Miten pärjätä suhteessa, jossa ei lainkaan romantiikkaa ja huomioimista?

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä kuitenkin on varmaan pysähtyä miettimään mikä on hyvin ja sujuu. 

Ja miten paljon vähemmän sitä on kuin sitä mikä ei suju. 

Ja myös sitä mitä molemmat ovat valmiita tekemään tullakseen toista vastaan siinä mikä toisesta tuntuu hyvältä vaihtoehdolta. 

Mun mielestä tämä on ihan hyvä neuvo tai asenne, vaikka olet alapeukkuja saanutkin. Se ihan oikeasti auttaa, kun yrittää kiinnittää huomion suhteen hyviin puoliin. Harmi, että se vastaantuleminen ei ole onnistunut ja tämä meillä on niin kroonistunut ongelma, että ekat kymmenen vuotta jaksoin näitä keskusteluja aloittaa ja yrittää omalla esimerkillä saada enemmän toisen huomioimista suhteeseen. Mutta edelliset kymmenen vuotta olen jaksanut tätä enää vähemmän ja vähemmän.

ap

Mä kaipasin naimisissa ollessani, että edes joskus olisi mikä vain tilanne, jossa mieheni olisit laittanut mut etusijalle. Siis tyyliin tehnyt mulle iltateetä tai olisi halunnut lähteä vaikka kävelylle. Tai olis laittanut telkkarin kiinni ja puhunut.

Hän ei halunnut lastenvahtia meille ikinä missään tilanteessa, niinpä me ei tehty lasten ollessa pieniä ikinä mitään yhdessä kaksin. Sitten kun lapset oli sen ikäisiä että pärjäsivät hetken keskenään, niin ei muakaan enää kiinnostanut. Ero tuli

rikas mies ?  ja onko itsellesi kilot kertyny?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mitä puolisosi sanoi, kun kerroit että kaipaat parisuhteeltanne enemmän romantiikkaa? Tai miten itse viimeeksi romanttisesti huomioit puolisoasi?

Mies on hyvin tyytyväinen tässä suhteessa ja ihmettelee, mitä olen vailla. Hän painottaa, että arki sujuu, ei ole riitoja ja on seksiä. Hänen on vaikea ymmärtää, mitä puuttuu. Olen kertonut tosi selkeästi ja esimerkein, millaiset asiat mua ilahduttaisi ja joskus harvakseltaan on käynyt niin, että saan esim joululahjan, jos tällainen keskustelu on käyty esim ihan joulun alla. Jos jonnekin treffeille menosta on kysymys, niin mies sanoo, että voi tulla mukaan, ei ole ongelma, mutta järjestäminen jää mulle. Eihän tämä miehelle ole tärkeää. Hän haluaa sen mutkattoman arjen ilman hössötystä, ruokaa ja seksiä. Olen ostanut hänelle lahjoja, mutta ei hän niistä taida paljon nauttia, vaan kiusaantuu, kun ei ole ostanut mulle.

ap

Jätä se sika. miksi roikut huonossa suhteessa?

Noh, nytkin se sika siivoaa keittiötä ja käsittääkseni on paljon naisia, joilla tällaiset asiat olisivat ihan lottovoitto. Onhan se aidosti hyvä juttu, kun arki on sujuvaa, meille molemmille. Ja lapsille myös. [b]Pakostakin sitä silti miettii, että kuinka paljon tätä sujuvaa arkea jaksaa arvostaa siinä kohtaa, kun sitä arkea ei enää tehdä lapsille. Se aika tulee yllättävän pian.[/b]

ap

Olipa hyvin sanottu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mitä puolisosi sanoi, kun kerroit että kaipaat parisuhteeltanne enemmän romantiikkaa? Tai miten itse viimeeksi romanttisesti huomioit puolisoasi?

Mies on hyvin tyytyväinen tässä suhteessa ja ihmettelee, mitä olen vailla. Hän painottaa, että arki sujuu, ei ole riitoja ja on seksiä. Hänen on vaikea ymmärtää, mitä puuttuu. Olen kertonut tosi selkeästi ja esimerkein, millaiset asiat mua ilahduttaisi ja joskus harvakseltaan on käynyt niin, että saan esim joululahjan, jos tällainen keskustelu on käyty esim ihan joulun alla. Jos jonnekin treffeille menosta on kysymys, niin mies sanoo, että voi tulla mukaan, ei ole ongelma, mutta järjestäminen jää mulle. Eihän tämä miehelle ole tärkeää. Hän haluaa sen mutkattoman arjen ilman hössötystä, ruokaa ja seksiä. Olen ostanut hänelle lahjoja, mutta ei hän niistä taida paljon nauttia, vaan kiusaantuu, kun ei ole ostanut mulle.

ap

Ei tuollaista oikeasti tarvitse kenellekään selittää. Kaikki ymmärtävät että toista pitäisi huomioida. Osa vain ei välitä.

Miehillä on aika usein näkemys, että heidän roolinsa on ottaa vastaan huomaavaisuutta ja palveluksia, nainen taas heidän mielestään nauttii kun saa huomioida miestä.

Tuo riippuu ihan siitä, mikä lasketaan huomioimiseksi.

Mitä romantiikkaan tulee, niin kuka sitäkään aina jaksaa? Välillä meillä on sitä enemmänkin, mutta sitten tulee arkisempi kausi, jolloin vaan eletään yhdessä. Huomioimiseksi riittää se, että kumpikin hoitaa oman osuutensa arkiaskareista. Muutaman vuoden välein meillä on sellainen kausi, jolloin on enemmän romantiikkaa, ja läheisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mitä puolisosi sanoi, kun kerroit että kaipaat parisuhteeltanne enemmän romantiikkaa? Tai miten itse viimeeksi romanttisesti huomioit puolisoasi?

Mies on hyvin tyytyväinen tässä suhteessa ja ihmettelee, mitä olen vailla. Hän painottaa, että arki sujuu, ei ole riitoja ja on seksiä. Hänen on vaikea ymmärtää, mitä puuttuu. Olen kertonut tosi selkeästi ja esimerkein, millaiset asiat mua ilahduttaisi ja joskus harvakseltaan on käynyt niin, että saan esim joululahjan, jos tällainen keskustelu on käyty esim ihan joulun alla. Jos jonnekin treffeille menosta on kysymys, niin mies sanoo, että voi tulla mukaan, ei ole ongelma, mutta järjestäminen jää mulle. Eihän tämä miehelle ole tärkeää. Hän haluaa sen mutkattoman arjen ilman hössötystä, ruokaa ja seksiä. Olen ostanut hänelle lahjoja, mutta ei hän niistä taida paljon nauttia, vaan kiusaantuu, kun ei ole ostanut mulle.

ap

Jätä se sika. miksi roikut huonossa suhteessa?

Noh, nytkin se sika siivoaa keittiötä ja käsittääkseni on paljon naisia, joilla tällaiset asiat olisivat ihan lottovoitto. Onhan se aidosti hyvä juttu, kun arki on sujuvaa, meille molemmille. Ja lapsille myös. Pakostakin sitä silti miettii, että kuinka paljon tätä sujuvaa arkea jaksaa arvostaa siinä kohtaa, kun sitä arkea ei enää tehdä lapsille. Se aika tulee yllättävän pian.

ap

No, ne naiset ovat todella hölmöjä, joille on lottovoitto että mies siivoaa omat sotkunsa.

Vierailija kirjoitti:

Tuo riippuu ihan siitä, mikä lasketaan huomioimiseksi.

Mitä romantiikkaan tulee, niin kuka sitäkään aina jaksaa? Välillä meillä on sitä enemmänkin, mutta sitten tulee arkisempi kausi, jolloin vaan eletään yhdessä. Huomioimiseksi riittää se, että kumpikin hoitaa oman osuutensa arkiaskareista. Muutaman vuoden välein meillä on sellainen kausi, jolloin on enemmän romantiikkaa, ja läheisyyttä.

Tuo riittäisi mulle hyvin. Yksikin kausi olisi saattanut riittää siihen, että en olisi keski-ikäinen nainen, joka ei ole koskaan päässyt kuin itse järjestämilleen treffeille. Olisi jotain, mitä muistella.

ap

Itse lähtisin nostelemaan. Sä ap tyydyt liian vähään.

"Täytyy itselleen tarjota se, mitä toivoo ja tarvitsee." kuulostaa ihan sinkkuilulta. En olisi tuollaisessa suhteessa lainkaan. Oikeasti ei ole iso juttu edes joskus ostaa toiselle esim. kukkia, kun niitä saa nykyään ihan jokaisesta lähimarketista, tai suklaata tai ihan mitä tahansa.

Minun on kyllä jokseenkin vaikea ymmärtää ihmisiä, joille lahjat on jotenkin kriittisen tärkeä osa parisuhdetta. Eikä kaikki vaan ole sellaisia yllätyksenkeksijätyyppejä. Ap:n mieskin oli lupautunut tulemaan treffeille jos ap järjestää. Eli mikä tuossa on ongelma? Ei se pöytävaraus nyt niin iso homma ole, että sen takia kannattaisi koko suhteeseen leipääntyä. Tärkeintä, että olette siellä yhdessä, ei se kuka järkkäsi mitäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mitä puolisosi sanoi, kun kerroit että kaipaat parisuhteeltanne enemmän romantiikkaa? Tai miten itse viimeeksi romanttisesti huomioit puolisoasi?

Mies on hyvin tyytyväinen tässä suhteessa ja ihmettelee, mitä olen vailla. Hän painottaa, että arki sujuu, ei ole riitoja ja on seksiä. Hänen on vaikea ymmärtää, mitä puuttuu. Olen kertonut tosi selkeästi ja esimerkein, millaiset asiat mua ilahduttaisi ja joskus harvakseltaan on käynyt niin, että saan esim joululahjan, jos tällainen keskustelu on käyty esim ihan joulun alla. Jos jonnekin treffeille menosta on kysymys, niin mies sanoo, että voi tulla mukaan, ei ole ongelma, mutta järjestäminen jää mulle. Eihän tämä miehelle ole tärkeää. Hän haluaa sen mutkattoman arjen ilman hössötystä, ruokaa ja seksiä. Olen ostanut hänelle lahjoja, mutta ei hän niistä taida paljon nauttia, vaan kiusaantuu, kun ei ole ostanut mulle.

ap

Ei tuollaista oikeasti tarvitse kenellekään selittää. Kaikki ymmärtävät että toista pitäisi huomioida. Osa vain ei välitä.

Miehillä on aika usein näkemys, että heidän roolinsa on ottaa vastaan huomaavaisuutta ja palveluksia, nainen taas heidän mielestään nauttii kun saa huomioida miestä.

Kyllähän mies huomioi ap:ta. Mies ei vaan huomioi niillä pinnallisilla jutuilla, kukkapuskilla ja lahjoilla ja suklaarasioilla joita ap kaipaa.

Minä toivon, että ap:n seuraava mies on arjessa täysi m*lkku mutta muistaa sitten ap:ta vuosipäivänä ja pyöreillä synttäreillä Prisman kukkakimpulla ja tarjouskonvehdeilla. Ehkä ap:kin tajuaisi mikä elämässä on oikeasti tärkeää.

Tottakai sitä romantiikkaa on , jos olet sitä itse järjestänyt.

Rupesin miettimään että ei meilläkään oikein ole romantiikkaa sen ”perinteisessä” muodossa, mutta mies kyllä välillä tuo ylläriherkkuja kaupasta, hieroo hartioita ja keittää mulle iltateetä. Kun suhdetta on takana yli 10 vuotta, niin se romantiikka näkyy enemmän jokapäiväisissä arkisissa kohtaamisissa, enkä edes kaipaa mitään ruusukimppuja ja kuohuviiniä rannalla.

Jos olen romantiikkaa kaivannut ”lisäksi” niin olen mennyt kainaloon nyhjöttämään pusuteltavaksi.

Kyllä me käydään ulkona syömässä (paitsi ei nyt kun on korona) ja käydään joka vuosi hotellissa viettämässä vuosipäivää. Paitsi nyt kun mietin niin minä olen sen hotellin aina varannut, mutta suunnitellaan yhdessä miehen kanssa mihin hotelliin mennään ja mitä tehdään ja mies on aina innoissaan. Ostetaan synttäri- ja joululahjat toisillemme. Ennen käytiin myös keilaamassa yhdessä ja tehtiin museoreissuja. Sinun pitää ilmaista miehelle selkeästi, että olet tyytymätön suhteesemme niin paljon, että harkitset eroa tosissasi. Puhu tunteistasi ja tuo oma näkemyksesi esiin rauhallisesti ja anna miehen puhua omat tunteensa ja näkemyksensä. Jos ei meno muutu niin ei sinun tarvitse olla parisuhteessa, joka ei tyydytä sinua.

Vaihtoon vaan. Tuobon aivan sama kuin olisit yksin. Itse liian kauan kärvistelin. Toisaalta en tiedä onko koko maailmassa edes sellaista miestä jonka haluaisin.

Vierailija kirjoitti:

Minun on kyllä jokseenkin vaikea ymmärtää ihmisiä, joille lahjat on jotenkin kriittisen tärkeä osa parisuhdetta. Eikä kaikki vaan ole sellaisia yllätyksenkeksijätyyppejä. Ap:n mieskin oli lupautunut tulemaan treffeille jos ap järjestää. Eli mikä tuossa on ongelma? Ei se pöytävaraus nyt niin iso homma ole, että sen takia kannattaisi koko suhteeseen leipääntyä. Tärkeintä, että olette siellä yhdessä, ei se kuka järkkäsi mitäkin.

Verrataampa ystävyyssuhteisiin: Kuinka kauan jaksaisit yksipuolista ystävyyttä, jossa sinä hoitaisit kaikki yhteydenpidot ja tapaamisten järjestämisen? Tuskin kovin kauaa, kun toista ei selvästi seurasi kiinnosta. Miksi parisuhde olisi erilainen? Kaikki suhteet vaativat vastavuoroisuutta.

Jos olet asiaan tyytymätön ja olet esittänyt toiveesi eikä hän silti ole valmis huomioimaan tarpeitasi, kannattaa miettiä eroa. Itsellä vastaava kokemus, ja vasta uudessa suhteessa huomasin miten tärkeää oli, että toinen kuuntelee ja huomioi pienemmissäkin asioissa. Tosin yli 15 vuotta siihen meni, että tyydyin näivettävään suhteeseen, jossa tavat osoittaa rakkautta meni ihan ristiin. Kukkien antaminen ei ole iso vaiva, vaan hankinta onnistuu peruskauppareissun yhteydessä. Jos toisen toiveesta huolimatta puoliso ei viitsi tai halua sitä tehdä, niin osoittaa aika paljon halusta panostaa parisuhteeseen. Mulla tuo johti siihen, että aloin ihastuilemaan muihin, koska kun kotoa ei saanut huomiointia, hain sitä muualta. Nyt uudessa parisuhteessa olen saanut kukkia jo 5 vuotta joka viikko pyytämättä, ja niinpä vaan parisuhde toimii muiltakin osin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mitä puolisosi sanoi, kun kerroit että kaipaat parisuhteeltanne enemmän romantiikkaa? Tai miten itse viimeeksi romanttisesti huomioit puolisoasi?

ap

Ei tuollaista oikeasti tarvitse kenellekään selittää. Kaikki ymmärtävät että toista pitäisi huomioida. Osa vain ei välitä.

Miehillä on aika usein näkemys, että heidän roolinsa on ottaa vastaan huomaavaisuutta ja palveluksia, nainen taas heidän mielestään nauttii kun saa huomioida miestä.

Kyllähän mies huomioi ap:ta. Mies ei vaan huomioi niillä pinnallisilla jutuilla, kukkapuskilla ja lahjoilla ja suklaarasioilla joita ap kaipaa.

Minä toivon, että ap:n seuraava mies on arjessa täysi m*lkku mutta muistaa sitten ap:ta vuosipäivänä ja pyöreillä synttäreillä Prisman kukkakimpulla ja tarjouskonvehdeilla. Ehkä ap:kin tajuaisi mikä elämässä on oikeasti tärkeää.

Tässä lienee oleellista että tavat osoittaa rakkautta kohtaa tai ainakin on valmis opettelemaan ja olemaan joustava toisen tarpeille. Jos kummallekin on paras osoitus rakkaudesta on sujuva arki, niin molemmat ovat tyytyväisiä, koska kumpikaan ei kaipaa romantiikkaa. Mutta jos toiselle romantiikka ja huomioinen lahjoilla on tärkeää, eikä niitä saa esitetyistä toiveista huolimatta, niin jää vailla ja mitätöity ja yksinäinen olo eikä suhde toimi. Ei koskaan varmaan missään parisuhteessa kaikki osa-alueet ole täydellisessä balanssissa, mutta kyllä romantikko tarvitsee edes hieman romantiikan päälle ymmärtävän kumppanin.

Huomioiminen on auttamista kun näkee että toinen on väsynyt. "istupa alas, minä hoidan"

Kuiskaus korvaan ohimennen, halaus.

Kehu ja kannusta.