Lue keskustelun säännöt.
mies suuttui kun en lainannut rahaa
15.04.2021 |
Tilanne seuraava:
Vuosien parisuhde, asutaan yhdessä. Aiemmin yhteiset rahat --> väärinkäytösten ja ylivelkaantumisen takia nykyään omat. Mies käyttää kaiken rahansa, minä koitan säästää. Miehellä myös takana työttömyysjaksoja omasta halusta (tyytymättömyyttä työpaikkoihin joita vaihteli vuodenvaihteessa aika useasti), minä olen ollut säännöllisesti vakitöissä jo vuosia.
Miehellä on auto. Minun työni on kävelymatkan päässä ja en tarvitse autoa. Mies myöskin maksaa kaiken autoon liittyvän, minä maksan autopaikan ja enemmän muita laskuja = pääsen sitten kerran viikossa kauppaan kyydillä ja näin se menee aika tasan.
Auto on nyt ilmeisesti hajoamassa ja mies koittaa vihjailla ja manipuloida että maksaisin n. 900 euron korjauksen. Hän on aiemmin lainannut minulta tuhansia euroja eikä ole koskaan maksanut takaisin. Hänellä on ilmeisesti peliongelman kanssa edelleen vaikeuksia ja lainailee myös perheeltään rahaa (luulee etten tiedä). Nyt hän selkeästi heittäytyy marttyyriksi kun en tarjoudu maksamaan säästämistäni rahoista auton korjausta.
Tilanne ahdistaa minua. Olen selviytynyt itse vuosikausien velkakierteestä vastikään ja vaivalla säästänyt rahaa. Mies kysyi eilen paljon minulla on säästössä ja sanoin noin-summan eli hän tietää että minulla olisi varaa maksaa se auton korjaus (Tosin ei paljoa jäisi sitten säästöön).
Olenko hirveä ihminen jos en lainaa rahaa korjaukseen vaan mies joutuu itse ottamaan vastuun tilanteesta? Ei auto hänen takiaan hajonnut mutta jotenkin ajattelen että auton omistajana pitäisi myös tajuta varautua tälläisiin tilanteisiin säästämällä jne. Ihan super huono omatunto ja pelkään, että kohta olen tyhjentämässä rahastojani ja lainaamassa hänelle rahat - joita en 99% varmuudella tulisi koskaan näkemään.
Kommentit (422)
Jooh, jos autossa on oikeasti 900e edestä vikoja, eikä miehellä ole varaa korjata, miehellä on liian kallis auto. Veljeltäni on onnistuttu nyhtämään 2 tonnia lainaa mersun korjaamiseen "koska auto on pakko olla koulun takia, mutta mikään muu merkki ei kelpaa", vaikka omistaja on valmiiksi jo veloissa. Veli on onneksi oppinut tuosta virheestään.
Jos siis kyse ei ole kusetuksesta ja raha menisi tosiaankin autoon, kannattaa mielummin myydä tuo ja ostaa tilalle joku, mitä on varaa ylläpitää. Äläkä sinä osta sitä miehelle. Auton omistaja maksaa auton kulut, ellei toisin ole sovittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, odotamme tilannepäivitystä. 🧐
Mitä kuuluu ap?
Toivottavasti voit edes hiukan paremmin. Sydänsurut sattuvat aina.
Hei taas kaikki, hengissä ollaan. Vappu meni kyllä ihmeellisissä tunnelmissa kun samalla koitti juhlia uuden elämän alkua, mutta takaraivossa painoi suru menetyksestä. Sunnuntaina eli toissapäivänä tosiaan mies sai avaimet asuntoon ja tuli hakemaan tavaroitaan.
Lauantaina koitti pistää viestiä että tuntuu pahalta jne, oli minusta vähän sikamainen temppu kun olin itse juuri aloittanut vapun juhlimisen ystäväni kanssa ja hän tiesi sen. En tiedä oliko jotain peliä tuokin ja koitti saada pahalle mielelle. Sanoin suoraan vaikka ilkeältä tuntui että jutellaan asiasta mielummin huomenna koska koitan nyt pitää mukavaa iltaa ja onneksi sitten lopetti siihen (Toki ei sitten sunnuntaina enää ollut "puitavaa" hänelläkään).
Kysyi kyllä sunnuntaina ennen tavaroiden noutoa että harrastetaanko yhdyntää vielä viimeisen kerran. Se kyllä sai pienen oksennuksen suuhun enkä oikein tiedä mitä ajatella tuosta. Sanoin sitten että en halua monimutkaistaa asioita ja hän yritti taivutella tyylillä "et sinäkään sitä vihaisi". Argh.
Minä hoidin tosiaan pakkaamiset ja epähuomiossa unohdin kokonaan muutaman tärkeän asian jotka hän tulee hakemaan sovitusti perjantaina, joka on sitten viimeinen kohtaaminen vähään aikaan. Samaan aikaan on olo kyllä turta, surullinen, ylpeä, iloinen, odottavainen mutta myös kokonaisuudesta ahdistunut. Aika varmasti näyttää tunteiden koko kirjon ja alkaa pikkuhiljaa sitten helpottaa viimeistään kun on tosiaan nuo ihan viimeisetkin tavarat haettu.
Ja henkilöille, jotka miettii tuota muutaman viikon aikana tapahtunutta asunnon hommaamista jne; suoraan sanottuna olen itsekkin järkyttynyt, miten nopeasti hän sitten sai järjestettyä kaiken. Toki kun ei ole juurikaan omaisuutta niin tuo muuttaminenkin on helpompi hoitaa. Itseänikin mietityttää, mistä sai takuuvuokraan rahat jne mutta toisaalta ei ole minun asiani enää, pääasia että järjestyi. Tottakai en ole nähnyt omin silmin mitään avaimia tai vuokrasopimuksia vaan olen niistä vain hänen suustaan kuullut, mistä sitä tietää vaikka olisi koko asuntoa saanut edes. Olisi kyllä twisti!
- AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli mieleen vielä noihin kalusteisiin ja raha-asioihin, että hän on sanonut minulle että on jo saanut jostain sänkyä ja pyyti noista minun lunastamista huonekaluista rahat perjantaina koska oli kuulemma löytänyt käytetyn sohvan (yhtäkkiä nekin kelpaa..). Noh, kun tuossa sunnuntaina jotenkin tuli puhetta noista huonekaluista jne, hän hämmentyi ja tajusin että ei hän varmaan mitään sohvaa ole löytänyt vaan tarttesi ne rahat parin päivän ryyppyputken rahoittamiseen. Tuli kyllä samalla surullinen olo hänen puolestaan mutta myös onnellinen että tuo ei ole enää minun ongelmani.
- AP
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen vielä noihin kalusteisiin ja raha-asioihin, että hän on sanonut minulle että on jo saanut jostain sänkyä ja pyyti noista minun lunastamista huonekaluista rahat perjantaina koska oli kuulemma löytänyt käytetyn sohvan (yhtäkkiä nekin kelpaa..). Noh, kun tuossa sunnuntaina jotenkin tuli puhetta noista huonekaluista jne, hän hämmentyi ja tajusin että ei hän varmaan mitään sohvaa ole löytänyt vaan tarttesi ne rahat parin päivän ryyppyputken rahoittamiseen. Tuli kyllä samalla surullinen olo hänen puolestaan mutta myös onnellinen että tuo ei ole enää minun ongelmani.
- AP
Mutta eikös hän ollut velkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysyi kyllä sunnuntaina ennen tavaroiden noutoa että harrastetaanko yhdyntää vielä viimeisen kerran. Se kyllä sai pienen oksennuksen suuhun enkä oikein tiedä mitä ajatella tuosta. Sanoin sitten että en halua monimutkaistaa asioita ja hän yritti taivutella tyylillä "et sinäkään sitä vihaisi". Argh.
Ei oo todellista 🤦🏻♀️
Hyvä ap!
Veikkaan että tämä murheenmurtama muutti uuden naisen luokse, lokit osaa lokkeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä ap! Voimia toipumiseen, ole armollinen itsellesi ja anna aikaa. Periksi älä anna, jos mitkään merkit pitävä paikkaansa niin todellakin tulee vielä joku yllättävä kriisi eteen, johon sinun apuasi tarvitaan. Kuten että asuntoa ei olekaan/se lähteekin yllättäen alta, isä/äiti/sisko/serkku sairastuu tms ja sinulta tarvitaan jotain yllättävää apua, esimerkkejä voisi luetella loputtomiin. Mut ehkä et kokemuksiesi jälkeen ole enää mikään sinisilmäinen niille jallituksille. Osoita ystävällisesti mutta tiukasti paikka mistä voi hakea apua. Kaikkea hyvää kevääseen ja uuteen elämään!
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ap! Voimia toipumiseen, ole armollinen itsellesi ja anna aikaa. Periksi älä anna, jos mitkään merkit pitävä paikkaansa niin todellakin tulee vielä joku yllättävä kriisi eteen, johon sinun apuasi tarvitaan. Kuten että asuntoa ei olekaan/se lähteekin yllättäen alta, isä/äiti/sisko/serkku sairastuu tms ja sinulta tarvitaan jotain yllättävää apua, esimerkkejä voisi luetella loputtomiin. Mut ehkä et kokemuksiesi jälkeen ole enää mikään sinisilmäinen niille jallituksille. Osoita ystävällisesti mutta tiukasti paikka mistä voi hakea apua. Kaikkea hyvää kevääseen ja uuteen elämään!
Joo tämähän se olisi pahinta että kun on saanut itseään jaloilleen, hänelle kävisi jotain ja alkaisin taas auttelemaan. Onneksi hän on nyt "löytänyt uudelleen" yhden vanhemman ystävänsä jonka luona tosiaan bunkkailee ja viettää aikaa. Tai mistä minä tiedän missä hän on mutta ainakin näin on tuuminut että on siellä. Se saa kyllä levollisuutta mieleen kun tiedän, että ei ole ihan yksin ja on tuota turvaverkkoa vaikka kusisi asioitaan jatkossakin. Ei tarvitse vain minun enää työntää käsiä santaan :) Kiitos tsempistä sinulle ja taas kerran kaikille muille! On tämä elämä uskomatonta. Toivon kovasti että tästä voisi olla apua jollekkin toisellekkin siinä määrin kuin tästä oli minulle.
- AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kauan kuin mies löytää jostain mahdollistajan, ei edes yritä saada asioitaan kuntoon. Jos vielä kyselee apua, käske selvittää itse omat sotkunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa hyvä että aloittaja osasi päästää irti tuollaisesta luuserista. Turhan harvoin näin käy.
Ai kamala mikä ”parisuhde” ap:llä.
Voinen kertoa, että itse vastaavassa tilanteessa noin 30 vuotta sitten.
Puoliso oli noin 10 vuotta minua vanhempi ja naimisiin mennessämme hänellä oli velkaa satojatuhansia markkoja, jotka yhdistettiin asuntolainan kanssa jotenkin (siis asuntolaina ja kulutusluotto) otin toisen velkoja omiin nimiin.
Puoliso oli koko liittomme ajan aina rahaton, minä maksoin arjen juoksevat menot. Hän kun sai jostain rahaa, se meni uuteen autoon ja taas tehtiin päälle lisää velkaa luottoyhtiöiden kanssa.
Minä jouduin tuossa ajassa myymään omaisuuttani, kuluttamaan säästöni. Velkaannuin toisen auttamisen vuoksi ja makselin palkastani lopulta toisen luottojen korkoja.
Rahat eivät riittäneet enää edes ruokaan, lopulta ei enää edes korkoihin tai muuhun tuon päättömyyden maksuihin.
Puoliso päättyi itsemurhaan, josta tietenkin syytettiin minua. Minulle jäi valtavat velat niskaani, velat joiden ottamiseen minulla ei ollut mitään osuutta.
Sitä ei puolison suku ymmärrätänyt, olettivat kai että minä olisin nuo yli miljoonan velat saanut aikaan??
Minulla ei ole ajokorttia, emme matkustelleet tms.
Onneksi oli velkajärjestely johon pääsin, kun oli dataa ettei ne velat olleet minun tekemiäni vaan auttamista (otin nimiini toisen velkoja)
Joten ap, lähde pois tuosta suhteesta!
Toivottavasti ap kasvaa pois kokonaan läheisriippuvuudesta ja miellyttämisenhalusta.
Löydät jotain paljon parempaa jos pidät iteäsi arvokkaana!
Vierailija kirjoitti:
Lisäyksenä vielä että ollaan lapseton n. 30 vuotiaita molemmat, vuokra-asunnossa asutaan eikä olla naimisissa.
Jokainen joka haluaa elää jumalisesti, joutuu vainottavaksi, mutta kyllä niitä vaivoja riittää näköjään Jumalan tahdon mukaisen raamatullisen elämänmallin ylenkatsoneille ja hyljänneillekin.
Ihan yhtäkkiä muistin tämän ketjun ja jollain tuurilla löysinkin ja mietin, että näin uuden vuoden kynnyksellä nostelen ylöspäin. Ehkä joku, joka on samanlaisessa hyväksikäyttösuhteessa tuurilla näkee tämän ja saa paljon viisaita vastauksia irtipäästämisen helpottamiseksi.
Minulla menee edelleen hyvin, yhteen ei olla palattu. Koin viisaaksi muuttaa pois koko kaupungista ja olen onnellisempi kuin koskaan. Minulla on orastava uusi tapailusuhde ihanan turvallisen miehen kanssa ja kaikki loistavasti. Kesällä oli paljon tuskaisia hetkiä, olin aika hukassa itseni kanssa mutta ajan kanssa niistäkin selvittiin. Exänikin on uudessa suhteessa, joka on kuin kopio meidän suhteestamme eli tuulista on. Sekin on lohduttava ajatus, ja ehkä tärkein oppi että vika ei ollut minussa ja vaikka olisin hakenut kuun taivaalta, hän olisi vaatinut lisää.
Kaikille siis jotka ovat samassa/samankaltaisessa tilanteessa: vaikka tekisit mitä, se ei tule koskaan riittämään. Lähde ja opi riittämään itsellesi, et löydä hyväksyntää miellyttämällä ihmistä joka veisi vaatteetkin päältäsi ilman tunnontuskia. Ensi vuosi voi olla sinun vuotesi, kun päästät irti kipeästä suhteesta ja alat elää elämää itsellesi!
Ihanaa uutta vuotta kaikille, olen edelleen ikuisesti kiitollinen kaikille vastanneille. Pelastitte elämäni yhtään asiaa liioittelematta. <3
- AP
Ap olethan kunnossa?