Lue keskustelun säännöt.
Mitä sisältöä elämään ehdottaisin kuusikymppiselle äidille? Itkee kurjuutta ja yksinäisyyttä
Valittaa niin kauheasti sitä aina puhelimessa että miksei tulla useammin käymään, on niin kurjaa, on niin yksinäistä jne. Oli koko ikänsä kotiäiti, mutta nyt kun kaikki lapset on jo reippaasti aikuisia ja elävät omaa elämää ja äidillä ei olekaan enää mitään. Ei työtä, ei harrastuksia, ainoa mitä tekee on kävelyllä käyminen. Mitä tekemistä voisi tuollaiselle saada että saisi sisältöä elämään? Jotain sosiaalista mielellään ja mikä täyttäisi päivät.
Kommentit (565)
Kyllä kuusikymppinen on vielä nuori Gambian taivaan alla. Rantarekee soimaan, valkoinen liha hyllymään ja pojat parveilee ympärillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin 60 kirjoitti:
Ei tarvitse kuulla tuollaista valitusta, laiskuutta se vaan on jos on terveys ja talous kunnossa.
Voi opiskella, ryhtyä tukihenkilöksi jollekin, tehdä vapaaehtoistyötä jossain järjestössä, mennä vanhuksille seuraksi tai lukemaan heille, ja jos tykkää eläimistä voi ottaa hoitoon tai ulkoiluttaa jonkun koiraa, ja jos rahasta on tiukkaa niin sitten johonkin työhön muutamaksi tunniksi päivässä (lastenhoitoa, kauppaan tms.)
Vanhus lukee vanhukselle? Mitä hittoa just luin? :D
Ei 60 v ole vielä vanhus. Ja miksei vanhus voisi lukea vanhukselle? Minun mummoni 80 v lukee joka päivä kirjaa ukilleni, joka ei pysty enää lukemaan huonontuneen näön vuoksi. Mistä hitosta näitä kommentteja tulee?
Jos 60v ei ole vanhus, niin mikä hitto se on, keski-ikänen? :D vanhus se 60v on, toinen jalka haudassa
Vihapuhetta ja ikärasismia. Ilmoitan ylläpidolle. Olet pahasti häiriintynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastenlasten hoito esimerkiksi. Uuden kielen opettelu, sudokut, kuntosali, lemmikin esim. kissan hoito.
Olen kahta vuotta vaille kuusikymppinen. Kun hain uudet silmälasit, nuori optikko sanoi minulle, että "näillä näkee nyt hyvin tehdä ristisanatehtäviä". Olin ihan pöyristynyt. Tuli vaan tuosta sudokusta mieleen.
Luen kyllä paljon, lukeminen on aina hyvä harrastus. Tasokkaita elokuvia löytyy Kirjastokinosta ja Viddlasta, joskus myös Areenasta. Ja tietysti Netflixistä, jos on enemmän mainstreamin ystävä. Parhaillaan on käynnissä Cultureels-elokuvafestivaalit ja toukokuussa on Season Film Festival. Katsottavaa siis riittää.
Opiskelen erikoisammattitutkintoa kokopäivätyöni ohella ja lisäksi espanjan kieltä. Se liittyy haaveeseeni päästä koronan jälkeen, ehkä jo vuoden sisällä, matkalle Etelä-Amerikkaan. Muutenkin odotan pääseväni taas matkustamaan, ennen koronaa tein/teimme puolison kanssa 5-6 matkaa vuosittain.
Viimeisten parin vuoden aikana olen opetellut uudelleen ajamaan autolla. Kortti minulla on ollut 18-vuotiaasta saakka mutta kaupungissa asuvana en ole tarvinnut autoa. Nyt ajotaito on tarpeen. Minulla on myös skootteri, pienikuutioinen, jonka ehkä tänä keväänä vaihdan isompaan, kun nyt näyttää siltä, että kesä pitää viettää jälleen enimmäkseen kotimaassa.
Puutarhaan saisi kulumaan tähän aikaan vuodesta vaikka kaiken vapaa-aikansa, mutta vielä mieluummin lähden töiden jälkeen koiran kanssa rämpimään metsään. Jos ei ole omaa pihaa niin parvekkeeseenkin saa kyllä upotettua aikaa (ja rahaa), jos tykkää kasvattaa hyöty- ja koristekasveja.
Live-musiikkia ei juuri nyt pääse kuuntelemaan, mutta normaaliaikoina kaikissa isommissa kaupungeissa on sekä ilmaiskeikkoja, pubikeikkoja että konsertteja kulttuuritaloilla. Jonkin verran pystyy nykyisin osallistumaan verkon kautta, mutta sitä en itse ole tehnyt, koska tunnelma ei kuitenkaan ole sama.
Lemmikkiä en suosittele koskaan ottamaan ellei sitä itse aidosti halua. Kissa voi elää jopa 18 vuotta, koira 15.
Kuntosali on hyvä harrastus sellaiselle, joka tykkää, mutta jos ei halua lähteä salille koronan pelossa tai muuten, niin netin kauttakin voi osallistua. Kaikkien kansalaisopistojen verkkokurssit löytyvät netistä ja niille saa osallistua ihan asuinpaikasta riippumatta. Itse osallistuin tänä keväänä mindfulnessiin, keskivartalon jumppaan (eräänlainen core-jumppa) ja zumbaan. Lisäksi on tarjolla monenlaisia muita kiinnostavia luentoja ja kursseja, joista puolisoni kanssa olemme osallistuneet neljälle eri retkeilyyn liittyvälle kurssille. Kesällä jälleen patikoidaan ja telttaillaan.
Minun on siis tosi vaikea samaistua ikäiseeni ihmiseen, joka valittaa, ettei ole mitään tekemistä. Vaikka korona sulki monet paikat niin nyt on helpompaa kuin koskaan osallistua juuri erilaisille filkkareille ja kursseille ja vastaaville. Ja ulos mahtuu, voi lähteä retkeilemään, patikoimaan, lenkkeilemään, pyöräretkille tai hankkia skootterin tai vaikka aluksi moposkootterin.
Enkä tarkoita etteikö sudokutkin voisi olla hyvä harrastus, nuoren optikon ristisanatehtäväkommentti oli vain niin odottamaton, että minua huvittaa niiden (ja sudokun) tarjoaminen ikäiselleni ihmiselle.
Mitä väliä kun olet miehille ilmaa? Mullan alle vaan kaikki yli 40v akat
Kiitos illan nauruista.
Surrealistinen ajatus, että tyytyväisyys omaan elämään olis jotenkin siitä kiinni, mitä miehet musta ajattelevat. 😂
OhisNo mulle se on tärkein asia, lasten jälkeen. Mutta en aiokaan elää yli 40 vuotiaaksi, ettei tarvitse surra sitä, kun on vastenmielinen ja näkymätön yhtä aikaa.
N36
Aika heikoissa kantimissa on sinun elämäsi. Sinullako on siis neljä vuotta elin aikaa jäljellä? Minä en välitä p**kaakaan siitä, mitä joku mies minusta ajattelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on terve, niin töihin vain. Esim. siivoushommiin voisi päästä kiinni kesälomien aikana. Ei aikuiset lapset pysty kuusikymppistä viihdyttämään lopun ikää.
Ei kuusikymppistä, pelkkänä kotiäitinä ollutta mihinkään oteta.
Edelleen kuulutan: mikä kotiäiti voi olla kuusikymppinen? Jos on saanut lapsen 45-vuotiaana, "lapsi" on jo 15 v. Herätkää unesta!
KUKAAN Suomessa ei voi olla kuusikymppiseksi kotiäiti, vaan rupeaa elämään työmarkkinatuella, jos ei mene töihin. Tervetuloa todellisuuteen, emme elä kotirouvakulttuurissa. Eikä kukaan äijä rupea elättämään jouten kotona olevaa naista.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen kolme eläkeläistä, jotka käyvät läheisessä päiväkodissa kerran pari viikossa. Ovat jonkinlaisia päiväkoti-isovanhempia.
Tykkäävät tosi paljon ja lapset kuulemma odottavat heitä aina kovasti.Olisiko siinä äidillesi mieleistä elämänsisältöä?
Tiedän myös ihmisiä, jotka käyvät päiväkodissa. Minusta tuo on hienoa työtä, päiväkodissa jos missä tarvitaan lisäkäsiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut kaikkia joten en tiedä onko tätä jo ehdotettu... vapaaehtoistyö. Kävisi hoivakodeissa tai kehitysvammaisille laulamassa tai lukemassa, askartelemassa tai viemässä ulos. Kysyisi seurakunnasta tai kotipalvelusta olisiko jossain kotonaan yksinäinen vanhus joka kaipaisi juttuseuraa ja ulkoiluttajaa. Yksinäisiä ihmisiä on varmasti paljon.
Ei tietty toimi näin korona-aikana, mutta sitten kun voi vapaasti käydä. Nyt voisi jo asiaa valmistella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on terve, niin töihin vain. Esim. siivoushommiin voisi päästä kiinni kesälomien aikana. Ei aikuiset lapset pysty kuusikymppistä viihdyttämään lopun ikää.
Ei kuusikymppistä, pelkkänä kotiäitinä ollutta mihinkään oteta.
Edelleen kuulutan: mikä kotiäiti voi olla kuusikymppinen? Jos on saanut lapsen 45-vuotiaana, "lapsi" on jo 15 v. Herätkää unesta!
KUKAAN Suomessa ei voi olla kuusikymppiseksi kotiäiti, vaan rupeaa elämään työmarkkinatuella, jos ei mene töihin. Tervetuloa todellisuuteen, emme elä kotirouvakulttuurissa. Eikä kukaan äijä rupea elättämään jouten kotona olevaa naista.
Kyllä voi olla ja miten ihmeessä kotona voisi olla jouten,jos perheessä ei ole apulaista.Jotkut miehet arvostavat kotona tehtyä työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on terve, niin töihin vain. Esim. siivoushommiin voisi päästä kiinni kesälomien aikana. Ei aikuiset lapset pysty kuusikymppistä viihdyttämään lopun ikää.
Ei kuusikymppistä, pelkkänä kotiäitinä ollutta mihinkään oteta.
Edelleen kuulutan: mikä kotiäiti voi olla kuusikymppinen? Jos on saanut lapsen 45-vuotiaana, "lapsi" on jo 15 v. Herätkää unesta!
KUKAAN Suomessa ei voi olla kuusikymppiseksi kotiäiti, vaan rupeaa elämään työmarkkinatuella, jos ei mene töihin. Tervetuloa todellisuuteen, emme elä kotirouvakulttuurissa. Eikä kukaan äijä rupea elättämään jouten kotona olevaa naista.
Kyllä voi olla ja miten ihmeessä kotona voisi olla jouten,jos perheessä ei ole apulaista.Jotkut miehet arvostavat kotona tehtyä työtä.
Varmaan jotkin eliittirouvat on kotona, mutta perusduunariperheissä kyllä molempien työpanos tarvitaan asunto- ja autolainan maksuun. Työssäkäyvät hoitaa kodin työn ohessa, ei se niin paljon aikaa vie, varsinkin jos on enää aviopari himassa. Ei tartte lasten jälkiä siivota.
Jos jo nyt lähdet keksimään hänelle tekemistä, niin onnea vaan seuraavaan 20 vuoteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on terve, niin töihin vain. Esim. siivoushommiin voisi päästä kiinni kesälomien aikana. Ei aikuiset lapset pysty kuusikymppistä viihdyttämään lopun ikää.
Ei kuusikymppistä, pelkkänä kotiäitinä ollutta mihinkään oteta.
Edelleen kuulutan: mikä kotiäiti voi olla kuusikymppinen? Jos on saanut lapsen 45-vuotiaana, "lapsi" on jo 15 v. Herätkää unesta!
KUKAAN Suomessa ei voi olla kuusikymppiseksi kotiäiti, vaan rupeaa elämään työmarkkinatuella, jos ei mene töihin. Tervetuloa todellisuuteen, emme elä kotirouvakulttuurissa. Eikä kukaan äijä rupea elättämään jouten kotona olevaa naista.
Ns kotiäitinä voi olla esim jos on yhteinen maatila. Tilalta tulee jonkinlainen elanto kummallekin tai toinen voi käydä töissä kodin ulkopuolella. Ne työmahdollisuudet ovat usein tosi vähäiset, ja ne harvat työpaikat annetaan nuorille.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä löydy sympatiaa, jos on ollut koko ikänsä kotiäitinä.
Minä taas arvostan hoito- ja kasvatustyön korkealle. Ajatteletko, että vain vieraiden lasten hoitaminen on arvokasta - ei omien?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa monenlaisia äitejä. Oma äitini ei varsinaisesti kutsunut kylään yhtä ainoaa kertaa ja nyt on liian vanha (oikeasti vanha), kävimme kyllä jeesaamassa ja juttelemassa. Ei hän soitellutkaan.
En edes tiedä miltä olisi tuntunut jos äiti olisi pyytänyt vaikka päivälliselle. Vieraita hänellä kyllä kävi, meille kaukaisempia ihmisiä.
Monia eri alueita missä pääsee tekemään arvokasta työtä. Oli sitten minkä ikäinen hyvänsä.
Kunhan on itse terve ja aivot toimii.
Vanhusten parissa.
Muistisairaiden kanssa.Liikuntarajoitteiset.
Päiväkodit.
Koirien ulkoiluttamista.
Näihin edellä mainittuihin saa opastuksen.
Opiskelemaan ei ole koskaan liian vanha.
Hallitseeko hän netin käytön, s postin, somen?
Näihin on kursseja ja on kansalaisvelvollisuus osata näitä.
Kun hän pääsee vauhtiin niin siinä innostuu matkalla lisää.
Tsemppiä AP.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti on väärässä maassa..etelän maissa aikuiset lapset perheineen monet kerrat viikossa vanhemmillaan kylässä, yläkerrassanikin 25 henkilöä joka viikonloppu.
En kyllä käsitä miten kuuskymppinen on noin avuton. Eihän sitä kotiäitinäkään tarvitse jättää kaikkea kodin ulkopuolista elämää ja harrastuksia. Viimeistään siinä vaiheessa lapset koukussa, olisi pitänyt ryhtyä johonkin toimeen. Itse olen vuoden päästä 60 enkä voisi kuvitellakaan, että ruikuttaisin ja vaatisin omia lapsiani keksimään mulle tekemistä. Olen edelleen heidän äitinsä, en lapsensa. En tiedä ap mitä voit tehdä, äidilläsi vaikuttaa olevan ns marttyyrin luonne ja silloin kaikki on vaikeaa. Olen pahoillani tilanteestanne
Olen kuusikymppinen nainen ja erittäin onnellinen, että lapset muuttaneet kotoa, löytäneet parisuhteet, opiskelevat, käyvät töissä, on ystäväpiiriä ja harrastusta. Eli heillä on oma , aktiivinen elinpiiri. Siihen kasvatuksellamme pyrittiinkin, heidän itsenäistymiseen. En odota jatkuvaa kanssakäymistä.
Vierailija kirjoitti:
Eli vanhempasi ovat eronneet, mutta isäsi elättää edelleen äitiäsi? Tai äitisi elää sijoituksilla, perinnöllä, jollain muulla omaisuudella? Vai onko hän jostain syystä jo päässyt eläkkeelle? Koska muutenhan hänen täytyy olla työtön työnhakija saadakseen edes työmarkkinatukea ja silloin hänen tehtävänsä on hakea töitä. Ja ennemmin tai myöhemmin työllisyysyksikkö varmasti aktivointitoimenpiteitäkin tarjoaa.
Tämä taisikin olla provo koko avaus.
Kuules, otapa selvää kuuskymppisten työllistymisestä. 60-64 vuotiaista vain 5% työllistyi vuosineljänneksen aikana 2019. (Eurostat, Labour Force Survey)
Taisi olla provo tuo kommenttisi.
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoistöihin, vaikka seurakunnan kautta. Auttamaan vanhuksia ja muita yksinäisiä, tai eläinyhdistykseen.
Niitä töitä riittää, niistä ei vaan makseta mitään. Jos ongelmana on tylsyys ja yksinäisyys, niin tuollaisista hommista saisi itselleen ehkä jotain sisältöä elämään. Toisten auttaminen tekee hyvän mielen ja sieltä voi löytyä hyviä ystäviäkin.
Onkohan tämä pelkkä myytti tämä "eläinyhdistys", jota aina ehdotetaan. Ainakin täällä pk-seudulla Hesylle otetaan vain koulutettuja eläintenhoitajia ja niistäkin taitaa olla ylitarjontaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on terve, niin töihin vain. Esim. siivoushommiin voisi päästä kiinni kesälomien aikana. Ei aikuiset lapset pysty kuusikymppistä viihdyttämään lopun ikää.
Ei kuusikymppistä, pelkkänä kotiäitinä ollutta mihinkään oteta.
Edelleen kuulutan: mikä kotiäiti voi olla kuusikymppinen? Jos on saanut lapsen 45-vuotiaana, "lapsi" on jo 15 v. Herätkää unesta!
KUKAAN Suomessa ei voi olla kuusikymppiseksi kotiäiti, vaan rupeaa elämään työmarkkinatuella, jos ei mene töihin. Tervetuloa todellisuuteen, emme elä kotirouvakulttuurissa. Eikä kukaan äijä rupea elättämään jouten kotona olevaa naista.
Ns kotiäitinä voi olla esim jos on yhteinen maatila. Tilalta tulee jonkinlainen elanto kummallekin tai toinen voi käydä töissä kodin ulkopuolella. Ne työmahdollisuudet ovat usein tosi vähäiset, ja ne harvat työpaikat annetaan nuorille.
Niin, työtä ei ole, joten kuusikymppinen nainen elää työmarkkinatuella. Ei siis ole kotiäiti!
Alle vuodessa alkoholisoituu