mies suuttui kun en lainannut rahaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäi mietityttämään, miten mies sai noin nopeasti kaksi asuntotarjousta, jos luottotiedot menneet?

Itseasiassa tätä mietin itsekin. Tosin on erittäin hyvä puhumaan ja vakituinen työpaikka kuitenkin löytyy että ehkä on sattunut mukavat vuokranantajat. 

AP täällä hei! Viikko eropäätöksestä takana ja huhhuh. Mies on nyt ilmeisesti tämän viikon perjantaina muuttamassa veks tuosta minun asunnosta. Edelleen tunnelma on rauhallinen ja tuntuu ettei tavallaan "mikään ole muuttunut" eli jutellaan entiseen malliin, toki aiheina vilahtaa usein sitten huonekalujen hankinta ja muutto ylipäätään jne. Yhdessä ei tosin sitä vähääkään puuhailla mitä ennen mutta se olisikin ehkä hitusen omituista. 

Alkushokkia lukuunottamatta on mennyt tosi hyvin ja ei ole itkettänyt lainkaan. Lähinnä suhtautunut rauhallisesti ja odottavasti tähän muutokseen ja innoissaan miettinyt omaa tulevaa vuotta. KUNNES TÄNÄÄN. Heti aamusta oli vähän tukala olo ja aloin sentimentaalisesti miettiä miten tämä oli viimeinen maanantai saman katon alla jne. Sovittiin äsken miehen kanssa, että ostan häneltä muutaman pienen jutun ja hän sitten pohdiskeli siinä että miten noitten huonekalujen kanssa kannattaisi tehdä kun rahaa ei ole juurikaan niitä ostella jne. Hän oli silti toiveikkaan oloinen ja sanoi että eiköhän jotain saa riivittyä kasaan. Tuntuu että sydän särkyy tuhanteen osaan ja minua ahdistaa niin paljon kun jään itse hyvillä mielin valmiiseen kotiin (toki viime kesän eron jälkeen minulla ei ollut edes sänkyä ja olen pala palalta ostanut tuonne kaiken itse) ja mies joutuu tyhjään kotiin jossa ei ole edes telkkaria. Minun takia. Minä päätin erota ja hajottaa tämän kaiken ja ajaa toisen pois. 

Tiedän järjen äänellä että asiahan ei ole noin, en ole eroa pyörtämässä ja tämä on parhaaksi näin. Mies on itse valehtelemalla ja asioita tekemällä tämän tilanteen aiheuttanut enkä minä, vaikka eropäätöksen teinkin. Haluan vain kertoa rehellisesti että jättäjälläkin on tunteet, varsinkin kun on läheisriippuvaisuutta. Ei tämä ole helppoa ei sitten mitenkään päin vaikka niin erehdyin jopa tuossa viime viikolla kuvittelemaan kun ei itkettänyt edes. Nyt se ero alkaa oikeasti realisoitua ja kohta olen ihan yksin. Yksinolosta nautin mutta ehkä henkisellä tasolla tämä parisuhde vaatii vielä todella paljon käsittelemistä osaltani. Tuleepahan ikimuistoinen vappu, toivottavasti voisin onnistua kääntämään ajatuksen positiiviseksi vaikka tällä hetkellä tekisi mieli vain valahtaa tuohon lattialle parkumaan. 

- AP

Huomaatko mikä vahvuus sisältäsi löytyy? Viikko eropäätöksestä ja pidät päätöksen vaikka tuntuu pahalta? pahalta tuntuu aina erotessa, se on hyvä muistaa.

Muista myös, että jos miehellä ei ole omaisuutta, niin se on miehen valinta. Mies on valinnut laittaa rahansa johonkin muuhun. Jos miehellä ei ole pahanpäivänsäästöjä ostaa äsnkyä, patkaa, peittoa, lakanaa, niin se on ollut miehen päätös. Se ei ole siis sinun syysi, että miehellä ei ole mihin päätänsä kallistaa.

Puhuit siitä, että jättäjälläkin on tunteet. No eikös se mies ollut se jättäjä: Mie jätti tasa-arvoisen suhteen ja yritti perseillä. Mies myös jätti sinut viikonlopuksi kotiin ja vietti aikaa muualla. Voit siis ihan hyvin ajatella, jos se sinua helpottaa, että sinä olet se jätetty.

Jätetty tai jättäjä olet hyvin selvinnyt. Jos itkettää niin itke.

Ihana kuulla, että olet selvinnyt näin hyvin.

Kukaan ei sano, että sinulla olisi hyvä olo seuraavan muutaman kuukauden aikana. Mutta jos vain olet täysin erossa siitä miehestä, niin se olo alkaa siinä parantumaan vähitellen kuuausien kuluessa ja puolen vuoden päästä olet jo erinomaisessa tilanteessa.

Olennaista on se, että ei enää mitään klntaktia siihen mieheen, sitten kun on muuttanut pois. Laita puhelinnumero estoon, samoin fb. Jos yhtään annat pikkusormea takaisin, niin sinun tuskasi moninkertaistuu.

Mies on itse valinnut tien, jossa käyttää palkkarahansa muuhun kuin siihen, että olisi se sänky yms. Kierrätyskeskuksesta todellakin saa halvalla ja suurien kaupunkien fb-roskalavoilla voi pyytää tarvittavia juttuja ja ns perusjutut kyllä järjestyvät.

Se, mikä miehelle tulee olemaan vaikeaa, on se mihin sinä voi erolla auttaa ainoastaan positiivisesti eli pelaamisen ja valehtelemisen lopettaminen. Kaikki mahdollistaminen on miehelle pitkäaikaisesti vain negatiivista. Peliongelmaankin saa Suomessa onneksi apua, jos sitä itse haluaa. Mutta toinen ihminen ei vi haluta toisen puolesta.

Varaudu siis siihen, että olo on kurja ja myös siihen, että se kurja olo menee ohitse.

Lukaisin aloituksen ja ihan pikaisesti silmäillen ketjua. Olen itse ollut vähän samassa tilanteessa, jossa toisella osapuolella peliongelma ja -addiktio. Aika samankaltaisia kokemuksia: valehtelua, manipulaatiota, syyllisyyttä omasta rahankäytöstä (kun toinen on koko ajan pulassa), jatkuvaa huolta siitä, missä toinen menee (pelaamassa  jossain juuri saatua tiliä)= valtavasti negatiivista energiaa kuormittamassa omaa arkea ja elämää. Jotenkin salakavalasti peliriippuvainen vain siirtää omat taloushuolensa ja -kuormansa toisen niskoille. Se on moninkertainen vankila - ei voi edes omasta taloudestaan olla tyytyväinen tai elää haluamallaan tavalla, kun jatkuva huono omatunto siitä, että toisella menee huonosti. Ja siinä ollaan tilanteessa, jossa tämä toinen kuitenkin jatkuvasti tekee huonoja valintoja siitä huolimatta, että jollain tasolla tietää, ettei kannattaisi. Asianomainen ei halua/pysty muuttumaan ja läheinen ei voi tehdä muutoksia toisen puolesta.

Taakan siirtäminen läheiselle ei ole siis pelkästään taloudellista. Peliriippuvainen siirtää sinulle myös kaikki mukana kulkevat negatiiviset tunteet. Lisäksi kaikki ongelmista johtuva riitely, ihmisen persoonallisuuden muutos riippuvaisuudesta sellaiseksi, ettei se ole kaunista katseltavaa.

Oma elämä on nopeasti ohi ja liian lyhyt haaskattavaksi toisen ihmisen aiheuttamassa negatiivisen energian suonsilmässä. Vapaus on ihana asia! 

Ap, onko mies yrittänyt saada päätäsi kääntymään? Muistathan, että kaikki yritykset suhteen pelastamisen puolesta on vain manipulointia.

Vierailija kirjoitti:

Miehelle käy siis "usein" näitä vahinkoja ja on jostain syystä tosi huono tuuri aina kaiken kanssa. Milloin hajoaa tietokoneen kuulokkeet, nyt hajosi vuoden käytön jälkeen puhelin (isänsä osti iphone 12 osamaksulla hänelle josta kyllä sanoin että miksi ei osta puhelinta johon olisi oikeasti varaa...). Aina tasaisin väliajoin hajoaa joku juttu ja uutta pitää saada. Epäilyttää tuo puhelinasiakin että liekö vanha edes hajonnut vai halusiko vain uuden ja aina pitää saada se paras. Hänellä on muutenkin kulissit tosi tärkeitä eli pitää olla kallista autoa ja puhelinta sun muuta ja on tosi ylimielinen tiettyjen asioiden suhteen vaikka ei olisi millään tavalla rahaa ostaa niitä edes.

Katseltiin kesälomalle pientä kotimaan matkaa ja hän alkoi suoraan katsella jotain deluxe-hotellihuoneita. Vähän pahastui sitten kun sanoin että haluaisin käyttää rahat johonkin muuhun kuin siihen huoneeseen ja hän ei kuulemma missään varastossa nukkuisi. (oltiin siis laittamassa kuluja puoliksi). Aiemminkin suhteessa esimerkiksi uuden vuoden mökkireissut kaveriporukalla, hän on koittanut saada jotain luksusmökkejä jne ja sitten suutahtanut kun muut ei ole halunneet maksaa niin kalliista mökistä hintaa. En tajua miten voi kehdata sanoa että joku on liian huono jos ei ole edes SIIHEN varaa ilman osamaksuja ja muiden takauksia jne. Tuo on minua aiha ihmetyttänyt ja nykyään jopa hieman ärsyttänyt, onneksi se ei vaivaa minua kun on ne omat rahat. Mistähän lienee johtuu tuollainen ylimielisyys. 

- AP 

Ap, sinähän olet ihan tollo kun tuollaisen mieslapsen kanssa vehtaat. Kumppania pitää voida kunnioittaa ja arvostaa. Miten voit kunnioittaa tuollaista? Ja selvää on, ettei mies kunnioita sinua. 

Ihan tuhoon tuomittu juttu.

Tosiaan kaiken välttämättömän kotiin saa ilmaiseksi, Torissa on joka kodinosastolla ilmaista tavaraa, kun klikkaa Annetaan, aivan uuden veroista tavaraa kalusteista kodinkoneisiin ja tekstiileihin. Ainoastaan patjan ostaisin kaupasta uutena, kaiken muun voisi hankkia käytettynä.

Olen nähnyt jopa ilmoituksen jossa maksetaan noutajalle siitä että hakee jonkun kalusteen pois. Myyjällä ei ole mahdollisuutta kuljettaa minnekään ja kaatopaikalle vienti maksaa, tulee halvemmaksi maksaa parikymppiä noutajalle.

JSS

Päivitystä ap! Millä mielellä olette siellä?

Vierailija kirjoitti:

Päivitystä ap! Millä mielellä olette siellä?

Ei se ehdi kun on harrastamassa kiihkeää sovintoseksiä uhh

Ja Facen roskalavaryhmistä saa ilmaiseksi vaikka mitä, vaivatta saa asunnon kalustettua.

Pikaista päivitystä, tunneskaalaan tuli juuri äsken mukaan surun ja säälin lisäksi ÄRTYNEISYYS. KYselin mieheltä mikä se muuttoaikataulu nyt on kun tuumasi että perjantaina muuttaa. Noh, hän saakin avaimet vasta sunnuntaina mutta oli silti marttyyrinä muutamaa nyssykkäänsä ja huonekaluaan raahaamassa johonkin väliaikaisesti... Sanoin sitten että jos itse et enää tule asuntoon asumaan, niin tavarat kyllä voivat olla sunnuntaihin saakka luonani.

Tuumasi sitten siihen että pitää varmaan muutenkin kaverin luona bunkkailla tuo ensi viikkokin kun saa palkan vasta perjantaina jolla sitten ostaa huonekaluja. Että ei viitsisi lattiallakaan nukkua viikkoa. Sanoin, että olen maksamassa melkein sataa euroa muutamasta jutusta, jonka häneltä ostan että kyllähän sillä rahalla saa vaikka ja mitä käytettynä. Niin ei kuulemma kunnollista :) ....................

Kyllä se vaan savu alkaa nousta korvista, ihmisellä ei ole käytännössä mitään. Silti jostain taikonut rahaa ja syö kebabbia ja pitsaa tuossa joka ilta. Ei suostu nukkumaan käytetyllä sängyllä. Miten ei voi nöyrtyä TÄSSÄKÄÄN VAIHEESSA? Alkaa hermostuttaa mutta kylläpä muuten helpotti säälin tunne kummasti! 

Näillä näkymin siis pyydän avaimen perjantaina takaisin ja sitten vietän mukavaa vappua. Sainkin ystäväni tulemaan luokseni viinilasin äärelle viettämään iltaa eli ei tarvitse murehtia yksin. Sunnuntaina sitten sopimuksen mukaan avaan ovet että saapi kannella tavaransa uuteen osoitteeseen. Vähän ajatuksen tasolla ahdistaa tuo viimeinen ero koska hänestä kuitenkin välitän, voi sunnuntai olla aika rankka päivä (varsinkin jos krapulassa vielä olen kun juon vain muutaman kerran vuodessa muutenkin..). 

- AP

Toivottavasti oikeesti lähtee

Jätä se. Se ei anna sulle MITÄÄN, vaan hyväksikäyttää.

Ja miksi pitäisi elää tuollaisen luuserin kanssa?

Vaikuttaa vähän siltä, että edelleen odottaa sun murtuvan ja pehmenevän, ja sanovan taikasanat "jää luokseni". Pidä nainen pintasi. Pe on muuttopäivä, ja se mihin muuttaa ja menee, ei ole enää sinun asiasi.

Muistakaa vastedes että ette puhu rahoistanne.

Vierailija kirjoitti:

Pikaista päivitystä, tunneskaalaan tuli juuri äsken mukaan surun ja säälin lisäksi ÄRTYNEISYYS. KYselin mieheltä mikä se muuttoaikataulu nyt on kun tuumasi että perjantaina muuttaa. Noh, hän saakin avaimet vasta sunnuntaina mutta oli silti marttyyrinä muutamaa nyssykkäänsä ja huonekaluaan raahaamassa johonkin väliaikaisesti... Sanoin sitten että jos itse et enää tule asuntoon asumaan, niin tavarat kyllä voivat olla sunnuntaihin saakka luonani.

Tuumasi sitten siihen että pitää varmaan muutenkin kaverin luona bunkkailla tuo ensi viikkokin kun saa palkan vasta perjantaina jolla sitten ostaa huonekaluja. Että ei viitsisi lattiallakaan nukkua viikkoa. Sanoin, että olen maksamassa melkein sataa euroa muutamasta jutusta, jonka häneltä ostan että kyllähän sillä rahalla saa vaikka ja mitä käytettynä. Niin ei kuulemma kunnollista :) ....................

Kyllä se vaan savu alkaa nousta korvista, ihmisellä ei ole käytännössä mitään. Silti jostain taikonut rahaa ja syö kebabbia ja pitsaa tuossa joka ilta. Ei suostu nukkumaan käytetyllä sängyllä. Miten ei voi nöyrtyä TÄSSÄKÄÄN VAIHEESSA? Alkaa hermostuttaa mutta kylläpä muuten helpotti säälin tunne kummasti! 

Näillä näkymin siis pyydän avaimen perjantaina takaisin ja sitten vietän mukavaa vappua. Sainkin ystäväni tulemaan luokseni viinilasin äärelle viettämään iltaa eli ei tarvitse murehtia yksin. Sunnuntaina sitten sopimuksen mukaan avaan ovet että saapi kannella tavaransa uuteen osoitteeseen. Vähän ajatuksen tasolla ahdistaa tuo viimeinen ero koska hänestä kuitenkin välitän, voi sunnuntai olla aika rankka päivä (varsinkin jos krapulassa vielä olen kun juon vain muutaman kerran vuodessa muutenkin..). 

- AP

Kertoo kyllä paljon, että vielä rahattomana ja lähes tyhjän päällä ollessaankin hän tuhlaa joltain saadut almut noutoruokaan eikä muut kuin uudet huonekalut kelpaa. Joku häntä edelleen mahdollistaa ja hän selvästi luottaa, että mahdollistaa jatkossakin vaikka mikä tulisi. Kenties omat vanhemmat? Tai ehkä se kaveri, jonka nurkissa punkkaa? Hän ei vieläkään ole oikeasti ymmärtänyt omaa tilannettaan eikä tilaansa.

Vierailija kirjoitti:

Pelottaa, että mies kokoajan miettii että miten itsekäs olen kun en hädän hetkellä auta häntä kun tosiaan sattui juuri eilen kysymään noista minun säästöistä (sattumaako? vainoharhaisena pelottaa että ei ole...). Jos hän suoraan kysyisi että lainaanko sen, se olisi pahinta ikinä ja en tiedä miten pystyisin sanomaan ei ilman että kuulostan kauhealta kusipäältä. Tuntuu hirveältä pitää omia puoliaan ja tavallaan itsekkäästi istua rahasalkun päällä kun voisi auttaa toista. Mutta auttamalla häntä olen joutunut vuosien varrella niin hirveisiin ongelmiin että huhhuh. 

Voisinkohan vaan sanoa jos hän siis kysyy että lainaanko että en,  tämän ikäisenä pitäisi pystyä itse hoitamaan omat ongelmansa ja en halua menettää vaivalla säästämiäni rahoja kun et ole maksanut koskaan aiemminkaan lupauksista huolimatta velkoja (Tässä vaiheessa hän varmaan ehdottaisi velkakirjaa joka on yhtä tyhjän kanssa)

Itkettää ja stressaa. Olen aivan liian kiltti! 

- AP 

Et lainaa ja lopetat suhteen.

Mä lakkasin köyhtymästä vasta kun laitoin rahataidoissa huonomman kumppanin pihalle. Sekuntiakaan en ole katunut.

Ootko ap ihan varma, että asuntoa on olemassa? No, niin tai näin, mies lähtee perjantaina, ja se mihin menee, ei ole sun murhe.