Suomen kielen outouksia, osa 45843. Miksi sekä olutta että naista pannaan?
Ja kääntäen, miksei oluen valmistusta kutsuta esim. hässimiseksi?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Pannaanhan sitä asioitakin paikasta a paikkaan b
Ja Paavi voi panna pannaan.
Paneminen on todella yleinen sana, mutta ehkä nykyään ihmiset ujostelevat sen käyttöä. Olen pannut merkille ;)
Veikkaisin, että suuri osa ilmaisuista, missä nykyään sanotaan asettaa/pistää/laittaa jotain/johonkin, on vanhastaan sanottu, että pannaan jotain/johonkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pannaanhan sitä asioitakin paikasta a paikkaan b
Ja Paavi voi panna pannaan.
Mutta on kardinaalivirhe, jos kuoripoikaa pannaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pannaanhan sitä asioitakin paikasta a paikkaan b
Ja Paavi voi panna pannaan.
Mutta on kardinaalivirhe, jos kuoripoikaa pannaan.
Panetko pääsi pantiksi?
Eri etymologia. Sanoohan sen jo kielikorvakin.
Paneminen on yleinen verbi ja sen käyttö on vain unohtunut. Puukolla ja neulalla pistetään, muulloin paneminen olisi oikea vergi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pannaanhan sitä asioitakin paikasta a paikkaan b
Ja Paavi voi panna pannaan.
Entäpä: paas (panes) neuloen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pannaanhan sitä asioitakin paikasta a paikkaan b
Ja Paavi voi panna pannaan.
Mutta on kardinaalivirhe, jos kuoripoikaa pannaan.
Panetko pääsi pantiksi?
Vai panetko paremmaksi?
Miestäkin pannaan. Valot pannaan päälle ja ovi pannaan kiinni. Kahvit pannaan keittymään ja pullat pannaan uuniin. Pannaan halvalla ja pannaan merkille.
Vierailija kirjoitti:
Paneminen on todella yleinen sana, mutta ehkä nykyään ihmiset ujostelevat sen käyttöä. Olen pannut merkille ;)
Veikkaisin, että suuri osa ilmaisuista, missä nykyään sanotaan asettaa/pistää/laittaa jotain/johonkin, on vanhastaan sanottu, että pannaan jotain/johonkin.
Mä en ole huomannut että enää ujosteltaisiin, mutta silloin kun olin ala-asteella, ei voinut puhua panemisesta eikä siitä. Oli suorastaan vaikea välillä puhua kun ei saanut sanoa se.
Vierailija kirjoitti:
Paneminen on yleinen verbi ja sen käyttö on vain unohtunut. Puukolla ja neulalla pistetään, muulloin paneminen olisi oikea vergi.
Laittaminen on varmaan se kaikkein oikein verbi, vaikka paneminen ja pistäminen ovatkin yleisesti puhekielessä käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paneminen on todella yleinen sana, mutta ehkä nykyään ihmiset ujostelevat sen käyttöä. Olen pannut merkille ;)
Veikkaisin, että suuri osa ilmaisuista, missä nykyään sanotaan asettaa/pistää/laittaa jotain/johonkin, on vanhastaan sanottu, että pannaan jotain/johonkin.
Mä en ole huomannut että enää ujosteltaisiin, mutta silloin kun olin ala-asteella, ei voinut puhua panemisesta eikä siitä. Oli suorastaan vaikea välillä puhua kun ei saanut sanoa se.
Meillä päin ala-asteella ei voinut sanoa tukka, kun se muka tarkotti häpykarvoja. Esim.
"Tukka märkänä" aiheutti naurunremakan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paneminen on yleinen verbi ja sen käyttö on vain unohtunut. Puukolla ja neulalla pistetään, muulloin paneminen olisi oikea vergi.
Laittaminen on varmaan se kaikkein oikein verbi, vaikka paneminen ja pistäminen ovatkin yleisesti puhekielessä käytössä.
Ei ole. Ruokaa laitetaan, puukolla ja neulalla pistetään, kaikkea muuta pannaan.
se että AP ei osa suomea ei tarkoita että suomi olisi outoa.
80-90 luvuilla ei voinut panna mitään ilman, että se oli seksuaalista.
Siksi se sana jäi ainakin mulla vähälle käytölle.
Käytön pistää sanaa sen sijaan.
Samoin tukka on vaikea sana yhäkin.
Pannaanhan sitä asioitakin paikasta a paikkaan b