Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen outouksia, osa 45843. Miksi sekä olutta että naista pannaan?
14.04.2021 |
Ja kääntäen, miksei oluen valmistusta kutsuta esim. hässimiseksi?
Kommentit (29)
21/29
|
14.04.2021 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paneminen on yleinen verbi ja sen käyttö on vain unohtunut. Puukolla ja neulalla pistetään, muulloin paneminen olisi oikea vergi.
Laittaminen on varmaan se kaikkein oikein verbi, vaikka paneminen ja pistäminen ovatkin yleisesti puhekielessä käytössä.
Ei ole. Ruokaa laitetaan, puukolla ja neulalla pistetään, kaikkea muuta pannaan.
Ei. Valot laitetaan päälle, ovi laitetaan kiinni. Kahvit laitetaan keittymään ja pullat laitetaan uuniin. Vaatteet laitetaan päälle ja kengät laitetaan jalkaan. Sauna laitetaan päälle. TV laitetaan päälle. Kirja laitetaan kiinni. Ruoka laitetaan lautaselle. Hiukset laitetaan kiinni tai kampaukselle. Suu ja silmät laitetaan kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oluen paneminen on ihan oikeaa kieltä, mutta naisen paneminen on puhekieltä, eli eivät verrattavissa.
Olen yleensä pannut jonkun kanssa, en yksin.
"
Sana panna on sekä substantiivi että verbi. Substantiivina se on tuttu historiasta roomalaiskatolisen kirkon piiristä, ja se tarkoittaa ’kirkonkirousta’. Se on jättänyt joitain jälkiä myös meidän kieleemme. Alkuperäisessä merkityksessään sanaa on käytetty Florinuksen kirjaamassa sananparressa . ”Ei panna paeta anna, murha mennä muille maille”. Kuvallisesti sitä voidaan käyttää edelleenkin, esimerkiksi joku voi julistaa tupakan ja rasvan pannaan. Suomessa kirkollinen panna on lainaa ruotsin samaa pannaa tarkoittavasta sanasta banna.
Teonsanalla panna on monenlaista käyttöä: se merkitsee ’asettaa, sijoittaa, pistää, työntää, siirtää, sovittaa’, esimerkiksi panna kädet taskuun, rahaa pankkiin, tauluja näytteille tai kirje postiin, panen silmät kiinni, pannaan rahat tasan, jokin asia voidaan panna alulle tai joku pannaan syytteeseen, joku taas pannaan ehdolle virkaan. Tutusta jouluevankeliumista muistamme, että
Keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.
Uudessa Raamatun suomennoksessa
Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano.
Tuttu sananparsi sanoo:
Pane lapsi asialle, mene itse perässä
ja toinen puhuu ”kissan panemisesta makkaran vahdiksi”.
Sanojen merkityksen moninaisuuden tuntevilla kielenkäyttäjillä on vastaus valmiina alussa esittämääni kysymykseen, miksi panna-verbiä on alettu kaihtaa: sanalla on muiden merkitysten ohessa myös merkitys ’olla sukupuoliyhteydessä’. Mutta tämä on vain yksi merkitys, ja niin kuin muidenkin monimerkityksisten sanojen käytössä, tässäkin asiayhteys auttaa ymmärtämään, mikä merkityksistä kulloinkin on kysymyksessä. Yhden merkityksen arkaluonteisuus ei estä käyttämästä sanaa toiseen tehtävään.
Ymmärrettävää on, että murrosikäisten opettaja välttää käyttämästä luokassa panna-verbiä, jottei levottomuus katkaisisi työskentelyä. Mutta aikuisten maailmassa sanojen monimerkityksisyys on kielenkäytössä normaalia ja kielenkäytön hyvin hallitseva voi käyttää panna-verbiä kaikkiin sen eri tehtäviin.
Varsinkin vakiintuneet sanantavat saattavat päinvastoin tuntua naurettavilta, jos niiden sanoja vaihdellaan. Ei ainakaan suuhun pistettävä tunnu yhtä hyvältä kuin suuhun pantava, ja ilmaisu pistetään korvan taa kuulostaa paljon kohtalokkaammalta kuin pannaan korvan taa. Tai ajatellaan sellaisia sanontoja kuin panna henkensä alttiiksi, panee toivonsa yhteistyöhön, asia pannaan pöydälle, panen nimeni sopimukseen, panee hihat heilumaan, panna joku kovalle koetukselle, panna asiat tärkeysjärjestykseen, panna juoksuksi. panna parastaan, panna vastaan tai panna suu säkkiä myöten. Ainakin sanontojen nasevuus kärsii; ovathan ne juuri määrämuotoisiksi kiteytyneinä niin napakoita."
Vierailija kirjoitti:
se että AP ei osa suomea ei tarkoita että suomi olisi outoa.
Ei ulkomaiselta uutistoimistolta voi odottaa suomen taitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KarvaPena kirjoitti:
Voi miestäkin panna.
Kyllä, esim halvalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paneminen on todella yleinen sana, mutta ehkä nykyään ihmiset ujostelevat sen käyttöä. Olen pannut merkille ;)
Veikkaisin, että suuri osa ilmaisuista, missä nykyään sanotaan asettaa/pistää/laittaa jotain/johonkin, on vanhastaan sanottu, että pannaan jotain/johonkin.
Mä en ole huomannut että enää ujosteltaisiin, mutta silloin kun olin ala-asteella, ei voinut puhua panemisesta eikä siitä. Oli suorastaan vaikea välillä puhua kun ei saanut sanoa se.
Kyllä vaan aikuisetkin ihmiset edelleen välttelevät panemista. Riepoo se. Ihan kelpo verbi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paneminen on yleinen verbi ja sen käyttö on vain unohtunut. Puukolla ja neulalla pistetään, muulloin paneminen olisi oikea vergi.
Laittaminen on varmaan se kaikkein oikein verbi, vaikka paneminen ja pistäminen ovatkin yleisesti puhekielessä käytössä.
Ei ole. Ruokaa laitetaan, puukolla ja neulalla pistetään, kaikkea muuta pannaan.
Ei. Valot laitetaan päälle, ovi laitetaan kiinni. Kahvit laitetaan keittymään ja pullat laitetaan uuniin. Vaatteet laitetaan päälle ja kengät laitetaan jalkaan. Sauna laitetaan päälle. TV laitetaan päälle. Kirja laitetaan kiinni. Ruoka laitetaan lautaselle. Hiukset laitetaan kiinni tai kampaukselle. Suu ja silmät laitetaan kiinni.
Olet esimerkki panna-verbin välttelystä. Se on iskostunut oikein sinuun. Kaikissa esimerkeissäsi paneminen on alkuperäisempi teonsana. Luepa vähän vanhempaa kirjallisuutta ja hämmenny.