" ja että jäävät nekin rahat saamatta ja kirjataan luottotappioihin?