G: Mikä on Sinun henkilökohtainen selitysyrityksesi sille, ette käytä pyöräilykypärää?
Ei ne syyt tai selitykset muille edes kuulu.
Mikäs sua vaivaa kun haluat näin holhota muita?
Kommentit (107)
En käytä työmatkallani koska:
-Hiukset litistyy ja hiostuu (en pääse suihkuun)
-Nuttura ei mahdu
-hankala kuljetella mukana. Pyörään kiinni en sitä jätä, siellä on sitten sisällä räkää, tupakantumppeja sun muita ylläreitä, tai sitten yllättää sade (pyörä on päivät taivasalla, yleisellä paikalla.
Vapaa-ajan ajoissa käytän aina, samoin rullaluistellessa muiden suojien ohella.
hiostava, ahdistava ja lyttää kampauksen.
Lopetan pyöräilyn jos kypärä tulee lailla pakolliseksi.
että mulla on kypärä mutta ei pyörää.
1. Olen käyttänyt pyörääni viimeisen 4 vuoden aikana kerran.
2. En pidä kypärän hihnasta kaulan alla
MUTTA kun jossakin vaiheessa alan pyöräillä lasten kanssa niin ostan kypärät koko perheelle. Pelkään kovissa vauhdeissa koska terve järki kyllä varoittaa minua siitä mitä voi tapahtua kun viilettää 50km/h vauhdilla asfalttimäkeä alas ilman kypärää.
Aion myös toimia esimerkkinä lapsilleni.
Alan käyttää kypärää jos löytyy sellainen, että voi unohtaa sen olevan päässä. Oon sovitellut kaupoissa eri kypäriä, mutta aina ne ovat jostain kohtaa liian löysällä tai kireällä. Ehkä en vain osaa tai mulla on oudon muotoinen pää. Lapset käyttävät kypärää.
Mutta pian siihen tottuu niin, ettei sitä huomaa.
niin kauna kun ei le pakko, en kypärää päähän laita. Nuijan näkönen, paitsi lapsilla. Lasten pitää ehdottomasti käyttää.
niin kauna kun ei le pakko, en kypärää päähän laita. Nuijan näkönen, paitsi lapsilla. Lasten pitää ehdottomasti käyttää.
ja lapsesi itkevät hätääntyneinä vieressä? :(
enkä tiedä mihin survoa kypärä esim. kaupungilla (mulla mukana vain pikkuinen käsveska).
Ennen vetosin kanssa siihen, ettei löydy sopivaa, mutta se osoittautui p*skapuheeksi, sillä riittävän summan hyvään kypärään sijoitettuani löytyi sellainen johon totuin. Tosin nyt em. syistä se lojuu kaapin perällä...
enkä tiedä mihin survoa kypärä esim. kaupungilla (mulla mukana vain pikkuinen käsveska).
.
Tuntuu hyvin oudolta pitää sellaista. Lapsilla on kyllä ja heltä se käy onneksi rutiinilla. Omani pölyttyy kaapissa kun tuntuu ahdistavalta olla se päässä.
Kunnes esikoinen tuossa pari viikkoa sitten kaatui pyörällä ja löi päätään. Kypärä halkesi mutta pää ei. Joten nykyään meikäläinenkin laittaa kiltisti sen kypärän päähän sillä mitä lapset tekee kuolleella äidillä tai sellasella joka makaa ihan vihanneksena?
Tässä mun syyt:
- asuin ennen ison kaupungin ydinkeskustassa, jossa pyöräily olisi lähes mahdotonta
- vanha pyöräni on hajonnut ja tarvisi ostaa uusi
- nyt asun niin periferiassa, että ei täältä kuitenkaan pyörällä mihinkään lähdetä ja lapsi on liian pieni vielä pyörälenkille (nyt polkee apupyörillä pyörää ja minä kävelen reippaasti)
Ja pyöräilykypärää en käyttäisi todellakaan, jos ostaisin pyörän nyt. Inhoan kypäriä ja minä saan aikuisena ihmisenä päättää, käytänkö sitä vai en. Saatteko jotain tyydytystä siitä, että holhoatte aikuisia ihmisiä noin naurettavissa asioissa? Lapsella on nyt kypärä, mutta saa vanhempana itse päättää, käyttääkö vai ei.
Halvaantuneita ym. ei lasketa
- kampaus litistyy.
- en ole löytänyt kaupasta hyvää ja sopivaa kypärää, enkä ole ehtinyt joka kaupaan vielä.
- en pidä kun se painaa.
Mutta hankin sen heti kun vaan pääsen kauppaan seuraavan kerran.
tajusin, ettei hyvin laitettu kampaus lyttäänny kypärän alla sen enempää kuin muutenkaan pyöräillessä. Jos on pakko säilyttää tukka täysin kuosissa, niin täytyy mennä autolla.
Ja hätätilanteita varten minulla on töissä pari hiustenhoitotuotetta, eli kampausongelmat on poissuljettu, vaikka pyöräilenkin töihin kypärä päässä.
Lapsille kyllä laitan kypärän, vaikken itse suostukaan käyttämään ennen kuin on pakko.
1. Näyttää pöljältä
2. Kampaus litistyy
3. Tuntuu oudolta
Mutta sitten työkaveri totesi mulle yksi päivä, että sun lapset kyllä tarvii äidin. Tiesi siis että pyöräilen päivittäin töihin (ilman kypärää). Jäin ajattelemaan. Ja ostin kypärän heti seuraavana päivänä. Nyt nuo 3 syytä vaikuttaa vain juuri siltä mitä olivatkin: tekosyitä. Naurettavia tekosyitä.