Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä sisältöä elämään ehdottaisin kuusikymppiselle äidille? Itkee kurjuutta ja yksinäisyyttä
Valittaa niin kauheasti sitä aina puhelimessa että miksei tulla useammin käymään, on niin kurjaa, on niin yksinäistä jne. Oli koko ikänsä kotiäiti, mutta nyt kun kaikki lapset on jo reippaasti aikuisia ja elävät omaa elämää ja äidillä ei olekaan enää mitään. Ei työtä, ei harrastuksia, ainoa mitä tekee on kävelyllä käyminen. Mitä tekemistä voisi tuollaiselle saada että saisi sisältöä elämään? Jotain sosiaalista mielellään ja mikä täyttäisi päivät.
Kommentit (565)
Hankalaa on. Oma anoppini on tismalleen samanlainen. Joka ikisellä viikonloppuvisiitillä mainitsee vähintään kerran, että ensi jouluna ei ehkä ole enää elossa. Jos vietämme kylässä kaksi päivää, komentaa meidät valvomaan puolille öin, koska hän haluaa maksimoida yhdessäoloajan. Tämä siitä huolimatta, että olemme pienten lasten vanhempia ja väsyneitä jo kymmeneltä. Aamuisin hän pomppaa pystyyn klo 6 ja vaatii meidätkin hereille aikaisin, jotta voidaan heti aamusta särpiä kahvia yhdessä ja jutella.
Mielenterveysvaikeuksista kärsinyt mieheni on saanut kohtuuttoman ison palan kakkua alle 70-vuotiaan äitinsä ilkeämielisyydestä, uhriutumisesta ja loputtomasta syyllistys-manipuloinnista ja kietoutumisesta.
Anoppini on yksin asuva nainen, jolla on kyllä naapureita ja tuttuja kylillä, mutta hän ei koskaan ota heihin yhteyttä kahvitteluehdotusten merkeissä, koska "eihän sitä kehtaa", "niillä on omakin elämä". Tässä se ydin onkin, että hänen mielestään "oma elämä" tarkoittaa vain sitä ydinperhettä, johon kuuluu oma mies (häneltä kuollut jo 15 vuotta sitten), omat lapset (aikuisia) ja juuri ja juuri omat vanhemmat (jo kuolleet). "Oma elämä" ei kuunaan päivänä tarkoittaisi hänelle virkeitä ystävyyssuhteita ja aktiivista elämää. Näin perustavanlaatuiseen ajatustapaan on vaikea vaikuttaa. Jos hän ei itse sitä tajua, niin eipä mahda mitään.
Maailma ei valitettavasti enää ole maalaiskyläyhteisö, jossa nuhjataan hautaan asti tiukasti yhdessä omien lasten ja omien vanhempien kanssa ja rakennetaan talot vieretysten samalle kadulle ja huudellaan piha-aidan yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankikoot panomiehen virkistämään, ei siis mitään äijää pyörimään jalkoihin, vaan muutaman kertaa kuussa oikein kunnon nussintaa, niin alkaa elämä näyttämään taas valoisammalta.
Sitten jaksaa harrastaa muuta kultuuria...
No mitä tässä enää on tehtävissä kun kaikki kiva on kielletty eikä edes Päivi Räsänen ole ollut asialla.
Älä käytä sähköä mutta osta sähköauto.
Sähkön hinta nousee koska yksityiset ihmiset kuluttavat niin paljon ja esim hiihtokeskukset on ok pitää auki.
Älä tapaa kavereita koska korona tai jokin muu eksoottinen syyhy.
Älä matkusta koska lue yltä.
Niin mitä vitsiä? Tämänkö takia juoksin pää kolmantena jalkana kun lapset oli pieniä ja kituutin palkalla saadakseni asioita jotka helpottaa myös omien lasten elämää ja olemista?
Älä kuluta, älä käy missään. Parempi kun lakkaat myös hengittämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuon ikäinen ihan itse keksi sisältöä elämäänsä.
Ei aina keksi. Tuossa iässä toimintakyky heikkenee ja elinpiiri muuttuu, kun itse ja tuttavat jäävät eläkkeelle, sairastelevat jne. Uskon aloittajan oleva ihan vilpittömästi huolissaan äidistään ja toivotan menestystä hankkeelle!
Terveen kuusikymppisen toimintakyky ei ole heikentynyt. Olen 63 vuotias, käyn kuntosalilla, lenkkeilen, käyn teatterissa ja matkustelen. Tapaan lapsia ja lastenlapsia, auttelen 87 v äitiäni silloin tällöin (hänellä on toimintakyky jonkinverran heikentynyt).
Fyysinen suorituskyky alkaa laskea keskimäärin 35 vuoden iässä. Tuskinpa enää juokset yhtä pitkälle ja nopeasti kuin joskus nuorempana, terveissäkin aivoissa uuden oppiminen vaikeutuu jne. Muutosten aste on yksilöllistä ja riippuu mm. aiemmassa elämässä tehdyistä valinnoista. Nämä ovat silti faktoja, joiden kanssa toki voi oikein hyvin pärjätä.
Se suorituskyvyn lasku ei ole mikään vanhenemisen väistämätön seuraus, vaan johtuu passivoitumisesta. Huippu-urheilijat poislaskettuina, ja niistäkin kestävyysurheilijat ovat usein uransa huipulla nelikymppisenä (kestävyyskunto alkaa laskea vasta lähempänä kuuttakymppiä).
Samoin oppimiskyky heikkenee vain siksi, että ei pidä taitoa yllä. Oppiminen on vanhemmiten helpompaa, koska on niin paljon taustatietoa johon voi jokaisen uuden tiedonmurenan liittää.
Alue: Aihe vapaa
Fyysinen suorituskyky alkaa laskea keskimäärin 35 vuoden iässä. Tuskinpa enää juokset yhtä pitkälle ja nopeasti kuin joskus nuorempana, terveissäkin aivoissa uuden oppiminen vaikeutuu jne. Muutosten aste on yksilöllistä ja riippuu mm. aiemmassa elämässä tehdyistä valinnoista. Nämä ovat silti faktoja, joiden kanssa toki voi oikein hyvin pärjätä.