Pääkaupunkiseudulta omistusasunto, miten?!
Miten olette onnistuneet ilman kaukaisen sukulaisen perintöä tai rikkaita vanhempia? Olen 30-vuotias sinkku. Nettona jää noin 2000€ käteen. Elämä täällä kuitenkin niin pirun kallista, että säästöön saan kuusta riippuen keskimäärin 200€, vaikka kuinka yritän pihistää. Välillä tuntuu myös niin turhauttavalta säästää pikku summia, kun edessä on kuitenkin vähintään se 10 000 säästö.
Onko joku kerryttänyt varallisuutta asumisoikeusasunnon kautta? Ainoa realistinen mahdollisuus tuntuu tätä vauhtia olevan omistaa 20-neliöinen yksiö kymmenen vuoden päästä. Tilaa kuitenkin tarvitsen enemmän jo oman mielenterveyden takia, sillä työskentelen hyvin paljon kotoa käsin ja kansiot täytyy olla levällään.
Kertokaa kokemuksianne ja purkakaa vaikka muutkin turhautumistanne.
Kommentit (98)
No jos teet kotoa käsin töitä niin osta ihmeessä jonkun toisen kaupungin keskustasta kämppä. Osta vaikka Hämeenlinnasta kivasta talosta kaunis asunto, maksaa saman kuin pieni huono yksiö pääkaupunkiseudulla syrjässä.
Vierailija kirjoitti:
Helsingissäkin on edullisia alueita, ei ole pakko asua keskustassa.
Ja muissa kaupungeissa vielä edullisempaa, ja voi asua keskustassa.
Alkuun ostat pienen asunnon halvalta alueelta.
Ostat. Ostin itse alle 30v kaksion Pasilasta puolison kanssa.
Asossa ollaan me asuttu. Nyt asuntolainaa 0e ja asosta saadaan poismuuttaessa se 30 000 e takaisin.
N40+
Löydä puoliso, niin onnistuu helpommin. Asumiskulut menee puoliksi.
Olen asunut koko ikäni pääkaupunkiseudulla, jossa on kirjaimellisesti lähes kaikki sukulaiset ja kaverit. Vaikka työskentelenkin kotoa käsin, työpaikalla täytyy kuitenkin poiketa useampi kerta viikossa, välillä lyhyelläkin varoitusajalla. Tämän vuoksi minnekään sen kauemmas pk-seudulta muutto ei valitettavasti ole oikein mahdollista.
Helsingistä en edes haaveile asuntoa omistavan, mutta muuallakin kohtuullisen matkan päässä on niin hintavaa.
Ap
Löydä puoliso, niin onnistuu helpommin. Asumiskulut menee puoliksi.
Ostin ASP:llä vanhan kerrostaloasunnon Vantaalta. Sieltä rivariin Pohjois-Helsinkiin ja kolmannella muutolla keskustaan. Se on vaatinut nuukaa elämäntyyliä ja monikymmenvuotista kärsivällisyyttä.
Mistä on syntynyt käsitys, että se unelmien asunto ostetaan ensiasunnoksi? Maaseudultako?
Vierailija kirjoitti:
Asossa ollaan me asuttu. Nyt asuntolainaa 0e ja asosta saadaan poismuuttaessa se 30 000 e takaisin.
N40+
Mistäs saitte ason ja kauanko jonotitte? Onko rauhallinen talo?
Avasin ASPin 23-vuotiaana. Asuin solussa ja säästin. 26-vuotiaana ostin puolison kanssa pienen kolmion Espoosta. Myimme sen 7 vuoden päästä ja ostimme isomman. Ja vielä kerran muutimme isompaan.
Säästää sen verran, että saa sen kohtuuhintaisen ensiasunnon. Ei kannata heti haaveilla jostain Ullanlinnasta tai Kaartinkaupungista. Kun (suurin) osa asuntolainasta on maksettu, vaihdat isompaan tai kalliimmalle alueelle. Ei koko Helsinki ole kohtuuttoman kallista aluetta.
No ei tuohon nyt oikein ole mitään järkevää keinoa. Asunnot hyvällä sijainnilla maksavat aivan järkyttävän paljon. Jos ap ostaa nyt 30 vuoden maksuajalla ja lyhentää lainaa tonnin kuussa ja maksaa yhtiövastiketta sen ylimääräisen 200€. Tonni on sama kuin nykyinen vuokra? Sehän on ilman korkoja sen 12 000€ vuodessa kertaa 30 vuotta.
Oikeastihan tätä ei voi laskea ihan näin optimistisesti. Asunnot hyvällä sijainnilla kuitenkin maksavat tämän verran.
Jotenkin on sellainen kutina että asuntojen hintojen lasku lähitulevaisuudessa on mahdollista. En osaa sanoa että todennäköistä, mutta mahdollista.
Oletko kysynyt jo pankista paljonko saisit lainaa? Onko jo kuinka paljon säästettynä?
Ja ostat nyt sen yksiön ja sitten 10 vuoden päästä kun olet maksanut siitä yksiöstä 30-50%, niin myyt sen ja ostat isomman. Tai vielä parempi: laitat sen vuokralle ja annat vuokralasen maksaa sen lainan (30% vero menee käsittääkseni vasta vuokrasta jäävästä voitto-osuudesta. Lisäksi sijoituskämpässä rahoitusvastikkeen voi laittaa mielestäni verovähennyksiin). Voit kuitenkin käyttää yksiötä vakuutena siihen isompaan asuntoon ja siten voit siirtyä maksamaan isompaa asuntoa ja jättää vuokralaisen maksamaan yksiötä. Pitää vaan olla tarkka sen kämpän suhteen, että on hyvä vuokramarkkinoille. Mutta ihan ekaksi menet sinne pankkiin pyytämään lainatarjouksen.
Lottoa köyhä.
Itse te olette sänkynne pedanneet sinne kehä-III sisäpuolelle.
Ja kun vihdoin pääset muuttamaan unelmiesi omistusasuntoon, onkin kulunut 30 vuotta, nuoruus mennyt, ja paras aika elämästä särpitty kaurapuuroa. Yhdessä asuntosäästäminen onnistuu paremmin, eli eiköhän lisätä tuohon vielä onneton avioliitto.
Suomessa pitäisi jo hyväksyä, että omistusasuminen ei ole kaikille. Mistä lie syntynyt käsitys, että se on koko kansan oikeus ja kohtuus.
Kymmenen vuotta mietin samaa, nyt ostin asunnon pikkupaikkakunnalta. Ei se onnistu yksineläjältä ilman alkupääomaa mitenkään. On haettava se alkuvauhti jostain muualta. Kun kaikki mitä tulee, menee vuokraan, säästöön ei vain jää tarpeeksi. En edes viitsi alkaa tässä avautumaan kuinka paljon v*****taa. Se on kuitenkin jossain vaiheessa vain hyväksyttävä, että työtä tekemällä ei asunnon ostaminen ole kaikille täällä mahdollista.
Aivan varmasti saat peruskuntoisen yksiön Helsingin laitamilta. Veikkaan että nyt vain vaatimukset liian kovat.
Helsingissäkin on edullisia alueita, ei ole pakko asua keskustassa.